Miten parantaa keskustelutaitoa?
ONKO sinun yleensä helppo keskustella toisten kanssa? Monia pelkkä ajatuskin keskustelemisesta hirvittää, varsinkin jos kyse on vieraasta ihmisestä. Ehkä se johtuu ujoudesta. He saattavat aprikoida, mistä pitäisi puhua, miten keskustelussa pääsee alkuun tai miten sitä pystyy jatkamaan. Itseensä luottavilla, ulospäin suuntautuneilla ihmisillä puolestaan on taipumus hallita keskustelua. Heidän haasteenaan on ehkä saada toiset esittämään ajatuksiaan ja oppia itse kuuntelemaan. Olemmepa siis ujoja tai seurallisia, meidän kaikkien on kehitettävä keskustelutaitoa jatkuvasti.
Aloita kotoa
Keskustelutaidon parantaminen kannattaa aloittaa kotoa. Rakentavat keskustelut voivat tuoda paljon onnellisuutta perhe-elämään.
Keskustelun onnistumisen tärkein avain on se, että osapuolet ovat aidosti kiinnostuneita toisistaan (5. Moos. 6:6, 7; Sananl. 4:1–4). Kun olemme kiinnostuneita toisista, puhumme heidän kanssaan ja kuuntelemme, mitä he haluavat sanoa. Toinen tärkeä seikka on se, että on jotain tähdellistä sanottavaa. Jos meillä on tapana lukea Raamattua ja tutkia säännöllisesti, meillä on paljon kerrottavaa toisille. Keskustelua voi herättää myös esittämällä ajatuksia vihkosesta He tutkivat Raamattua päivittäin. Ehkä meille sattuu päivän mittaan mukava kokemus kenttäpalveluksessa tai luemme jotain hyödyllistä tai huvittavaa. Meidän pitäisi ottaa tavaksemme kertoa tällaisia asioita käydessämme rakentavia keskusteluja perheenä. Sen ansiosta meidän on helpompi puhua myös muiden kuin perheenjäsenten kanssa.
Keskusteleminen vieraiden ihmisten kanssa
Monet epäröivät ryhtyä puheisiin tuntemattomien kanssa. Koska Jehovan todistajat kuitenkin rakastavat Jumalaa ja lähimmäisiään, he tekevät parhaansa oppiakseen keskustelemaan toisten kanssa ja voidakseen siten kertoa näille Raamatun totuuksista. Miten tällä alueella voisi edistyä?
Filippiläiskirjeen 2:4:ssä esitetään arvokas periaate. Meitä neuvotaan, ettemme pidä silmällä ”henkilökohtaisesti kiinnostuneina vain omia – – [asioitamme], vaan henkilökohtaisesti kiinnostuneina myös toisten asioita”. Ajattelehan asiaa seuraavasti: Kun tapaat jonkun ensimmäistä kertaa, sinä olet hänelle vieras. Miten hänet voisi saada tuntemaan olonsa levolliseksi? Varmasti hymyilemällä lämpimästi ja tervehtimällä ystävällisesti. Mutta voit tehdä muutakin.
Hän oli ehkä miettimässä jotain, kun ryhdyit puheisiin hänen kanssaan. Jos yrität saada hänet keskustelemaan siitä, mitä sinulla on mielessäsi, piittaamatta siitä, mitä hänellä on mielessään, innostuuko hän asiasta? Mitä Jeesus teki tavatessaan Samariassa erään naisen kaivolla? Nainen oli keskittynyt veden noutamiseen. Jeesus käytti sitä pohjana, ja pian hän oli jo saanut aikaan vilkkaan keskustelun hengellisistä asioista. (Joh. 4:7–26.)
