Chöh Ngam Tökô-en Ṙanamlōn

 1. Asuh öp lōn hī ayī-ö tarik yěi hòṅ teūngen tö ngam tökô-en ṙanamlōn?

PŌYEN nup chehen ing panam tö mihôiṅ nö ṙamlōn tī tö hī, hö-ö pöri anū-ö nö kē-ěkūö hī tö ngam tökô-en ṙanamlōn, pò ngam tökô-en ṙanamlōn nö töng örheūheu. Hē Yēsū misī nö kētö ök minkahten nö ikui rôngö ngaich vë-eny nang hī anga-aṅ tö hī öi sitih inlahen öi teūngen tö ngam tökô-en ṙanamlōn. Ngöṙô anga-aṅ, “Tökôlò yin vē tö ha-euk tö inchō-okūöre tö ngam Tēv.” (Mët. 5:3 NW) Akahakūö ang Yēsū tö hī öi töngatī vinī-i tö ngam Tēv. Tö hòṅ haköp inlahen ò ayī-ö tö hòṅ ha-öinyan inrē. Yēḵ hī min ngatī inlahen ngaich möl min ayī-ö teūngen töm tökô-en ṙanamlōn. Pò Yāvē “nö Tēv ṙanamlōn” lökten yēḵ hī öi ha-öinyan ngaich ṙamlōn min ayī-ö.—1 Tim. 1:11.

2-3. (a) Asuh nup chūök hī kò-òren teūngen töm tökô-en ṙanamlōn sā ṙô ngam Mëtiv 5:4, 10, 11? (b) Asuh nup min kahakkö hī in ngih atiköl?

² Ngaich öi min öi öt ṙamlōn yěn pōyen nup kanihngen hī? hö-ö, mihòiṅ in öi ṙamlōn yěi pòrô öi kihngen. Kô-òren öi hang ṙô Yēsū nö ngö ṙô, “Tökôlò yin vē tö haṙīvölōn.” Ṙô tö më tarik anga-aṅ nö ihih më töt löngö kahëken sin tö lā-urěh lökten cha nö haṙivlōn. Cha-a inrē më tö pōyen kanihngen tökūöre nö hakihtuṙen tö kūö nup tölöök la-en re. Ngö ṙô ang Yēsū tö cha, “Tökôlò yin vē tö ngaichngen öt inkôlò, tö pò kūö ngam kanô-en,” hēk in cha inrē ‘yip töng sūöchka tö pòkūö cha nö mahaköp nö in ò’ Cha-a yin vē inrē tö mihôiṅ nö ṙamlōn. (Mët. 5:4, 10, 11) Sitih inlahen pöri öi mihôiṅ öi höng ṙamlōn yěi ngatī kanihngen?

³ Mikahtö elnang hī ang Yēsū tö inlahen hī yěi hòṅ teūngen töm tökô-en ṙanamlōn, nö rö-ö nöng kūö hī öt hanaktuṙen hēk öt kanihnguṙen inrē. Teūngen pöri ayī-ö töm tökô-en ṙanamlōn yěi haköp inlahen ngam Tēv ha-öinyan inrē hēk ṙūöhtöre öi in ò. (Yāk. 4:8) In ngih ātiköl min ayī-ö öi mikahtökūöre tö minë tö lūöi inlahen hī yěi hòṅ teūngen tö ngam tökô-en ṙanamlōn.

 4. Hòṅ sitih inlahen öi yěi hòṅ teūngen töm tökô-en ṙanamlōn? (Salmai 1:1-3)

⁴ NGAM RANEH: Vë-ekūö ngam Paipöl hòṅ meh teūngen töm tökô-en ṙanamlōn. Akahakūö in ayī-ö tarik töre hēk tö në töṙeūla min nö kapah yěn öt nyā. Vë-eny nang hī pöri ang Yēsū, tö ngam töhěng töt ṙanāngen nö in ngòh tarik. Ngöṙô anga-aṅ, “Rö-ö ön ngöh tarik, nöng lökten ròtī nö aṅ; lökten i nup ṙô ngam Tēv pöri.” (Mët. 4:4) Sā ṙēngen hī öi ötkô öi öt nyā i töhěng sakāmö, ngatī inlahen ayī-ö öi hòṅ örheūheu öi vë-ekūö mat ngam Paipöl. Hang ṙô ök töhěngtak kamūich ngam Salmai nö ngö ṙô, ‘tökôlò öp anga-aṅ tarik öp tö ṙamölōn yěn haköp minë chööngö Yāvē, hatööm sakāmö anga-aṅ nö vë-ekūö minë chööngö ò.’—Vë-evkūö Salmai 1:1-3.

