Miksi odotat vuotta 1975?

 1, 2. a) Mikä on sytyttänyt erityisen kiinnostuksen vuotta 1975 kohtaan ja millaisin seurauksin? b) Mitkä kysymykset kuitenkin heräävät?

MITÄ kaikki tämä puhe vuodesta 1975 on? Vilkkaat keskustelut, joista jotkin perustuvat arvailuihin, ovat leimahtaneet liekkiin viime kuukausien aikana Raamatun vilpittömien tutkijoitten keskuudessa. Heidän kiinnostuksensa on sytyttänyt usko, että vuosi 1975 merkitsee ihmiskunnan historian 6 000 vuoden päättymistä Aadamin luomisesta lähtien. Näin tärkeän ajankohdan läheisyys kiihottaa todella mielikuvitusta ja tarjoaa rajattomia mahdollisuuksia keskustelulle.

² Mutta odotahan! Mistä tiedämme heidän laskelmiensa olevan oikeita? Mitä perusteita on sanoa, että Aadam luotiin 5 993 vuotta sitten? Antaako se Kirja, jonka totuudenmukaiseen historialliseen tarkkuuteen voidaan ehdottomasti luottaa, nimittäin Jehovan henkeytetty Sana, Pyhä Raamattu, tukea tällaiseen johtopäätökseen uskomiselle?

 3. Kuuluuko se Aadamin luomisajankohta, mikä on monissa Raamatuissa, henkeytettyihin Kirjoituksiin, ja ovatko kaikki yhtä mieltä siitä ajankohdasta?

³ Protestanttisen Hyväksytyn eli Kuningas Jaakon käännöksen (engl.) reunahuomautuksissa sekä katolisen Douay-käännöksen eräitten painosten alaviitteissä sanotaan ihminen luodun vuonna 4004 eaa. Tämä reunassa mainittu ajankohta ei kuitenkaan kuulu Pyhän Raamatun henkeytettyyn tekstiin, koska se esitettiin vasta yli 1 500 vuotta sen jälkeen kun viimeinen Raamatun kirjoittaja kuoli eikä sitä lisätty mihinkään Raamatun painokseen ennen kuin vuonna 1701. Se on lisäys, joka perustuu erään irlantilaisen prelaatin, anglikaanisen arkkipiispan James Ussherin (1581–1656) päätelmiin. Ussherin ajanlasku oli vain yksi monista vilpittömistä yrityksistä, joita tehtiin vuosisatojen kuluessa Aadamin luomisajan selville saamiseksi. Sata vuotta sitten tehdyssä laskelmassa todettiin, että vilpittömät tutkijat olivat julkaisseet kokonaista 140 eri aikataulukkoa. Näissä aikalaskelmissa Aadamin luominen vaihtelee vuodesta 3616 eaa. vuoteen 6174 eaa. yhden huiman arvion ollessa vuosi 20 000 eaa. Tällaiset ristiriitaiset vastaukset, jotka sisältyvät laajoihin kirjastoihin ympäri maailman, ovat varmasti omiaan lisäämään hämmennystä etsittäessä vastausta edellä oleviin kysymyksiin.

 4. Mitä olemme oppineet edellisestä tutkielmastamme, ja mitä olemme sen tähden nyt valmistautuneet tekemään?

⁴ Edellisessä kirjoituksessa saimme tietää itsestään Henkeytetyistä kirjoituksista joidenkin Raamattujen henkeyttämättömistä reunahuomautuksista riippumatta, että Juudan maan autioituksen 70 vuotta alettiin laskea noin 1. päivästä lokakuuta vuonna 607 eaa. Tämän 70-vuotiskauden alku liittyi luonnollisesti sen loppuun, ts. Babylonin kukistumiseen vuonna 539 eaa. Kun siis vuosi 607 eaa. on yhtä luotettavasti vahvistettu gregoriaanisessa kalenterissamme kuin kiinteä ajankohta vuosi 539 eaa., niin olemme valmiit menemään kauemmas taaksepäin ajan laskemisessamme, toisten Raamatun historian tärkeitten tapahtumien ajoitukseen. Nyt voidaan ajoittaa nykyaikaisen kalenterin mukaan esimerkiksi ne vuodet, jolloin Saul, Daavid ja Salomo hallitsivat perättäin Jumalan valittua kansaa.

