Ilmaise kristillistä uskollisuutta kun joku sukulainen erotetaan
1. Mikä tilanne voi koetella kristityn uskollisuutta?
1 Perheenjäsenten välinen side voi olla hyvin vahva. Niinpä kun aviopuoliso, lapsi, vanhempi tai joku muu lähisukulainen erotetaan tai eroaa seurakunnasta, se voi olla kristitylle koettelevaa. (Matt. 10:37.) Millä tavoin uskollisten kristittyjen pitäisi kohdella tällaista sukulaista? Onko sillä mitään merkitystä, kuuluuko hän kanssasi samaan huonekuntaan? Katsotaanpa ensin, mitä Raamattu tästä sanoo. Tarkastelemme siinä esitettyjä periaatteita, jotka soveltuvat yhtä lailla erotettuihin kuin seurakunnasta eronneisiinkin.
2. Miten kristittyjen tulee Raamatun mukaan suhtautua seurakunnasta erotettuihin?
2 Miten kohdella erotettuja. Jumalan sana käskee kristittyjä olemaan seurustelematta seurakunnasta erotetun kanssa: ”Lakatkaa olemasta jokaisen sellaisen veljeksi kutsutun seurassa, joka on haureellinen tai ahne tai epäjumalanpalvelija tai herjaaja tai juoppo tai kiristäjä, älkääkä edes syökö sellaisen kanssa. – – Poistakaa paha ihminen keskuudestanne.” (1. Kor. 5:11, 13.) Myös Matteuksen 18:17:ään kirjoitetut Jeesuksen sanat liittyvät tähän: ”Olkoon hän [erotettu] sinulle niin kuin kansakuntien ihminen ja kuin veronkantaja.” Jeesuksen kuulijat tiesivät hyvin, että silloiset juutalaiset eivät seurustelleet tuttavallisesti pakanoiden kanssa ja että he halveksivat ja karttoivat veronkantajia. Jeesus siis neuvoi seuraajiaan olemaan seurustelematta erotettujen kanssa. (Ks. Vartiotorni 15.11.1981 s. 18–20.)
3, 4. Millainen seuranpito erotettujen ja eronneiden kanssa on kielletty?
3 Tämä merkitsee sitä, että uskolliset kristityt eivät ylläpidä hengellistä toveruutta kenenkään seurakunnasta erotetun kanssa. Mutta tähän sisältyy muutakin. Jumalan sanassa sanotaan, että meidän ei pidä ’edes syödä sellaisen kanssa’ (1. Kor. 5:11). Me siis vältämme myös muuta toveruutta erotetun kanssa. Tähän sisältyvät muun muassa retket, juhlat, pallopelit, ostoksilla tai teatterissa käynnit ja ateriointi erotetun kanssa joko kotona tai ravintolassa.
4 Entä erotetun kanssa puhuminen? Vaikka Raamattu ei käsittelekään jokaista mahdollista tilannetta, 2. Johanneksen kirjeen 10. jae auttaa meitä saamaan Jehovan näkemyksen asiasta: ”Jos joku tulee luoksenne eikä tuo tätä opetusta, niin älkää koskaan ottako häntä vastaan kotiinne tai sanoko hänelle tervehdystä.” Vartiotornissa 15.11.1981 sivulla 25 sanottiin tästä: ”Pelkästään jonkun tervehtiminen voi olla ensi askel keskustelun tai ehkä jopa ystävyyden alkuunpääsyyn. Haluaisimmeko me ottaa tätä ensimmäistä askelta erotetun henkilön suhteen?”
5. Mitä ihminen menettää, kun hänet erotetaan?
5 Samassa Vartiotornissa sivulla 31 sanottiinkin: ”Tosiasia on, että kun kristitty lankeaa syntiin ja kun hänet täytyy erottaa, hän menettää paljon: hyväksytyn asemansa Jumalan edessä – – ja miellyttävän toveruuden veljien kanssa, mukaan luettuna suuri osa siitä seurasta, josta hän oli nauttinut kristittyjen sukulaistensa parissa.”
6. Vaaditaanko kristittyä lopettamaan kaikki kanssakäyminen samassa huonekunnassa asuvan erotetun sukulaisen kanssa? Selitä.