5-6. (a) Asuh nup kahūichhöt Yāvē nö i mat ngam Paipöl? (b) Kūö yòh öi hòṅ haköp mat ngam Paipöl?

⁵ Hangenlōn ang Yāvē tö hī. Lökten ò nö kūich höt minë tö hòṅ inlahen hī yěi hòṅ ṙamlōn ngaich hòṅ asuh öp la-en hī. Tö sā hī öi höng löknyö mat ngam Paipöl öi akahakūö töp chööḵnyöre öi aṅ ing panam, hòṅ sitih inlahen öi haröhtöre in Yāvē, hòṅ sitih inlahen inrē yěi hòṅ hol ò. Höng löknyö mat ngam Paipöl öi akahakūö tö inlahen re yěi lōnu tö Yāvē nö aṙēlen hī. Rö-ö nöng anū-ö, pön kētö maheūkkö hī ngam Paipöl tö nup yamih min kumchikṙen. (Yar. 29:11) Yēḵ hī min haköp inlahen u, ngaich teūngen ayī-ö min tö ṙanamlōn!

⁶ Pōyen nup inrē tövai inlēnö aṅ mat ngam Paipöl. Yēḵ hī min öi hāngö u, ngaich ṙamlōn ayī-ö. lökten yēḵ meh hēṙu haṙivlōn, kihngen inrē, ngaich hòṅ kē-ěny ṙētak re öm vë-ekūö ngam Paipöl, fēken minë haköpre inrē. Ngöṙô ök Yēsū: “Ngö ṙô pöri Anga-aṅ, Hôṅ kô; tökôlò yin vē hamang ṙô ngam Tēv, ngaich haköpö e.”—Lūk 11:28.

 7. Hòṅ sitih inlahen öi vë-ekūö ngam Paipöl hēk asuh öp min inlahen hī kò-òren?

⁷ Uh man höng kurāten yěm haköp mat ngam Paipöl, haṙēmngenre pöri. Hēṙu öm ṙung kē-ěvkūö töp tökuchik nyā-aṅkūö öp ööilōn meh, ūichngöre ngaich öm nyā, yò-òvkūö pöri öp mufē meh öt chumkūöṙen öm nyā pò meh afēkö öp tahëng? Öt ṙētakvö inrē më-eṅ lökten öm höng haveutkūöre öm nyā, öm höng öt kumchikngökūö re töm nyā-aṅ re? Ngaich unôichngöre öm afēkö inlahen re öm höng veutkūö, öm ngöṙô, söö öre taheui, yěch haṙēmngenre öich nyā öich kumchikngö kūöre. Ngatī ṙēngen ngam inkööpö mat Paipöl. Pi-a lohten öm höng haveut ṙô re öm haköp, ngaich öt chumkūöṙen tö nup lōn Yavē nö hòṅ haköpten meh. Lökten yēḵ meh haköp mat Paipöl um höng haveut ṙô re. Yěm haköp öp töhěng pöri inlahen, hòṅ asehkūöre më-eṅ, asuh öp haköp meh inlahen u, yēḵ meh min ngatī inlahen ngaich teūngen min më-eṅ töm ṙanamlōn.

 8. Sitih inlahen taneungten aich më “tö-akaha mahalanṙen” tö minë la-enre? (Ngëichköm futnōt.)

⁸ Halēnlö yip “tö-akaha mahalanṙen” ang Yēsū hòṅ cha nö ’lööngö ṙētak tī nö kētö nyā-aṅkūö hī.’ Ngaich yin töngamuh më Mahalanṙen nö teungten nö i minë la-enre. Pōyen nun në lipöre in hī.b (Mët. 24:45) Minë līpöre halēnlö më tö-akaha mahalanṙen ṙòkhöre anū-ö nö lamökngörit im Paipöl. (1 Tös. 2:13) Lökten yēḵ hī vë-ekūö u, ngaich akahakūö ayī-ö tö nup kuilōn Yāvē. Töt ṙanāngen vinë-ekūö nun në līpöre tö hī , Chūökamahati hēk Hīnöre! vë-ekūö minë ātiköl el ngam jw.org vepsāit inrē, ngaich halēn nup haköpre el mīting, hēk meuk minë pròtkasting, yamih nö el töhěng nòng chingëṅt. Yěi vë-ekūö ngam Paipöl tö nup līpöre inrē, ngaich angū-ö innëtö inlahen hī teūngen töm tökô-en ṙanamlōn.