 5. Mitkä historialliset tapahtumat sattuivat vuonna 997 eaa.?

⁵ Salomon valtakunta jakaantui hänen kuollessaan kahtia. Eteläinen kahden sukukunnan osa, jonka muodostivat Juuda ja Benjamin, oli edelleen Salomon jälkeläisten hallinnassa ja tunnettiin Juudan valtakuntana. Pohjoiset kymmenen sukukuntaa muodostivat Israelin valtakunnan, jota toisinaan kutsuttiin ”Samariaksi” sen myöhemmän pääkaupungin mukaan, ja niitä hallitsivat Jerobeam ja hänen jälkeläisensä. Kun sovellamme Hesekielissä (4:1–9) olevaa 390-vuotista profeetallista aikakautta huomioon ottaen Jerusalemin hävityksen, niin Salomon huomataan kuolleen vuonna 997 eaa., 390 vuotta ennen vuonna 607 eaa. tapahtunutta Jerusalemin hävitystä.

ISRAELIN SYNTIVELAN KANTAMINEN 390 VUOTTA

 6, 7. Mihin aikakausiin Hes. 4:1–9 viittaa?

⁶ Huomaa, mitä profeetta Hesekiel sanoo tästä asiasta:

⁷ ”Ja sinä, ihmislapsi, ota itsellesi tiilikivi ja aseta se eteesi ja piirrä siihen kaupunki, Jerusalem. Ja pane se piirityksiin, . . . Tämä on oleva merkki Israelin heimolle. Ja sinä pane maata vasemmalle kyljellesi ja aseta sitä painamaan Israelin heimon syntivelka. Yhtä monta päivää, kuin sinä makaat sillä, on sinun kannettava heidän syntivelkaansa. Ja minä panen sinulle saman luvun päiviä, kuin on heidän syntivelkansa vuosia: kolmesataa yhdeksänkymmentä päivää; niin sinun on kannettava Israelin heimon syntivelkaa. Ja kun olet saanut ne päättymään, on sinun pantava maata toistamiseen, oikealle kyljellesi, ja kannettava Juudan heimon syntivelkaa neljäkymmentä päivää; päivän kutakin vuotta kohti minä olen sinulle pannut. . . . Ota sinä myös itsellesi nisuja, ohria, papuja, herneitä, hirssiä ja kolmitahkoista vehnää, pane ne samaan astiaan ja tee niistä itsellesi leipää. Yhtä monta päivää, kuin makaat kyljelläsi, kolmesataa yhdeksänkymmentä päivää, on sinun syötävä sitä.” – Hes. 4:1–9.

 8. Milloin eteläisen valtakunnan ”syntivelan” kantaminen päättyi?

⁸ Tämä Hesekielin luku ei kertonut menneitä historiallisia tapahtumia vaan oli ennustus tulevista tapauksista. Se kertoi siitä tulevasta ajasta, jolloin maineikas Jerusalemin kaupunki olisi piiritetty ja sen asukkaat otetut vangiksi, mikä kaikki tapahtui vuonna 607 eaa. Ne 40 vuotta, joista puhuttiin Juudan yhteydessä, päättyivät siis tuona vuonna. Pohjoisen valtakunnan ”syntivelka”, jota käskettiin kantamaan 390 vuotta, oli lähes kymmenen kertaa suurempi verrattuna Juudan edestä kannettuun 40 vuoden syntivelkaan. Milloin nämä 390 vuotta päättyivät sitten?

 9. Mikä osoittaa, että pohjoisenkin valtakunnan ”syntivelka” päättyi v. 607 eaa.?

⁹ Ne eivät päättyneet vuonna 740 eaa., jolloin Samaria hävitettiin, siitä yksinkertaisesta syystä, että Hesekiel esitti tämän profeetallisen näytelmän jolloinkin ’kuningas Joojakinin pakkosiirtolaisuuden viidennen vuoden’ jälkeen, joten päättyminen ei voinut tapahtua ennen vuotta 613 eaa., ts. 127 vuotta sen jälkeen kun Assyria hävitti Samarian. (Hes. 1:2) Koska koko tämä profeetallinen näytelmä viittasi selvästi eteenpäin Jerusalemin hävitykseen ja koska sekä Israelin heimo että Juudan heimo olivat todellisuudessa yksi erottamaton liiton sitoma kansa, jonka jäännöksen ei pitänyt olla jakautunut kansa palattuaan pakkosiirtolaisuudesta, niin on ainoastaan yksi järkevä johtopäätös, nimittäin se, että molempien heimojen syntivelat olivat rinnakkaiset ja päättyivät samaan aikaan vuonna 607 eaa. Tällä tavalla Juudan maan autioituksen 70 vuotta päättyivät 70 vuotta molempien heimojen syntivelan kantamisen jälkeen, niin että jäännös kummastakin heimosta saattoi palata Jerusalemin rakennuspaikalle.