Jos olet tarkkaavainen, sinäkin voit saada selville, mitä ihmiset saattavat miettiä. Näyttääkö keskustelukumppani iloiselta tai surulliselta? Onko hän iäkäs, kenties huonokuntoinen? Viittaako mikään siihen, että talossa olisi lapsia? Näyttääkö henkilö varakkaalta, vai vaikuttaako siltä, että hän tulee nipin napin toimeen? Kertovatko talon koriste-esineet tai henkilön korut uskonnollisuudesta? Jos viittaat johonkin tällaiseen seikkaan heti tervehdyksen yhteydessä, hän voi havaita, että teillä on yhteisiä kiinnostuksen kohteita.
Jos et tapaa puhuteltavaa kasvotusten, vaan esimerkiksi kuulet hänen äänensä lukitun oven läpi, mitä saattaisit päätellä? Ehkä hän pelkää. Voisiko tuosta tiedosta olla hyötyä, niin että onnistuisit aloittamaan keskustelun oven läpi?
Joissakin paikoin voit saada ihmisen mukaan keskusteluun kertomalla jotain itsestäsi – taustastasi tai siitä, miksi olet hänen ovellaan, miksi uskot Jumalaan, miksi aloit tutkia Raamattua ja miten Raamattu on auttanut sinua (Apt. 26:4–23). Tällöin on tietenkin oltava tahdikas ja pidettävä tavoite selvänä mielessä. Tämä voi kuitenkin saada puhuteltavan kertomaan jotain itsestään ja siitä, mitä mieltä hän on asioista.
Joissakin kulttuureissa on tapana osoittaa vieraanvaraisuutta tuntemattomille. Ihmiset kutsuvat vieraan muitta mutkitta sisään istumaan. Jos vieras kysyy tällöin kohteliaasti perheen vointia ja kuuntelee vilpittömästi vastausta, talonväki saattaa kuunnella yhtä tarkasti, mitä vieraalla on sanottavanaan. Joissakin maissa ihmiset ovat vieläkin kiinnostuneempia vieraista, jolloin tervehdysten vaihto saattaa kestää hyvän tovin. Sen aikana talonväelle ja vieraalle voi selvitä, että heillä on yhtä ja toista yhteistä. Se voi johtaa hyödylliseen ajatustenvaihtoon hengellisistä asioista.
Entä jos alueella asuu useita vieraskielisiä? Miten heidät voisi tavoittaa? Sinun ei tarvitse kuin opetella yksinkertainen tervehdys joillakin heidän puhumillaan kielillä, niin he tajuavat, että olet kiinnostunut heistä. Se voi avata tien laajemmalle mielipiteidenvaihdolle.
Miten jatkaa keskustelua?
Keskustelun pitäminen käynnissä vaatii sitä, että on kiinnostunut puhuteltavan ajatuksista. Kannusta häntä kertomaan käsityksistään, jos hän vain haluaa. Hyvin valitut kysymykset ovat avuksi. Parhaita ovat mielipidettä koskevat kysymykset, joihin ei tavallisesti vastata pelkällä kyllä- tai ei-sanalla. Mainittuasi esimerkiksi jonkin paikallisen ongelman voisit kysyä: ”Mistä arvelette tilanteen johtuvan?” tai: ”Mikä mielestänne voisi olla tilanteeseen ratkaisu?”
Kuuntele puhuteltavan vastausta tarkasti. Ilmaise aito kiinnostuksesi sanalla, nyökkäyksellä tai eleellä, mutta älä keskeytä häntä. Kuuntele mieli avoimena, mitä hän sanoo. Ole ”nopea kuulemaan, hidas puhumaan” (Jaak. 1:19). Kun sitten vastaat, osoita, että tosiaan kuuntelit häntä.
On tietenkin hyväksyttävä, että kaikki eivät vastaa heille esitettyihin kysymyksiin. Jotkut reagoivat ehkä vain kohottamalla kulmakarvojaan tai hymyilemällä, toiset esittämällä kantansa yhdellä sanalla. Älä turhaudu; ole kärsivällinen. Älä yritä herättää keskustelua väkisin. Jos puhuteltava haluaa kuunnella, käytä tilaisuutta rakentavien raamatullisten ajatusten esittämiseen. Hiljalleen hän saattaa alkaa pitää sinua ystävänään ja avautua enemmän.