 9. Sitih inlahen öi hēk yěi hòṅ teūngen töm tökô-en ṙanamlōn?

⁹ NGAM INNËTÖ: Yěi hòṅ teūngen töm tökô-en ṙanamlōn ngaich hòṅ hang minë inchöngtenre ayī-ö tö Yāvē. Hang ṙô tī ök tö hěngtak kamūich ngam Salmai nö ngö ṙô, “Tökôlò ön ngòh tö pa-ekūö tö ngam Mā Tēv,ngòh lamök el talöökö ò.” (Sal. 128:1) Öt tö ngö manah an ngam pinhë-ekūö tö Yāvē tö hī min ngaich höng vöö tö ò, tö ngö manah pöri angū-ö tö hī ui kēken nup la-en nup töt ööilōn ò. (Inch. 16:6) Kūichngen minë tölöng hēk tövaich anga-aṅ nö i mat ngam Paipöl. Lökten ayī-ö hòṅ ma-anyre öi hang minë inchöngten re tö Yāvē. (2 Kòr. 7:1) Yēḵ hī min öi kēken nup la-en ööilōn Yāvē hēk ṙūöhöngre tö nup töt ööi lōn ò ngaich ṙamlōn min ayī-ö.—Sal. 37:27; 97:10; Rōm. 12:9.

10. Sā ṙô ngam Rōma 12:2, pòrô öi akahakūö tö minë inchöngtenre kahëtö Yāvē, hòṅ asuh pöri hēk öp inlahen hī?

¹⁰ Vë-evkūö Rōma 12:2. Lohten öp tarik nö akahakūö tö Yāvē nöng anga-aṅ tö mihiôṅ nö akahakūö töp tölöng hēk töp tövach. Ötkô pöri nöng angū-ö tölngö e, pöi hòṅ hang minë inchöngtenre inrē tö ò. Ta-a töi ngëichkö ngih töhěng inchō elmat, Pī-a öp tarik nö akahakūö töm mahayöng nöng anga-aṅ tö mihôiṅ nö kētö limit ṙôken yanītö hī öi chuvēkūö minë lôrī re öi lök el ngam talöökö. Meūkö pöri min anga-aṅ nö hamang minë chööngö yēḵ ò nö chuvēkūö ngam lôrī re nö lök el ngam talöökö. Ngatī ṙēngen minë tinrīken hī, in e öi akahakūö töre yěi kô-en öi hang minë inchöngtenre kahëtö Yāvē nö yanöölen hī. (Inch. 12:28) Akahalōn ang Tāvit yěn hang minë inchöngtenre kahëtö Yāvē, ngaich ṙamlōn min anga-aṅ. Lökten anga-aṅ nö ngö ṙô: “Hameukhömat chu man min tö talöökö nômö; i kūö meh ap sanööḵngö ṙanamölōn: lāhāmö meh ap kumchiklōn nö örheūheu.”—Sal. 16:11.

11-12. (a) Asuh öp ihih ṙô tö hòṅ chumkūökaṙen tö hī, yēḵ hī yīhivö tö minë miṙivlōn hēk kanihngen? (b) Tö hòṅ sitih inlahen nup inṙamlōn kahëken hī yēḵ hī chumkūöṙen tö ṙô ngam Filipī 4:8?

¹¹ Yēḵ hī ṙung öi kalē-ě miṙivlōn hēk kihngen inrē, ngaich mihôiṅ min ayī-ö öi teungten kēken nup tövaich la-en. Pöi hòṅ havaichngen nup miṙivlōnre. Chumkūöṙen pöri ayī-ö töre öi ui kēken nup tövaich la-en, nup sin-òkkūö Yāvē.—Efi. 5:10-12, 15-17.