10. Milloin Israelin ”syntivelka” siis alkoi?

¹⁰ Jos ”Israelin heimon syntivelka” päättyi vuonna 607, niin se alkoi 390 vuotta aikaisemmin vuonna 997 eaa. Se alkoi sinä vuonna, jona kuningas Salomo kuoli ja Jerobeam teki erehdyksen, niin, suuren syntivelan, kun hän, jonka valta-alue reväistiin pois Daavidin huoneesta, ”käänsi . . . Israelin pois Herrasta” saaden sen ”tekemään suuren synnin”. – 2. Kun. 17:21.

EGYPTISTÄ LÄHDÖN VUOSI 1513 EAA.

11, 12. Minkä muun tapahtuman ihmisen historiassa olemme nyt valmiit ajoittamaan ja minkä avulla?

¹¹ Katsellessamme taaksemme etäiseen menneisyyteen näemme toisen virstanpylvään ihmisen historiassa, unohtumattoman israelilaisten lähdön Mooseksen johdolla Egyptin orjuudesta. Ilman Jehovan uskollista Sanaa, Raamattua, olisi mahdotonta sijoittaa tätä suurta tapausta täsmälleen kalenteriimme, sillä Egyptin hieroglyfit ovat huomiota herättävän vaiteliaita sen nöyryyttävän tappion suhteen, minkä Jehova tuotti tuolle ensimmäiselle maailmanvallalle. Mutta miten suhteellisen yksinkertaista onkaan ajoittaa tämä muistettava tapahtuma Raamatun ajanlaskun avulla!

¹² 1. Kun. 6:1:stä luemme: ”Neljäntenäsadantena kahdeksantenakymmenentenä vuotena siitä, kun israelilaiset olivat lähteneet Egyptin maasta, neljäntenä vuotena siitä, kun Salomo oli tullut Israelin kuninkaaksi, alkoi hän siiv-kuussa, joka on toinen kuukausi, rakentaa temppeliä Herralle.”

13, 14. a) Minä vuonna gregoriaanisen kalenterin mukaan Salomo alkoi hallita? b) Minä vuonna hän aloitti temppelin rakentamisen?

¹³ Tämän tiedon saatuamme on vain saatava selville, minä kalenterivuonna Salomo alkoi rakentaa temppeliä, ja sitten on helppo laskea, milloin faaraon sotajoukko tuhoutui Punaisessa meressä.

¹⁴ ”Ja aika, minkä Salomo hallitsi Jerusalemissa koko Israelia, oli neljäkymmentä vuotta.” (1. Kun. 11:42) Tämä merkitsee sitä, että hänen viimeinen täysi hallitusvuotensa päättyi keväällä vuonna 997 eaa.a Kun 40 lisätään 997:ään, saadaan vuosi 1037 eaa., vuosi, jolloin Salomo aloitti rauhaisan hallituksensa. Hän ei alkanut rakentaa temppeliä, kuten kertomus sanoo, ennen kuin neljännen hallitusvuotensa toisessa kuussa, mikä merkitsee sitä, että hän oli hallinnut kolme täyttä vuotta ja yhden kuukauden. Kun vähennetään näin ollen 3 vuotta 1037:stä, saadaan vuosi 1034 eaa., jolloin rakennustyö alkoi. Vuodenaika oli toinen kuukausi siiv, ts. huhti-toukokuu. Raamattu sanoo tämän tapahtuneen 480. vuotena siitä, kun israelilaiset lähtivät Egyptistä.

15. a) Selitä perus- ja järjestysluvun välinen ero. b) Milloin israelilaiset lähtivät siis Egyptistä?

¹⁵ Huomaa, että tässä on kyseessä järjestysluku. Kun puhutaan pesäpallon pelaamisesta pelin yhdeksännessä vuoroparissa, niin se merkitsee, että kahdeksan vuoroparia on jo pelattu kokonaan mutta yhdeksännestä vain osa; yhdeksää vuoroparia ei ole vielä täysin pelattu. Samalta tavalla kun Raamattu käyttää järjestyslukua sanoen, että temppelin rakentaminen alkoi 480. vuotena israelilaisten lähdettyä Egyptistä, ja kun tuo erityinen vuosi kalenterissa tunnetaan vuotena 1034 eaa., niin me lisäämme 479 (ei 480) täyttä vuotta 1034:ään ja tulemme vuoteen 1513 eaa., jolloin lähtö tapahtui. Silloin oli myös kevät, pääsiäisaika, niisan-kuun 14. päivä.

MITEN KAUAN VEDENPAISUMUKSEN JÄLKEEN?

