Yī-ö Yöngnyiö Asinken Yūnisi Yin

1-2. (a) Achīö ök Yūnisi hēk asuh nup kanihngen ò lohten nö haköpten ngam kūönre? (b) Asuh öp maheuk meh im nyat tökētu nö la-uk?

ÖT VËNYU inlahen vīnôkö ök timôtī tö ngam paipöl, mihòiṅ pöri öi fēkö ṙanāmölōn ök yöng ò Yūnisi ik sa ò nö hòṅ vokö. (Inch. 23:25) Aseh kūö re, tö Timòtī nö sökhakṙen nö el ök mak, ngaich höng sökhak ök yöng ò kikānö tök yōm ò inrē ang Lois nö ngëichken ò ngaich hayīölkö kūö ò. Ik sa invanlö ò nö chupeuktu nö ṙa-ang el ök mak, ngaich ök mineūkö ök arëkūö ò nö ṙāmölōn. Ngaich meūkö e ök yöng ò Yūnisi ngaich ötmaninngen röön nuk makmat ò. Ṙôngu ngaich ngam tö samyeūheūv inlahen Yūnisi nö haköpten ngam kūön re tö inlahen Yāvē hēk Yēsū pòrôò nö ötlööṙen. Pön pōyen nup kanihngen i kūö ò.

² Köharikngöre tinlööken mina yöng Timòtī. Pön tahëng mihëṅrö ök yöng ò kikōnyö ngaich Yahūti ök yöng ò kikānö tök yōm ò inrē ang Lois. (Inl. 16:1) Ngam mikahkuö hī tö ò nö ṙālö ik sa ök yöng ò ang Yūnisi tök yōm ò Lois nö vingöre nö Kristīön, hö-ö pöri ök yöng ò kikōnyö. Hòṅ asuh ngaich öp katöllö Timôtī tinlööken ò? köp hòng anga-aṅ nö im tinlöököre ik sa nyini-i ò? Hēk asa tinlööken ngam yöngre kikōnyö hòng anga-aṅ? Hēk sa tinlööken ngam yöngre kikānö hòng anga-aṅ nö kristīön?

 3. Sā ṙô ngam Inchōḵ-oṙô 1:8, 9 sitih mat ang Yavē nö meuk inlahen mana-any më yöngnyiö nö haköpten më kūönre?

³ Poyen yip töngamuh kristīön yöngnyiö tö sa Yūnisi nö hāngenlōn tö mikūönnöre. Lōnu cha-a tö yip kūönre nö ṙòkhöre nö hol Yavē. Lökten cha-a nö ma-anyre nö haköpten më kūön re, ngaich milēḵṙen ang Yavē nö meuk inlahen cha nö haruklö më kūönre. (Vë-evkūö Inchōḵ-oṙô 1:8, 9.) Rö-ö nöng angu-ö pön poyen yip yöngnyiö töhayöökaṙen tö Yavē nö haköpten më nyiö pòn hōten cha nö hāngenlōn tö ò hēk löklōn ò inrē.

 4. Asuh nup kanihngen vē inyööngö kikānö?

⁴ Ing sa hi töngamuh ikūö ngih panam ngam sī-ö poyen nup kanihngen vē nyīö. (1 Pīt. 5:8) Lökten ngòh inyöngö kikānö nö paṙutalōn tö inlahen kūönre yěn sa inlahen Timôtī nö katöllölōnre nö i linöökö lōn Yāvē. Ōtre nup kanihngen vē inyöögö kikānö. Pi-a nöng hěngtak nö haruklö kūönre hēkpī öp inyöngö kikōnyö nö öt ṙāmatö ellōre nö in Yavē. Ngö ṙô ök ihih töhěngtak sistör ang Kristīnb: “Tö akaha ök pihö chu tö akaha inrē nö inyöngö kikōnyö. Öt hāngenlōn pöri anga-aṅ tö inlahen chu haköptö yip kūönre tö inlahen Yāvē. Lökten öich samyeūheūvö höng peuny piṙūtkö inlahen vē kūönre, öich ngö lōn löklōn Yāvē āch min vē nyīö yē cha nö kiröng.”

 5. Asuh öp haköp hi ing ātiköl?

⁵ Yě meh töhěngtak öm inyöngö kikānö ngaich mihòiṅ më-eṅ sa inlahen Yūnisi öm haköpten yip kūönre tö inlahen Yāvē. In ngih ātiköl in min mikahtö kuöre tö inlahenre öi sitih inlahen haköptö yip kūönre öi iṙô i nup la-enre inrē, mikahtökūöre min inrē tö inlahen Yāvē nö hayööken meh yěm ngatī la-en.