¹² Kūich ngam chitri yik Kristīön aṅ Filipī ang Pôl nö ngö ṙô tī “nup taṙòkhöre töng kô-en, nup taṙòkhöre töng tö ineū-euṅv, nup taṙòkhöre töng löök, nup taṙòkhöre töng het, . . . fēkö u anū-ö.” (Vë-evkūö Filipī 4:8.) Öt ṙôtö minë inṙamlōn hī ang Pôl nö ihih, Yěm öt sanānnguṙen pöri hēk ṙētakvö inrē, ngaich mihôiṅ öm chumkūöṙen fēkö ṙô ngih miröökö. Sā öp tarik öre yěn hòṅ meuk öp sinimā, ngaich kò-òren anga-aṅ nö hatöönöre nö ngö ṙô: Kô-en öng ngih sinimā maheuk chu nö tövai? Hēk tö hō-ov hòng inrē? Ngatī ṙēngen ngòh hamang tinköökö, mahaköpmat līpöre, nyamamkö vitiō kēm nö hòṅ hatöönöre tö në intöönö. Yēḵ meh min öm ngatī mufē, ngaich akahakūö min më-eṅ tö nup tölöng hēk tövaich nö ikūö Yāvē. Yēḵ hī min öi hang minë inchöngtenre tö Yāvē, ngaich het min ngam elkuilōn hī. (Sal. 119:1-3, Inl. 23:1) Ngaich meuk ngam linūöyö min ayī-ö lökten hī teūngen tö ngam tökô-en ṙanamlōn.

13. Sā ṙô ngam Yôhan 4:23, 24, asuh öp hēk tö hòṅ inlahen hī yěi hòṅ teūngen tö ngam tökô-en ṙanamlōn?

¹³ NGAM LINŪÖYÖ: Mötlö lōn man ha-öönyö Yāvē. Tövīlöng in ayī-ö tö Yāvē, lökten öi hòṅ ha-öinyan. (Inm. 4:11; 14:6, 7) Hòṅ asā öp lōn ò inrē ayī-ö öi ha-önyan, tö ngö manah tö hī öi hòṅ “holtö ellōnre, kanô-en inrē” öi ha-önyö ò. (Vë-evkūö Yôhan 4:23, 24.) Hayööken hī an ngam töhet fanöinylö öi asā ṙô minë tö kūichi kanô-en imat ngam Paipöl öi ha-önyö ò. Yēḵ hī öi iyöng öi in öp kamngö chūök ngih la-en hī nö asökiṙen, sön ayī-ö hòṅ iṙūöhen ha-önyö Yāvē. Pōyen tö tö hēngòng ṙôken töngamuh prötör sistör më-el chēl, kūö cha nö ha-önyö Yāvē. Pòrô cha-a nö el chēl, sön nö öt ṙākôre nö vë-ekūö Yāvē. Hēk öp töng tölngö inlahen cha nö vë-eny inlahen Yāvē tö ngam Pūlngö ò inrē nö in yip tahëng. Holtö ṙanamlōnre cha-a nö ngatī inlahen, pò cha nö akahakūö tö Yāvē nö in cha.c Ngaich öthō min cha-a nö öt kē-ěvkūö tö raneushöre, pòrô nup töng sitih öt linëken hēk inkihten cha min. Sön min cha-a nöng ṙamlōn.—Yāk. 1:12; 1 Pīt. 4:14.

14. Sitih inlanken ök prötör hī aṅ Tachakistān?

¹⁴ Pōyen yip prötör sistör hī lama-al nup tökiröng kanihngen, kūö cha pöri nö kēkö kaha minë tö lūöi kahakkö hī öi in ngih ātiköl. Lökten cha-a nö teūngen tö ṙanamlōnre. Töt rò-angenvö ök ihih töhěngtak prötör aṅ Tachakistān lama-al minë kanihngenre, Chovitôn Popochonôv ök minë-eny ò. Hē ò nö 19 höiny samyeūheu, töölô anga-aṅ nö kiyung, sō pöri anga-aṅ. Kē-ě ngaich anga-aṅ nö samyeūheuv rò-òten nö el chēl ik Òktopör 4, 2019. Ngaich sā inlanken yip tö fāluṙen anga-aṅ tö tī cha. Vënyu inlahen ngaich anga-aṅ nö el minë niūs, hang inlahen ò ayī-ö nö fëlö, ngaich timlöng alaha anga-aṅ tö yik òfisör nö kilēḵngôre nö kētöre nö kiyung, ngaich töölöṙô anga-aṅ nö hayutlöre tö inyut kumyung. Unôichngöre ngaich anga-aṅ nö kahòkkaṙen, ngaich kētu sācha. Söömiyö ngaich anga-aṅ nö el öp töhěng inchūökngö yip tö ngatī nö la-evṙen. Unôichngöre ngaich ngam Presitent aṅ Tachakistān nö töl ṙô ṙinānyö ò. Höng ṙamlōn ang Chovitôn pòrò nö kihngen. Ṙën anga-aṅ nö ngatī inlahen, kūö ngam innôlò ò nö ngön nö in Yāvē.