16. Miten kauas taaksepäin historissa olemme nyt tunkeutuneet, ja mitä toiveita on kaivautumisesta vielä syvemmälle?

¹⁶ Olemme jo Raamatun avulla mitanneet täsmälleen taaksepäin ajan tämän vuoden 1968 keväästä vuoden 1513 eaa. kevääseen, yhteensä 3 480 vuotta. Jehovan Pyhän sanan jatkuvan uskottavan muistin ja tarkan historiallisen muistiinmerkinnän avulla voimme tunkeutua syvemmällekin menneisyyteen, aina Nooan ajan vedenpaisumukseen asti.

17. Mihin tapahtumiin ja mihin aikakauteen Stefanus viittaa kertoessaan Israelin kokemuksia?

¹⁷ Stefanus, Jeesuksen Kristuksen ensimmäinen marttyyrikuoleman kärsinyt seuraaja, viittasi siihen, mitä Jehova sanoi tapahtuvan Aabrahamin jälkeläisille. ”Ja Jumala puhui näin: ’Hänen jälkeläisensä tulevat olemaan muukalaisina vieraalla maalla, ja siellä ne tekevät heidät orjiksensa ja sortavat heitä neljäsataa vuotta.” (Apt. 7:6; 1. Moos. 15:13) Stefanus mainitsee tässä kolme israelilaisten menneistä kokemuksista: muukalaisina vieraalla maalla, kansana orjuudessa ja 400 vuotta sorrettuna kansana.

18. Mikä todistaa sitä johtopäätöstä vastaan, että nämä tapahtumat olisivat olleet eri kokemuksia, jotka seurasivat perättäin toisiaan?

¹⁸ Olisi erehdys otaksua, että nämä kaikki kolme kokemusta kestivät yhtä pitkän ajan tai että ne olivat erillisiä kokemuksia, jotka seurasivat toisiaan perättäisessä järjestyksessä. Vasta kauan sen jälkeen kun israelilaiset olivat menneet Egyptiin muukalaisina, he tulivat orjiksi, yli 70 vuotta myöhemmin ja joskus Joosefin kuoltua. Stefanus sanoi sen sijaan, että sen saman 400-vuotiskauden kuluessa, jolloin heitä sorrettiin, heitä myös orjuutettiin ja he olivat myös muukalaisia.

19. Mistä tiedämme israelilaisten olleen ”muukalaisia” ennen Egyptiin menoaan?

¹⁹ Pane merkille, että kun Stefanus sanoi, että he olivat ”muukalaisina vieraalla maalla . . . neljäsataa vuotta”, niin hän ei sanonut eikä halunnut vihjata, etteivät he olleet muukalaisia ennen Egyptiin menoaan. On siis erehdys väittää tämän raamatunkohdan todistavan israelilaisten olleen Egyptissä 400 vuotta. Kun Joosefin veljet menivät ensi kerran Egyptiin ja heidät esiteltiin faaraon edessä, niin he tosin sanoivat: ”Me olemme tulleet asuaksemme jonkun aikaa [muukalaisina, Um] tässä maassa.” Mutta he eivät sanoneet eivätkä tarkoittaneet, etteivät he siihen mennessä olleet olleet muukalaisia, sillä kun faarao samassa tilaisuudessa kysyi heidän isältään Jaakobilta, kuinka vanha tämä oli, niin hän sanoi: ”Minun vaellusaikani on kestänyt [muukalaisuuteni vuodet ovat, Um] sata kolmekymmentä vuotta.” Eikä Jaakob ollut yksin viettänyt koko elinaikaansa muukalaisena ennen Egyptiin tuloaan, vaan hän sanoi faaraolle, että hänen esi-isänsäkin ennen häntä olivat olleet muukalaisia. – 1. Moos. 47:4–9.

20. Milloin nämä 400 vuotta päättyivät, ja milloin ne alkoivat?

²⁰ Koska Israelin sorto päättyi vuonna 1513 eaa., niin sen on täytynyt alkaa vuonna 1913, 400 vuotta aikaisemmin. Tämä vuosi vastaa sitä aikaa, jolloin Ismael sorti Iisakia ’ilvehtien’ hänelle sinä päivänä, jona Iisak vieroitettiin. Iisak oli silloin viisivuotias, ja tämä tapahtui kauan ennen kuin israelilaiset menivät Egyptiin. – 1. Moos. 21:8, 9.

21, 22. Olivatko israelilaiset 430 vuotta yksinomaan Egyptissä, ja miten eräät vanhat käsikirjoitukset luovat valoa tähän asiaan?