 6. Sā ṙô 2 Timôtī 3:14, 15, Asuh nup ṙô mahayööken Timôtī nö viten ò nò Kristīön?

⁶ Löktökūö kanuönö Timôtī,ök yöng ò Yūnisi nö haköpten ò tö ṙô ngam “Tö het lipöre” öl anga-aṅ nö akahakuö tö Yēsū, kūö ò pöri nö Yahūti lökten ò nöng sa ṙòken mikahkuö ò ngaich ngati tī nö haköpten Timôtī. Lökten nup töng haköp Timôtī nö in ök yöngre kikānö ṙātö-ellōnre anga-aṅ nö in u, anu-ö inrē löktö mikah kūö ò tö Yēsū Kristū. Angu-ö inrē lökten ò nö katöllölōnre nö hòṅ Kristīön. (Vë-evkūö 2 Timôtī 3:14, 15.) Ṙamölōn ang Yūnisi tökūö ngam katöllö ò. Ngam manah ngam mine-eny Yūnisi “Mihôiṅ” ngaich kò-en anga-aṅ nö sa ngam mine-enyre. Pòrò minë kanihngen ò, sön anga-aṅ nö mihôiṅ nö haköpten ngam kūönre.

 7. Sitih inlahen ök Yūnisi nö hayööken Timôtī ūnòchrit ò nö vokö?

⁷ Tökiröng ngam kahë Timôtī inlahen ò nö kē ngam vinôkö, öt höng tölngö in e ngam pinṙutölōn Yūnisi. Ngö lōn anga-aṅ,’Asuh öpvö min la-en ngòh kūön chu i nup yamih ṙētak? Hö-ö hòng min anga-aṅ nö vachö hanòl? Chuh Ĕthěn min anga-aṅ nö haköp hēk hō-en minë inköphöti hòng min anga-aṅ? Hayëngen ṙētakre hòng anga-aṅ nö hamūl pësa re, hēk hayëngen ngam kumlēḵre töm ṙēti re nö ṙālö?’ Öt kūö Yūnisi nö katöllölōn Timôtī, höng hayööken ò pöri anga-aṅ. Nö örheuhköre nö haköpten ò ön teunghöt ngam hanangenlōn ò tö Yāvē hēk ha-öiny minë tī Yēsū. Yěn pòrò töngamuh inyööngö nö hěngtak nö vamënyen Yāvē, ngaich kihngen anga-aṅ nö hěngtak nö haköptö kuönre tö inlahen Yāvē. Yē mina inyööngö nö nët tak nö vamënyen Yāvē sön pöri nö kihngen nö chaphöt ellōn vē kuönre töm hanangenlōn Yāvē. Yěn ngatī inlahen ngaich asuh öp haköp më inyööngö nö in Yūnisi?

 8. Sitih inlahen ach vē sistör nö hayööken më pihöre nö haköpten më nyīö?

⁸ Haköpten më kūönre tö ṙô ngam paipöl. Yī-ö inyöngö kikānö yěn vamënyen Yāvē öp pihö meh lonuvö Yāvē tö meh haköpten yip nyīö öm holṙen öp pihöre. Im töhěng afta inrē öm holṙen ngam pihöre im Manūlö Mikūönö nö haköp. Örheūheuh öm ve-eny nang më kuönre töm Manūlö Mikūönö nö haköp nö kuöyòh angu-ö nö tö hòṅ kēkaṙen. Fēkö nup la-enre me-ëṅ kò-òren ön lēnö kinëken ngam Manūlö Mikūönö nöhaköp hòn ṙamlōn inrē më nyīö. Holṙen ngam pihöre kikōnyö kò-òren öm halēnlö project in öp manūlö mikūönö nö haköp. Hēk yěn haköpten yip nyīö ngam pihö meh töp līpöre, Mihôiṅ Man Örheūheu Ṙamlōn! holṙen ngam pihöre më-eṅ inrē.