Kun puhut toisten kanssa, pidä mielessäsi jo seuraava tapaamisenne. Jos puhuteltava herättää useita kysymyksiä, vastaa niistä joihinkin mutta jätä yksi tai kaksi seuraavaan kertaan. Tarjoudu etsimään aineistoa hänen kysymykseensä ja palaa sitten hänen luokseen. Jos hän ei kysy mitään, voisit itse päättää keskustelunne kysymykseen, jonka uskot kiinnostavan häntä. Lupaa vastata siihen seuraavalla kerralla. Ideoita löytyy runsaasti kirjasta Puhu perustellen käyttämällä Raamattua, kirjasesta Mitä Jumala vaatii meiltä? sekä tuoreista Vartiotorni- ja Herätkää!-lehdistä.
Keskustelut veljien ja sisarten kanssa
Kun tapaat jonkun Jehovan todistajan ensi kerran, otatko aloitteen tutustuaksesi häneen vai seisotko vain sanomatta sanaakaan? Koska rakastamme veljiämme, meidän tulisi haluta tutustua heihin (Joh. 13:35). Mikä voisi olla ensimmäinen askel? Saattaisit yksinkertaisesti esitellä itsesi ja kysyä hänen nimeään. Jos kysyt, miten hän on oppinut totuuden, tuloksena on tavallisesti kiinnostava keskustelu, jonka aikana tutustutte toisiinne. Vaikka keskustelunavauksesi saattaisi vaikuttaa hieman kömpelöltäkin, yrityksesi osoittaa hänelle, että olet hänestä kiinnostunut, ja se on tärkeintä.
Miten voisi päästä sisällökkään keskustelun alkuun jonkun seurakuntaan kuuluvan kanssa? Ole aidosti kiinnostunut hänestä ja hänen perheestään. Jos kokous on juuri loppunut, viittaa ajatuksiin, jotka olivat mielestäsi hyödyllisiä. Siitä voi olla etua teille molemmille. Voisit mainita jonkin mielenkiintoisen kohdan uusimmista Vartiotorni- ja Herätkää!-lehdistä. Tarkoitus ei ole tehdä vaikutusta toiseen tai testata hänen tietojaan, vaan kertoa jotain, joka on erityisesti ilahduttanut sinua. Jos jommallakummalla teistä on tehtävä teokraattisessa palveluskoulussa, sekin voisi olla yksi keskustelunaihe. Vaihtakaa ajatuksia siitä, miten sen voisi käsitellä. Voisitte myös kertoa kenttäpalveluskokemuksia.
Koska olemme kiinnostuneita ihmisistä, me luonnollisesti myös usein puhumme heistä, siitä mitä he sanovat ja tekevät. Myös huumorilla voi olla osansa puheessamme. Onko puheemme rakentavaa? Varmasti on, jos suhtaudumme Jumalan sanan neuvoihin vakavasti ja vaikuttimenamme on jumalinen rakkaus. (Sananl. 16:27, 28; Ef. 4:25, 29; 5:3, 4; Jaak. 1:26.)
Emme lähde kenttäpalvelukseen valmistautumatta. Voisit samoin valmistautua keskusteluun ystävien kanssa miettimällä jotain mukavaa sanottavaa. Kun luet tai kuulet jotain kiinnostavaa, paina mieleesi kohtia, joista haluaisit kertoa toisille. Ajan mittaan sinulle kertyy kosolti aineistoa. Näin voit esittää ajatuksia muustakin kuin arkielämästä. Todistakoon puheesi ennen kaikkea, kuinka kallisarvoinen Jumalan sana on sinulle! (Ps. 139:17.)