6 Samaan huonekuntaan kuuluvat. Merkitseekö tämä sitä, että kristittyjen, jotka elävät erotetun perheenjäsenen kanssa samassa taloudessa, on vältettävä puhumista, syömistä ja päivittäistä kanssakäymistä hänen kanssaan? Vartiotornissa 15.4.1991 sivun 22 alaviitteessä sanotaan: ”Jos kristityssä huonekunnassa on erotettu sukulainen, hän on silti mukana huonekunnan normaaleissa jokapäiväisissä töissä ja toimissa.” Näin ollen perheenjäsenten päätettäväksi jää, missä määrin erotettu voisi olla mukana yhteisillä aterioilla ja muissa perheen toimissa. Toisaalta he eivät halua antaa veljille seurakunnassa sellaista vaikutelmaa, että kaikki on samoin kuin ennen erottamista.
7. Millä tavoin hengellinen kanssakäyminen kodissa muuttuu, kun joku perheenjäsen erotetaan?
7 Vartiotornin 15.11.1981 sivulla 28 sanotaan kuitenkin erotetusta tai eronneesta näin: ”Entiset hengelliset siteet on täysin katkaistu. Tämä koskee sukulaisiakin, myös välittömään perhepiiriin kuuluvia. – – Se merkitsee muutoksia siihen hengelliseen yhteenkuuluvuuteen, joka on saattanut vallita kodissa. Esimerkiksi kun aviomies on erotettu, hänen vaimonsa ja lapsensa eivät tunne miellyttäväksi tilannetta, jos hän johtaa perhetutkistelua Raamatusta tai Raamatun lukemista ja pitää rukousta. Jos hän haluaa esittää rukouksen esimerkiksi aterialla, niin hänellä on oikeus tehdä siten omassa kodissaan. Mutta he voivat esittää ääneti oman rukouksensa Jumalalle. (Sananl. 28:9; Ps. 119:145, 146) Entä jos kodissa oleva erotettu haluaa olla läsnä, kun perhe lukee yhdessä Raamattua tai pitää raamatuntutkistelua? Toiset voivat antaa hänen olla läsnä kuuntelemassa, jos hän ei yritä opettaa heitä tai esittää uskonnollisia ajatuksiaan.”
8. Mikä vastuu kristityillä vanhemmilla on alaikäisen, kotona asuvan erotetun lapsen suhteen?
8 Jos kotona asuva alaikäinen lapsi erotetaan, kristityt vanhemmat ovat edelleen vastuussa hänen kasvattamisestaan. Vartiotornissa 15.11.1988 sanottiin sivulla 20 seuraavaa: ”Samoin kuin he edelleenkin antavat hänelle ravinnon, vaatteet ja suojan, heidän on tarpeellista opettaa ja kurittaa häntä Jumalan sanan mukaisesti. (Sananlaskut 6:20–22; 29:17) Rakkaudelliset vanhemmat voivat näin ollen järjestää niin, että hänelle pidetään Raamatun kotitutkistelua, vaikka hän olisi erotettukin. Kenties tutkistelulla on häneen parhaiten oikaiseva vaikutus, jos sitä pidetään pelkästään hänelle. Tai vanhemmat saattavat päättää, että hän voi osallistua edelleen perhetutkisteluun.” (Ks. myös Vartiotorni 1.10.2001 s. 16, 17.)
9. Missä määrin kristityt voivat olla tekemisissä kodin ulkopuolella asuvan erotetun sukulaisen kanssa?
9 Huonekuntaan kuulumattomat sukulaiset. Vartiotornissa 15.4.1988 sivulla 28 sanotaan: ”Tilanne on erilainen, jos erotettu tai eronnut sukulainen asuu poissa kotoa välittömän perhepiirin ulkopuolella. Saattaa olla mahdollista, että tuon sukulaisen kanssa ei tarvitse olla juuri lainkaan tekemisissä. Ja jos jotkin perheasiat vaatisivatkin yhteydenottoa, niin se rajoitettaisiin epäilemättä mahdollisimman vähiin” sopusoinnussa sen Jumalan käskyn kanssa, jonka mukaan ’on lakattava olemasta jokaisen sellaisen seurassa’, joka harjoittaa syntiä katumatta (1. Kor. 5:11). Uskollisten kristittyjen on pyrittävä välttämään tarpeetonta kanssakäymistä tällaisen sukulaisen kanssa ja rajoitettava jopa liiketoimet minimiin. (Ks. myös Vartiotorni 15.11.1981 s. 29, 30.)