 9. Yěn hěngtak öp sistör nö haköpten më kūönre tö inlahen Yāvē, inchih ach nö kò-òren nö kē inyöökenre?

⁹ Ōtre yip sistör töng hěngtak nö haruklö yip kūönre hēk töt vamënyen Yāvē öp pihö ò. La-en më yöngnyīö ngam inköptö më nyīö tö inlahen Yāvē. Yē meh öm ngatī inlahen, um rukngölōn. Holṙen meh an Yāvē. Pōyen nup līpöre hēk vitiō lamöktö el ngam söngkötön ò nö aṅtī meh haköpten më kūönre. Mihôiṅ inrē öm hatöntöre in yip tö ha-eh yöngnyīö hēk hatöönö cha tö inlahan tī re öi kuchiken hēk ṙamlōn öi kēken ngam manūlö mikūönö nö haköp?c (Inch. 11:14) Yē meh kihngen vë-ekūö yip kūönre, havëkö inyööken re më-eṅ in Yāvē. Hòṅ meh lööngö ṙô hatönnyö öp ṙô ellōn ò. (Inch. 20:5) Kò-òren öm hatöönan öm ngö ṙô, ‘Asuh öp kanihngen meh el Iskūl?’ Yěm ngatī ṙô hatön yip kūönre ngaich keuheutnyö ṙô ellōnre min cha-a nö in meh.

10. Asuh nup hēk kò-òren inlahen më inyöngö kikānö nö haköpten më kūönre?

¹⁰ Kēnyö ṙētakre haköpten më kūönre tö inlahen Yāvē. Kò-òren öm vë-eny nang cha tö nup tinrīken Yāvā hēk nup tī ò inrē nö in hī. (Chöö. 6:6, 7; Isa. 63:7) Tö hòṅ urööṙen angu-ö yē meh i patī öm ötkô kē istötī. Kristīn ngam tö kakka taheui nö la urěh ngö ṙô anga-aṅ: “Öt keuheutnyöre ṙô öich i patī haköpten yip kūönre, lökten yē ih havötköre el kahôyö, hēk el kupòk ngaich kakken minë vahi kūö kunti yāvē chu-ö in cha tö nup tahëng inrē aṅ mat ngam paipöl. Angu-ö inlahen tī chu hayööken cha hòiṅ cha nö hol Yāvē. Asā asīöpö më kūön chu nö hòṅ kiröng nö ngaich tölṙô cha chu-ö nö kahngenre nö vë-ekūö ngam paipöl.” Hôṅ vāyö ṙô öm kakken yip prötör sistör tö ngam söngkötön Yāvē. Um miyëṙô tö yip minṙönylen, tön ötkē inyööken re min yip nyīö nö in yip minṙönylen yē cha nö kihngen.

11. Sa ṙô ngam Yāköp 3:18 kūö yòh öi hòṅ vī ngam lanāmö nö el patī?

¹¹ Vī ngam lanāmö nö el patī. Hameuktö hanangenlōnre in më nyīö in ngam pihöre kikōnyö inrē öm i ṙô i nup la-en re inrē. Milēḵṙen öm vë-ekūö ngam pihöre kikōnyö, haköpten më kūönre inrē nö milēḵṙen töm yöngre. Lanāmö min nö el ngam patī, hēk lööṙen nö haköp inlahen Yāvē min më nyīö. (Vë-evkūö Yāköp 3:18.) Hěngtak ök ihih ëspesöl painīör ang Joseph tö la-avṙen nö i Romania, ik sa ò nö kuṅnö, maha-önyö Yāvē ök yöng ò kikānö tö nak mëm ò kikōnyö kikānö, hö-ö pöri ök yöng cha kikōnyö pön tö sōḵ. Ngöṙô ang Joseph: “Vī ngam lanāmö ngam yöng ih kikānö nö el patī, yěn angëṅ min ngam yöng ih kikōnyö, hameuktö ngam hanangenlōn min ngam yöng ih kikānö, yē ò nö meūkö ih kihngen hangṙô ngam yöngre kikōnyö hēk milēḵṙen tö ò ngaich hölṙôre ihö hang minë inlēnö ihö aṅ mat ngam Paipöl in ngam Efisös 6:1-3 fēlen ih ngam yöng ih kikānö tö nup tö vai tinriken ngam yöng ih kikōnyö ngaich haköpten ih anga-aṅ öi kūö yòh hòṅ milēḵṙen tö ò, yěn tinṙōlen min nö el patī ngaich vī ngam lanāmö min ngam yöng ih kikānö.”