15. Sitih inlahen ang Chovitôn nö iṙūöhen nö haköp inlahen Yāvē, pòrô nö el chēl?

¹⁵ Ik sā Chovitôn nö el chēl ngaich öt aṅhavin anga-aṅ tö Paipöl hēk tö nup līpöre, sön pöri anga-aṅ nö haköp inlahen Yāvē. Nö sitih inlahen? Holröön tö nuk nyā-aṅkūö ò nuk tökūchi tēli tëks (Daily text) chamuh el chēl, sahöömtö yik prötör sistör. Angū-ö inlahen Chovitôn nö örheūheu nö haköpmat ngam Paipöl hēk afēken minë haköpre inrē. Unôichrit ṙināyöre ngaich ang Chovitôn nö ngö ṙô: Yip prötör sistör tö öl nö ngatī kanihngen, ngö ṙô chin in cha. Hanöng sāha yīö öl kihngen, iṙūöhen haköpmat ngam Paipöl, haköpmat minë līpöre hēk asā öp kanò-òṅ meh iṙūöhen öm haköp inlahen Yāvē.”

16. Asuh nuk afēkö Chovitôn ik sā ò nö el chēl?

¹⁶ Hang minë inchöngtenre tö Yāvē ang Chovitôn. Fēken minë ööilōn Yāvē anga-aṅ, ngaich havai ngam tinrīkenre. Lökten ò nö öt fēken minë töchōich. Yěn ṙētakvö anga-aṅ ngaich chumkūöṙen nö ngëichkö minë vahī kuntī Yāvē. Örheūheu anga-aṅ tö el peuheū nö hang ṙô minë chehechōn nö tikökṙôre, ngaich el hatööm anga-aṅ nö ngëichkö ngam chingëṅt hēk tö minë taneūsömat. Ngö ṙô anga-aṅ: “Öt kūönen nun tö inlōnti minë vahīṙen Yāvē. Teūngen chū-ö tö ṙanamlōnre öich löktö in u hēk inreuskö alahare inrē.” Yēḵ hī öi chumkūöṙen öi ngëichkö minë vahī kuntī Yāvē hēk örheūheu öi haköpmat ngam Paipöl, ngaich ṙamlōn min ayī-ö, teūngen inrē tö nganönöre öi la-al minë tökiröng kanihngenre.

17. Yip tö kihngen prötör sistör tö sā kanihngen Chovitôn, sitih inlahen cha-a nö teūngen tö nganönöre nö sā ṙô ngam 1 Pītör 1:6, 7?

¹⁷ Mötlö lōn ang Chovitôn tö ngam nöönyö Yāvē. Ngö ṙô ang Yēsū: “Im Mā Tēvre [Yāvē] man sōntökūöre; höng Anga-aṅ lahök la-en meh.” (Lūk. 4:8) Akahalōn ang Chovitôn pòrô öp töng sitih, hòṅ chiplen anga-aṅ nö i linöökö lōn Yāvē. Ma-anyre yik kumyung òfisör nö asökngen ò nö löklōn Yāvē. Örheūheu anga-aṅ nö vë-ekūötēv nö havëkö nganötöre hēk havëkö chaniplenre inrē. Ötlēkaṙen anga-aṅ tö yik òfisör, sön pöri anga-aṅ nö haköpöre nö im linöklōn Yāvē. Kē-ě anga-aṅ nö ṙā-ang patī re ngaich fōho hēk chaphötvö nö el chēl. Anū-ö nun në tökiröng kinlaha ngam ṙinatö-ellōn ò. Ngaich öp töngamuh nö ṙamölōn kūö ngam ṙinatö-ellōn ò nö sīöplöre nganöönö.—Vë-evkūö 1 Pītör 1:6, 7.

18. Sitih inlahen öi kò-òren ṙamlōn, pòrô öi yīhivö tö minë kanihngen?

¹⁸ Höng Yāvē an tö akahakūö tö inlahen taneūngen hī tö ngam tökô-en ṙanamlōn, ngaich vë-eny nang hī inrē anga-aṅ öi sitih inlahen öi teūngen tö e. Yēḵ meh min öm kēken minë tö lūöi inlahen hī tövënyu nö in ngih ātiköl, ngaich öp töng yòh min kanihngen meh, sön min öm höng ṙamlōn. Sā ṙô ngam kamūich Salmai min öm ngö ṙô: “ṙāmōlōn yip tarik, yip tö Tēvu tö ngam Mā Tēv [Yāvē]!”—Sal. 144:15.