²¹ Kuinka kauan israelilaiset olivat sitten Egyptissä muukalaisina? 2. Moos. 12:40, 41 (Um) sanoo: ”Ja Egyptissä asuneiden israelilaisten asumisaika oli neljäsataa kolmekymmentä vuotta. Ja tapahtui niiden neljänsadan kolmenkymmenen vuoden lopussa, tapahtui juuri sinä päivänä, että kaikki Jehovan sotajoukot lähtivät pois Egyptin maasta.”

²² Jae 40 kuuluu Septuagintan mukaan: ”Mutta Israelin lasten asustaminen, minkä he [ja heidän isänsä, Aleksandrialainen käsikirj.] asuivat Egyptin maassa JA KANAANIN MAASSA, [oli] neljäsataa ja kolmekymmentä vuotta pitkä.” Samarialainen Pentateukki sanoo: ”KANAANIN MAASSA ja Egyptin maassa.” Kummassakin näissä käännöksissä, jotka perustuvat masoreettista tekstiä vanhempiin heprealaisiin teksteihin, on sanat ”Kanaanin maassa” ”Egypti”-sanan yhteydessä.

23. a) Miten kauan israelilaiset olivat siis todella Egyptissä, ja miten Paavali vahvistaa tämän? b) Selitä Raamatussa mainittujen 400 ja 430 vuoden välinen ero.

²³ Siitä ajasta, jolloin Aabraham meni Kanaaniin, Iisakin syntymään oli 25 vuotta;b siitä Jaakobin syntymään jälleen 60 vuotta, ja sen jälkeen kului 130 vuotta, ennen kuin Jaakob meni Egyptiin. Tämä tekee yhteensä 215 vuotta, täsmälleen puolet 430 vuodesta, jotka kuluivat Kanaanissa ennen Egyptiin muuttoa. (1. Moos. 12:4; 21:5; 25:26; 47:9) Apostoli Paavali vahvistaa myös henkeytettynä, että liiton tekemisestä Aabrahamin kanssa, mikä tapahtui siihen aikaan kun tämä patriarkka muutti Kanaaniin, kului 430 vuotta lakiliiton tekoon. – Gal. 3:17.

24, 25. Minä kalenterivuonna vedenpaisumus alkoi, ja kuinka kauan ennen Aabrahamin Kanaaniin menoa se tapahtui?

²⁴ Lisäämällä nämä 430 vuotta 1513:een tulemme taaksepäin vuoteen 1943 eaa., aikaan, jolloin Aabraham ensi kerran meni Kanaaniin isänsä Terahin kuoltua Harranissa Mesopotamiassa. Nyt tarvitsee vain lisätä muutamien sukupolvien vuodet saadaksemme tietää vedenpaisumuksen oikean ajan. Nämä vuosimäärät esitetään 1. Mooseksen kirjan luvuissa 11 ja 12 ja voidaan lyhyesti esittää seuraavasti:

Vedenpaisumuksen alusta

Arpaksadin syntymään (1. Moos. 11:10) 2 vuotta

Selahin syntymään (1. Moos. 11:12) 35 ”

Eeberin syntymään (1. Moos. 11:14) 30 ”

Pelegin syntymään (1. Moos. 11:16) 34 ”

Regun syntymään (1. Moos. 11:18) 30 ”

Serugin syntymään (1. Moos. 11:20) 32 ”

Naahorin syntymään (1. Moos. 11:22) 30 ”

Terahin syntymään (1. Moos. 11:24) 29 ”

Yhteensä 427 vuotta

²⁵ Näiden 427 vuoden lisääminen vuoteen 1943 eaa. ajoittaa vedenpaisumuksen alun vuodeksi 2370 eaa., 4 337 vuotta sitten.

6 000 VUOTTA AADAMIN LUOMISESTA

26, 27. a) Miten kauan ennen vedenpaisumusta Aadam luotiin? Minä vuonna? b) Mikä osoittaa, että Aadam luotiin vuoden syksyllä?

²⁶ Samalla tavalla tarvitsee ainoastaan lisätä seuraavat vuodet, joihin sisältyy kymmenen vedenpaisumusta edeltänyttä sukupolvea, saadaksemme Aadamin luomisajankohdan:

Aadamin luomisesta

Seetin syntymään (1. Moos. 5:3) 130 vuotta

Enoksen syntymään (1. Moos. 5:6) 105 ”

Keenanin syntymään (1. Moos. 5:9) 90 ”

Mahalalelin syntymään (1. Moos. 5:12) 70 ”

Jeredin syntymään (1. Moos. 5:15) 65 ”

Hanokin syntymään (1. Moos. 5:18) 162 ”

Metusalahin syntymään (1. Moos. 5:21) 65 ”

Lemekin syntymään (1. Moos. 5:25) 187 ”

Nooan syntymään (1. Moos. 5:28, 29) 182 ”

Vedenpaisumuksen alkuun (1. Moos. 7:6) 600 ”

Yhteensä 1 656 vuotta

²⁷ Tämä luku 1 656 lisättynä 2 370:een antaa vuoden 4026 eaa., sen gregoriaanisen kalenterivuoden, jona Aadam luotiin. Koska ihminen alkoi luonnollisesti laskea aikaa omasta alustaan lähtien ja koska ihmisen vanhimmat kalenterit alkoivat kunkin vuoden syksystä, niin on järkevää otaksua, että ensimmäinen ihminen Aadam luotiin tuon vuoden syksyllä.