12. Sa ṙô ngam 2 Timôtī 1:5, asuh nup tövai tinriken Yūnisi lanökngö re Timôtī?

¹² Vë-evkūö 2 Timôtī 1:5. Tövai nö inchōḵ-okūö Timôtī ang Yūnisi. Pi-a lohten anga-aṅ nö haköpten Timôtī tö ngam ṙinatö ellōn nö hòṅ hameuktu nö im la-en. (Yāk. 2:26) Nup töng inlahen Yūnisi maheuk Timôtī akahakūö anga-aṅ tö inlahen ò nö hangenlōn tö Yāvē ngaich ṙamölōn anga-aṅ nö löklōn Yāvē. Asuh nup lanökngöre Timôtī tövai inlahen Yūnisi? Ngö tī Pôl nö kuich sa ngam ṙinatö ellōn ngam yöng re kikānö ang Timôtī. Rö-ö nö kūö Yūnisi nö ngön ngam ṙinatö ellōn ò,töp lökten Timôtī nö sīöp ngam ṙinatö-ellōn ò. Haköplu anga-aṅ nö imyöngre tö inlahenre nö asīöp ngam ṙinatö-ellōnre. Ngati inlahen töngamuh vē yöngnyīö nö ‘löktö i nup la-en re’ nö ṙamölōn tī tö ngam mikūönöre. (1 Pīt. 3:1, 2) Mihòiṅ man më-eṅ inrē in nup tövai tinrikenre öm haköptö yip nyīö. Öi sitih inlahen?

13. Kūö yòh ach vē yöngnyīö nö hòṅ urěhlen Yavē inup taṙòkhöre la-enre?

¹³ Urěhlen Yāvē inup töng sitih la-enre. (Chöö. 6:5, 6) Poyen nup inlahen meh hayëngenre öm i mineukṙen më kūönre. tö sa në, ngam ṙētak meh, öt inṙôhò hēk nup tahëng inrē. Ötkô pöri öm höng yahlö inlahen öm höng öt ṙētakvö min öm löklōn Yāvē. Lökten kēnyö ṙētakre vë-ekūötēv. Kēnyö ṙētakre inrē më-eṅ itö hěng afta öm kahngenre haköp hēk chuh el mīting. Yē meh min ngati inlahen ngön min ngam innôlö meh in Yāvē ngaich tövai öm inchōḵ kūö yip tahëng hēk ngam mikūönö meh inrē.

14-15. Asuh öp haköp meh in Lina, Mariā hēk Chiyao?

¹⁴ Poyen yip nyīö töng mameuk nup tövai tinriken yip yöngre kikānö nö hangenlōn tö Yāvē hēk ṙātö-ellōnre inrē in ò. Töi ngëchkö në inchōḵ elmatre. Ngö ṙô ök kikānö kūön Kristin ang Lina: “Yěn i patī öp yöng ih kikōnyö ngaich öt teungten öi haköp mat Paipöl. Ötṙākenre pöri öp yöng ih kikānö nö chuh el mīting. Öt akaha kūö ihö tö ṙô ngam Paipöl. Kūö ih pöri meuk ngam ṙinātö-ellōn ngam yöngre kikānö nö sīöp ngam ṙinātö-ellōn ih. Öt ilööṙen ihö öi chuh el mīting, akaha kūö pöri ihö tö yip vamënyen Yāvē nöng cha-a mahaköptö ngam kanô-en.”

¹⁵ Ngati inlahen inrē ang Mariā. Yěn chuh patī öp yöng cha kikānö nö kumten yip nyīö nö ṙa-ang el mīting ngaich fëlö cha-a öt lēka elnang. Ngö ṙô anga-aṅ: “Ik sa chu nyīö vöö chu-ö tö tarik lökten öich öt kēken minë chööngö aṅ mat ngam paipöl. Tö ngön ök yöng chu kikānö mööḵlö hanangenlōn anga-aṅ tö Yāvē. Kūö chu öich ngëchken ö lökten ngaich öich öt vöö tö tarik.” Ngatī ṙô ök töhěngtak prötör ang Chiyaō ngöṙô ök yöng cha kikōnyö nö in ök yöng cha kikānö tö yik nyīö nö un kakkö ṙô ngam Paipöl hēk minë-eny Yāvē nö i patī, Ngö ṙô anga-aṅ: “Ṙangö nup taṙòkhöre ngam yöng ih kikānö kuö ò nö haṙamngölōn ngam pihöre, höng Yāvā pöri töt kô nö ṙa-ayö tö ò öt löktukūö öich vachngö tö u.”