10, 11. Mitä kristitty harkitsee ennen kuin hän antaa erotetun sukulaisen muuttaa kotiinsa?
10 Vartiotornissa kiinnitetään huomio vielä erääseen mahdolliseen tilanteeseen: ”Entä jos lähiomainen, esimerkiksi poika tai isä tai äiti, joka ei asu samassa kodissa, erotetaan ja hän sitten haluaa muuttaa takaisin sinne? Perhe voisi ratkaista, mitä se tekee, olosuhteiden mukaan. Esimerkiksi erotettu isä tai äiti saattaa olla sairas eikä enää kykene huolehtimaan itsestään taloudellisesti tai ruumiillisesti. Kristityillä lapsilla on raamatullinen ja moraalinen velvoitus auttaa. (1. Tim. 5:8) – – Se mitä tällaisessa tilanteessa tehdään, saattaa riippua eri seikoista, esimerkiksi isän tai äidin todellisista tarpeista, hänen asenteestaan ja siitä, miten huolestunut perheenpää on huonekuntansa hengellisestä hyvinvoinnista.” (Vartiotorni 15.11.1981 s. 28, 29.)
11 Lapsista samassa kirjoituksessa jatketaan: ”Joskus kristityt vanhemmat ovat ottaneet joksikin aikaa takaisin kotiin erotetun lapsen, joka on tullut fyysisesti tai tunne-elämältään sairaaksi. Mutta vanhemmat voivat kussakin tapauksessa punnita vallitsevia olosuhteita. Onko erotettu poika tullut omillaan toimeen eikä kykene nyt tulemaan? Vai haluaako hän muuttaa takaisin pääasiassa siksi, että elämä olisi helpompaa? Miten on hänen moraalinsa ja asenteensa laita? Tuoko hän ’hapatusta’ kotiin? – Gal. 5:9.”
12. Mitä hyötyä erottamisjärjestelystä on?
12 Uskollisuus Jehovalle on hyödyksi. On hyödyllistä toimia sopusoinnussa Raamatussa esitetyn erottamisjärjestelyn kanssa ja karttaa katumattomia väärintekijöitä. Näin seurakunta pysyy puhtaana ja meidän voidaan nähdä pitävän kiinni Raamatun korkeista moraalinormeista (1. Piet. 1:14–16). Se suojelee meitä turmelevalta vaikutukselta (Gal. 5:7–9). Lisäksi se suo väärintekijälle tilaisuuden hyötyä täysin saamastaan kurista, joka voi auttaa häntä tuottamaan ”rauhaisaa hedelmää, nimittäin vanhurskautta” (Hepr. 12:11).
13. Miten eräs perhe oikaisi toimintaansa ja millaisin tuloksin?
13 Kuultuaan erään puheen kierroskonventissa muuan veli ja hänen lihallinen sisarensa tajusivat, että heidän olisi oikaistava suhtautumistaan äitiinsä, joka asui muualla ja oli ollut erotettuna kuusi vuotta. Heti konventin jälkeen tuo mies soitti äidilleen, ja vakuuteltuaan hänelle, että he rakastivat häntä, hän selitti, etteivät he voisi enää jutella hänen kanssaan, elleivät tärkeät perheasiat sitä välttämättä vaatisi. Pian tämän jälkeen äiti alkoi käydä kokouksissa, ja myöhemmin hänet otettiin takaisin. Myös hänen ei-uskova miehensä alkoi tutkia ja meni aikanaan kasteelle.
14. Miksi meidän tulee tukea erottamisjärjestelyä uskollisesti?
14 Kun noudatamme uskollisesti Raamatussa esitettyä erottamisjärjestelyä, osoitamme rakkautemme Jehovaan ja annamme vastauksen Hänen pilkkaajalleen (Sananl. 27:11). Me voimme vuorostamme luottaa siihen, että Jehova siunaa meitä. Kuningas Daavid kirjoitti Jehovasta: ”Enkä minä poikkea hänen säädöksistään. Uskollista kohtaan sinä toimit uskollisesti.” (2. Sam. 22:23, 26.)