28. Miten tämä ajanlasku eroaa Ussherin ajanlaskusta Aadamin luomisen suhteen?

²⁸ Täten olemme sellaisten antautuneitten Raamatun tutkijoiden huolellisen riippumattoman tutkimuksen perusteella, jotka ovat vuosikausia syventyneet asiaan eivätkä ole sokeasti seuranneet mitään kristikunnan perinteellisiä aikalaskelmia, päätyneet sellaiseen Aadamin luomisen ajankohtaan, joka on 22 vuotta kauempana menneisyydessä kuin Ussherin esittämä. Tämä merkitsee sitä, että aika loppuu kaksi vuosikymmentä pikemmin kuin perinteellinen ajanlasku odottaa.

29. Miksi Aadamin luomisajankohta kiinnostaa meitä?

²⁹ Mitä hyötyä on tästä tiedosta meille nykyään tämän paljon laskennan ja monien sukupolvien jälkeen? Eikö se kaikki ole kuollutta historiaa, yhtä kiinnostamatonta ja hyödytöntä kuin kävely halki hautausmaan kopioiden vanhoja aikamääriä hautakivistä? Miksi meidän pitäisi kaikesta huolimatta olla sen kiinnostuneempia Aadamin luomisvuodesta kuin kuningas Tutin syntymästä? Ensinnäkin, jos 4 026 lisätään 1 968:aan (ottaen huomioon nollavuoden puuttumisen eaa:n ja ya:n väliltä), niin saadaan yhteensä 5 993 vuotta tänä syksynä Aadamin luomisesta. Se merkitsee sitä, että vuoden 1975 syksyllä, 7 vuoden päästä (eikä vuonna 1997, niin kuin olisi, jos Ussherin numerot olisivat oikeat), tulee olemaan 6 000 vuotta Aadamin, koko ihmiskunnan isän, luomisesta!

AADAM LUOTIIN ”KUUDENNEN PÄIVÄN” LOPUSSA

30. Mitä saattaa tapahtua ennen vuotta 1975, mutta miten meidän tulee suhtautua asiaan?

³⁰ Onko meidän edellytettävä tästä tutkistelusta, että Harmagedonin taistelu on ohitse syksyllä vuonna 1975 ja että kauan odotettu Kristuksen tuhatvuotishallitus alkaa silloin? Mahdollisesti, mutta me odotamme nähdäksemme, miten läheisesti ihmisen olemassaolon seitsemäs tuhatvuotiskausi on samanaikainen Kristuksen sapatinkaltaisen tuhatvuotishallituksen kanssa. Jos nämä kaksi ajanjaksoa ovat rinnakkaiset keskenään kalenterivuoden mukaan, niin se ei tapahdu sattumalta vaan Jehovan rakkaudellisten ja ajankohtaisten päätösten mukaisesti. Kuitenkin ajanlaskumme, joka on melko tarkka (muttei, myönnämme sen, erehtymätön), parhaassa tapauksessa ainoastaan osoittaa ihmisen maan päällä olon 6 000 vuoden loppuvan vuoden 1975 syksyllä. Se ei välttämättä merkitse sitä, että vuosi 1975 olisi Jehovan seitsemännen luomis-”päivän” ensimmäisen 6 000 vuoden loppu. Miksi ei? Koska Aadam eli luomisensa jälkeen jonkin aikaa ”kuudetta päivää”, mikä tuntematon aika pitäisi vähentää Aadamin 930 vuodesta voidaksemme saada selville, milloin kuudes seitsentuhatvuotinen kausi eli ”päivä” päättyi ja miten pitkälle Aadam eli ”seitsemättä päivää”. Ja kuitenkin tuon kuudennen luomis-”päivän” loppu voisi päättyä Aadamin luomisen samana gregoriaanisen kalenterin vuonna. Se voi sisältää ainoastaan viikkojen tai kuukausien, ei vuosien, eron.