16. Asuh nup lanökngöre yip tahëng tö nup tövai tinriken öp tö hëng tak yöngnyīö?

¹⁶ Yī-ö yöngnyīö lökngöre yin më prötör sistör el ngam māṅ tö minë tövai tinrīken yīö. Töi hēk mikahtö elmatre tö inlahen Yūnisi. Lökngöre ang Pôl tö nup tövai tinrīken ò. Ngam raneh tö mat Pôl nö meukkūö Yūnisi tö Lois ik raneh van ò nö im Misnöri re nö i Lustra. Pi-a nö anga-a vamiten ò nö Kristīön. (Inl. 14:4-18) In e lohten ang Pôl nö chumkūöṙen tö ngam ṙinātö-ellōn Yūnisi. Unôichrit tö 15 samyeuheū ang Pôl nö kuich ngam ṙinatö-ellōn Timôtī nö rö-ö nöng tötöl, ngöṙô inrē anga-aṅ: ‘Ngatī ṙinātö-ellōn öp inrē . . . yöng ò ang Yūnisi.’ (2 Tim. 1:5) Uroh nö 15 samyeuheūv rô-angen öt vachngö ang Pôl tö ngam ṙinātö-ellōn Yūnisi. Rö-ö nöng Pôl tö lökngöre tö ngam tövai tinrīken Yūnisi, pön yip kristīön lohten ik raneh senchurī. Yī-ö sistör, yē meh hěngtak haruklö kūönre hēk töt ṙamatö ellōnre öp pihö meh, Sön më-eṅ hôṅ ṙatö-ellōnre tö minë tövai tinrīkenre nö reuslöre alaha tī tö yip prötör sistör el ngam māṅ.

17. Yē meh ngölōn tö öp kūön meh nö öt hôṅ löklōn Yāvē, ngaich hòṅ sitih inlahen më-eṅ?

¹⁷ Pi-a öm ngö lōn töp kūönre nö öt hôṅ löklōn Yāvē. Köplōn pöri më-eṅ tö më nyīö nö öt veut ngam inkööpö tö cha. Sa ngam töhameuktu nyat, unôichrit meh teūch tö öp kulöl pi-a öi ngölōn tövayö saniöpö öngvö min ngòh chōn nö kamëtö ṙông. Öt ël tī hi pöri ngam sanīöpö ngam chōn,höng ṙamös tö röönti ò in ayi-ö tö mak hôṅ ò nö sīöp. (Māk. 4:26-29) Ngatī ṙēngen ngam inköptö vē nyīö. Öt ël tī hi ngam inlahen cha yěn löklōn Yāvē hēk yěn hö-ö. Höng mahayööken cha in ayi-ö hôṅ cha nö hol Yāvē. Lökten öi hôṅ ma-anyre im inköptö cha tö inlahen Yāvē.—Inch. 22:6.

18. Sitih inlahen ang Yāvē nö hayööken yip kūön meh?

¹⁸ Löktö kūö misī söl ing töngamuh ang Yāvē nö pōyen hayööken tö më nyīö nö vīten cha nö hol ò. (Sal. 22:9, 10) Yē öp kūön meh nö hôṅ hanôlö Yāvē, hayööken ò min anga-aṅ. (1 Kòr. 3:6, 7) Yē öp kūön meh nö lo-ongkuö, sön nö öt ṙangenre ngam hāngenlōn Yāvē tö ò, těltamat inrē nö ngëchken ò. (Sal. 11:4) Yē ò nö meuk öp tö rahëchyen ‘tövai ellōn ò’ nö hôṅ lök lōn ò, ngaich ilööṙen anga-aṅ nö hayööken ò. (Inl. 13:48; 2 Kin. 16:9) Pi-a Yavē nö kēhöt ellōn meh öm lööngö ṙētak hēk lööngöṙô öm vë-ekūö ò. (Inch. 15:23) Hēk kēhöt ellōn yip prötör sistör nö chumkūöṙen tö ò hēk hareuskö alaha ò. Yē öp kūön meh öl nö löklōn Yāvē, um heūlritre. Unôichrit tö samyeūheuv min Yāvē nö kò-òren nö fēlen ngam kūön meh tö nup taṙòkhöre haköp ò ik nyini-i ò. (Yôh. 14:26) Lökten öm örheūheu haköpten yip kūön re öm iṙô i la-enre inrē, hakòlô nup la-en meh min ang Yāvē.

19. Yī-ö yöngnyīö, kūö yòh öi ṙatö ellōn tö Yāvē nö ṙamlōn nö in yīö?

¹⁹ Hangenlōn ang Yāvē tö meh pò meh hangenlōn tö ò. Pòrô yip kūön meh nö lök lōn Yāvē hēk öt löklōn ò, sön Yāvē nö hangenlōn tö meh. Yěm pòrô hěng tak haruklö yip kūönre, kilēḵngô re Yāvē nö yöng yip kūön meh min, hēk chumkūöṙen min inrē tö meh. (Sal. 68:5) Hôṅ kanahngen yip kūön meh nö katöllölōnre nö löklōn Yāvē hēk yěn hôṅ hö-ö. Ötkô më-eṅ katöllölōn cha. Yē meh pöri ṙātö-ellōnre in Yāvē ngaich hôṅ ma-anyre më-eṅ haköpten yip kūönre, ṙāmlōn min Yavē nö in meh hakôlò meh min inrē anga-aṅ.