Hyvä viestintä on tärkeää
1 Täyttääksemme tehtävämme saarnata ja tehdä opetuslapsia meidän täytyy välittää tietoa toisille (Matt. 24:14; 28:19, 20). Viestintä voi kuitenkin olla haastavaa jopa ystävien kesken. Mikä voi auttaa meitä välittämään hyvän uutisen vieraille ihmisille?
2 Ei vieras vaan ystävä. Yritä asettua niiden asemaan, joita lähestyt palveluksessa. On ymmärrettävää, että jotkut saattavat nykyään olla epäluuloisia tuntemattomia kohtaan tai jopa pelätä heitä. Tämä voi vaikeuttaa viestintää. Miten voit voittaa tapaamiesi ihmisten ennakkoluulot? Ennen kuin ehdimme sanoa sanaakaan, viestimme säädyllisellä ulkoasullamme. Huoliteltu pukeutuminen ja arvokas käytös auttavat hälventämään pelkoja. (1. Tim. 2:9, 10.)
3 Toinen seikka, josta on apua viestinnässä, on vapautuneisuus ja ystävällisyys. Sen ansiosta toiset voivat tuntea olonsa mukavaksi ja olla alttiimpia kuuntelemaan. Tätä silmällä pitäen hyvä valmistautuminen on välttämätöntä. Kun meillä on selvänä mielessä, mitä aiomme sanoa, jännitämme yleensä vähemmän. Se että olemme levollisessa mielentilassa, voi tehdä sanomamme vetoavammaksi. Muuan nainen sanoi erään todistajan käynnistä: ”Muistan, että hänen hymyilevistä kasvoistaan heijastui rauha. Se kiehtoi minua.” Tämän ansiosta naiselle voitiin kertoa hyvä uutinen.
4 Puoleensavetäviä ominaisuuksia. Meidän täytyy olla henkilökohtaisesti kiinnostuneita toisista (Fil. 2:4). Yksi tapa ilmaista kiinnostusta on olla hallitsematta keskustelua. Viestintäänhän sisältyy myös kuunteleminen. Kun pyydämme puhuteltavaa ilmaisemaan ajatuksiaan ja kuuntelemme häntä tarkkaavaisesti, hän aistii, että välitämme hänestä. Niinpä kun kuulijasi puhuu, älä pyri hätäisesti palaamaan valmistamaasi esitykseen. Kiitä häntä, jos voit tehdä sen vilpittömästi, ja yritä rakentaa keskustelu sen pohjalle, mitä hän sanoo. Jos hänen ajatuksensa paljastavat jotakin, mitä hänellä on sydämellään, sovita esitystäsi niin, että se kohdistaa huomion hänen huolenaiheisiinsa.
5 Vaatimattomuus ja nöyrämielisyys edistävät kitkatonta viestintää (Sananl. 11:2; Apt. 20:19). Jeesus veti ihmisiä puoleensa, koska hän oli ”lempeämielinen ja nöyrä sydämeltä” (Matt. 11:29). Toisaalta ylimielinen asenne herättää vastenmielisyyttä. Siksi haluamme viisaasti välttää itsevarmaa puhetapaa, vaikka olemmekin vakuuttuneita siitä, että meillä on totuus.
6 Entä jos puhuteltavan ajatukset kuvastavat uskomuksia, jotka ovat ristiriidassa Raamatun kanssa? Onko meillä velvollisuus korjata ne? Kyllä, aikanaan, mutta meidän ei tarvitse yrittää tehdä sitä ensimmäisellä käynnillä. Ennen kuin käsittelemme sellaisia Raamatun opetuksia, joita puhuteltavan on ehkä vaikea hyväksyä, on usein edullista käsitellä sellaisia asioita, joista olemme yksimielisiä hänen kanssaan. Tämä vaatii kärsivällisyyttä ja tahdikkuutta. Paavali antoi tässä suhteessa hyvän esimerkin, kun hän todisti areiopagin tuomarien edessä (Apt. 17:18, 22–31).
7 Ennen kaikkea epäitsekäs rakkaus auttaa meitä viestimään hyvin. Jeesuksen tavoin meidän täytyy tuntea sääliä niitä ihmisiä kohtaan, jotka ovat ”kiusattuja ja sysittyjä niin kuin lampaat ilman paimenta” (Matt. 9:36). Tämä saa meidät kertomaan heille hyvää uutista ja auttamaan heitä elämään johtavalle tielle. Koska sanomamme kertoo rakkaudesta, esittäkäämme se rakkaudellisesti. Siten jäljittelemme Jehova Jumalaa ja Jeesusta Kristusta, kaikkeuden suurimpia Viestijöitä.