31. Mitä 1. Mooseksen kirjan kaksi ensimmäistä lukua ilmaisevat?

³¹ Aadamin luomisen suhteen on hyvä lukea huolellisesti mitä Raamattu sanoo. Kootessaan 1. Mooseksen kirjaa Mooses vetosi niihin kirjoitettuihin aikakirjoihin eli ”historioihin”, jotka edelsivät vedenpaisumusta. Ensimmäinen niistä alkaa 1. Moos. 1:1:stä ja päättyy 1. Moos. 2:4:ään sanoilla: ”Tämä on taivaitten ja maan historia . . .” (Um) Toinen historiallinen asiakirja alkaa 1. Moos. 2:5:stä ja päättyy 5. luvun 2. jakeeseen. Näin ollen meillä on kaksi erillistä kertomusta luomisesta hiukan eri näkökulmasta katsoen. Toisessa näistä kertomuksista on ”teki”-sanalla käännetty alkuperäinen heprealainen verbi menneen ajan kestomuodossa 1. Moos. 2:19:ssä. Tämä ei merkitse sitä, että maaeläimet ja linnut olisi luotu Aadamin luomisen jälkeen. 1. Moos. 1:20–28 osoittaa, ettei se merkitse sitä. Jotta ristiriita välttyisi 1. ja 2. luvun välillä, niin 1. Moos. 2:19, 20:n täytyy siis olla ainoastaan välihuomautus, joka on liitetty mukaan selittämään, miksi oli tarpeellista luoda ”apu” miehelle. Tämä heprealaisen verbin kestomuoto voitaisiin näin ollen kääntää myös ”oli tehnyt”. – Ks. Rotherhamin (Ro) ja myös Leeserin (Le) käännöstä.

32. Mikä ilmaisee, ettei kuudes luomispäivä päättynyt heti Aadamin luomiseen?

³² Vaikka nämä kaksi 1. Mooseksen kirjan luomiskertomusta eroavat hiukan toisistaan aineiston käsittelyssä, niin ne ovat yhtäpitävät keskenään kaikissa kohdissa, siinäkin, että Eeva luotiin Aadamin jälkeen. Kuudes luomispäivä ei päättynyt siis ennen kuin tämän tapahtuman jälkeen. Miten pian Aadamin luomisen jälkeen se tapahtui, sitä ei ole ilmoitettu. ”Ja [sen (Aadamin ja Eevan luomisen) jälkeen, Um] Jumala katsoi kaikkea, mitä hän tehnyt oli, ja katso, se oli sangen hyvää. Ja tuli ehtoo, ja tuli aamu, kuudes päivä.” (1. Moos. 1:31) Kun kuudes luomispäivä päättyy, niin seitsemäs alkaa.

33. a) Mistä tiedämme kuudennen luomispäivän lopun tulleen hyvin pian Aadamin luomisen jälkeen? b) Miten 1. Moos. 1:31 todistaa kuudennen päivän päättyneen ennen kuin Aadam ja Eeva tekivät syntiä?

³³ Huomattakoon, että Aadamin luomisen ja seitsemännen päivän, lepopäivän, alkamisen välisen ajan ei tarvinnut olla pitkä. Se on voinut olla melko lyhyt. Aadamin suorittama eläinten nimittäminen ja hänen havaintonsa, ettei hänelle ollut mitään täydennystä, ei vaatinut pitkää aikaa. Eläimet olivat alamaisia Aadamille; ne olivat rauhallisia; ne tulivat Jumalan johdon alaisuudessa; niitä ei tarvinnut ajaa takaa eikä pyydystää. Nooalta meni ainoastaan seitsemän päivää samojen lajien uros- ja naaraseläinten saamiseen arkkiin. (1. Moos. 7:1–4) Eevan luominen tapahtui nopeasti, ’kun Aadam nukkui’. (1. Moos. 2:21) Näin ollen Aadamin luomisen ja kuudennen luomispäivän lopun välinen aika oli verraten lyhyt vaihe, joskin tuntematon. Kuudennen luomispäivän lopussa esitetty lausunto: ”Jumala katsoi kaikkea, mitä hän tehnyt oli, ja katso, se oli sangen hyvää”, osoittaa, ettei luomisviikon suuren seitsemännen päivän alku viipynyt Aadamin ja Eevan synninteon ja Eedenin puutarhasta karkotuksen jälkeiseen aikaan.

1975! . . . JA KAUAS SEN JÄLKEEN!

34. Mikä on aikaansaanut Raamatun ajanlaskun paremman ymmärtämisen?

³⁴ Raamatun ajanlasku on kiinnostavaa tutkittavaa, jossa historialliset tapahtumat asetetaan tapahtumajärjestyksessään ajanvirralle. Vartiotorni-seura on pyrkinyt vuosien mittaan pitämään yhteydessään olevat viimeisimpien tiedon saavutusten tasalla, jotka osoittautuvat yhtäpitäviksi Raamatussa kerrottujen historiallisten ja profeetallisten tapahtumien kanssa. Uskonnollisen ajanlaskun suuret pulmat on ratkaistu joko Raamatun ennustusten täyttymisen perusteella tai arkeologisten löytöjen valossa tai koska paremmat raamatunkäännökset ilmaisevat selvemmin alkukielten muistiinmerkinnät. Kuitenkaan eräitä vähäpätöisempiä kiperiä ajanlaskupulmia ei vielä ole ratkaistu. Esimerkiksi kun Jehova muutti Egyptistä lähdettäessä vuoden alun maallisen kalenterin syksystä pyhän kalenterin kevääseen, niin tapahtuiko juutalaisessa kalenterissa kuuden kuukauden menetys vai lisäys? – 2. Moos. 12:1, 2.

35. Miksi nyt ei ole aika olla välinpitämätön eikä itsetyytyväinen?

³⁵ Yksi seikka on ehdottoman varma: täyttyneillä Raamatun ennustuksilla vahvistettu Raamatun ajanlasku osoittaa, että ihmisen olemassaolon 6 000 vuotta täyttyy pian, tosiaan tämän sukupolven aikana! (Matt. 24:34) Nyt ei sen tähden ole aika olla välinpitämätön eikä itsetyytyväinen. Nyt ei ole aika leikitellä Jeesuksen sanoilla, että ”siitä päivästä ja hetkestä ei tiedä kukaan, eivät taivasten enkelit, eikä myöskään Poika, vaan Isä yksin”. (Matt. 24:36) Nyt on päinvastoin aika, jolloin pitäisi olla vankasti tietoinen siitä, että tämän asiainjärjestelmän loppu on nopeasti tulossa väkivaltaiseen loppuunsa. Älä tee erehdystä, riittää kun Isä itse tietää sekä ”päivän että hetken”!

36. Minkä hyödyllisen esimerkin apostolit jättivät meille tässä suhteessa?

³⁶ Vaikkei voidakaan nähdä vuoden 1975 yli, niin onko se mikään syy olla vähemmän toimelias? Apostolit eivät kyenneet näkemään tännekään asti; he eivät tietäneet mitään vuodesta 1975. He pystyivät näkemään ainoastaan lyhyen ajan eteenpäin, jonka kuluessa heidän piti suorittaa heille määrätty työ. (1. Piet. 4:7) Siksi kaikissa heidän kirjoituksissaan kaikui hälytyssoitto ja kiireellisyyden huuto. (Apt. 20:20; 2. Tim. 4:2) Ja täydellä syyllä. Jos he olisivat viivytelleet tai vetelehtineet ja olleet itsetyytyväisiä ajatellen, että loppu on muutamien tuhansien vuosien päässä, niin he eivät olisi päättäneet eteensä asetettua kilpajuoksua. Mutta he juoksivat kovasti, ja he juoksivat nopeasti, ja he voittivat! Se oli heille elämän ja kuoleman kysymys. – 1. Kor. 9:24; 2. Tim. 4:7; Hepr. 12:1.

37. Mitä siis teet vuoteen 1975 mennessä? Entä mitä sen jälkeen?

³⁷ Samoin on Jehovan uskollisten todistajien laita tällä 20. vuosisadan jälkipuoliskolla. Heillä on tosi kristillinen katsantokanta. Heidän uuttera evankelioimistoimintansa ei ole ominaista vain tälle vuosikymmenelle. He eivät ole antautuneet elämässään palvelemaan Jehovaa vain vuoteen 1975 asti. Kristityt ovat juosseet tällä tavalla siitä lähtien, kun Kristus Jeesus näytti tien ja käski opetuslapsiaan: ”Seuratkaa minua!” Säilytä siis tämä sama mielenlaatu, mikä Kristuksella Jeesuksella oli. Älä anna minkään hidastuttaa itseäsi eikä uuvuttaa itseäsi ja saada hellittämään. Ne, jotka tahtovat paeta Suuresta Babylonista ja tästä saatanallisesta asiainjärjestelmästä, juoksevat nyt henkensä edestä kohti Jumalan valtakuntaa eivätkä pysähdy vuoteen 1975. Eivät tosiaankaan! He jatkavat tällä loistoisalla tiellä, joka johtaa iankaikkiseen elämään, ylistäen ja palvellen Jehovaa aina ja iankaikkisesti!

[Alaviitteet]