-
Hallitsevatko Raamatun periaatteet vapaa-ajanviettoasi?Vartiotorni 1966 | 15. toukokuuta
-
-
tutkiva senaatin alikomitea: ”Väkivaltaa ja rikollisuutta esitetään nykyään kansan television kuvaruuduissa selvästi liikaa.” Televisiossa ja elokuvissa saavat katselijat nähdä väkivaltaa paljon lähempää kuin roomalaiset koskaan amfiteatterin istuimiltaan.
Likaiset elokuvat, joita elokuvateollisuus tuottaa monissa maissa, keskittyvät usein sukupuoliseen turmelukseen, mitä on vaikea pitää terveellisenä ajanvietteenä kristityn ollessa kysymyksessä. Kun otetaan huomioon Raamatun periaatteet, niin mitä iloa voidaan saada aviorikosten, raiskausten, homoseksuaalisuuden ja muiden moraalittomien aiheitten näyttelemisestä silmien edessä? Mitä huvia kristitty voi löytää rikollisen alamaailman julmuuden ja sellaisten eloisien tapausten näkemisestä, joissa yksityiskohtaisesti esitetään, miten rikoksia suoritetaan?
Kun kristitty kääntyy elokuvista ja televisiosta kirjallisuuden alalle, niin miten hänen hyvät periaatteensa sallisivat hänen löytää huvia kertomuksista, jotka laahaavat lukijan mielen maailman moraaliseen likakaivoon ja tekevät sankareita ihmisistä, jotka ovat moraalittomia, julmia, sadistisia ja väkivaltaisia? Antaako hän, ikään kuin ei hänellä olisi minkäänlaisia moraalisia mittapuita, kirjailijan tuntikausia kerrallaan valaa turmelusta mieleensä? Ei, jos Raamatun periaatteet johtavat häntä.
Jotkut elokuvat, televisio-ohjelmat, kirjat ja lehdet ovat opettavia ja virkistäviä, mutta sinun on oltava valikoiva. Tosin sinä et ehkä jossain tilaisuudessa voi valita ajanvietettä, vaan joku toinen saattaa kutsua sinut mukaan. Kuitenkin sinä voit tiedustella, mitä on suunniteltu, ennen kuin otat kutsun vastaan. Sinun ei tarvitse jättää Raamatun periaatteita huomioon ottamatta vain siksi, että toiset niin tekevät.
Onhan tarjolla monenlaista huvitusta. On paljon sellaista, mikä on terveellistä. On sekä ulko- että sisäleikkejä, joihin koko perhe voi osallistua. Entä raamatulliset leikit, joita voitte harrastaa perheessänne, tai yhteinen laulutuokio? Tai te voitte tehdä retken metsään tai vaaroille iloitaksenne ja nauttiaksenne luonnon ihmeistä. Tällaiset toimet virkistävät ja samalla lähentävät sinua niihin, joita rakastat.
Missä lienetkin ja mitä tehnetkin, jos annat Raamatun periaatteitten hallita menettelyäsi, niin saat siunauksia osaksesi. Vaikka maailma ympärillämme on täynnä mieltämme turmelevia tekijöitä, niin ota huomioon Fil. 4:8:n erinomainen neuvo: ”Ja vielä, veljet, kaikki, mikä on totta, mikä kunnioitettavaa, mikä oikeaa, mikä puhdasta, mikä rakastettavaa, mikä hyvältä kuuluvaa, jos on jokin avu [hyve, Um] ja jos on jotakin kiitettävää, sitä ajatelkaa.”
-
-
Suurin tyytyväisyysVartiotorni 1966 | 15. toukokuuta
-
-
Suurin tyytyväisyys
VÄHÄN aikaa sitten ilmestyi äiti ja hänen kaksi tytärtään Vartiotornin tutkisteluun Nashvillen Valtakunnansaliin Yhdysvaltain Tennesseessä. Äiti oli kerran ollut toimelias Jehovan palveluksessa, mutta oli ajelehtinut pois. Hän kysyi, tutkisiko joku jälleen Raamattua hänen ja hänen tyttäriensä kanssa. Asia järjestettiin, ja erinomaista edistystä on ollut nähtävissä.
Tällä antautuneella sisarella oli Georgiassa myös veli, joka oli jäänyt pois totuudesta. Sisaren vanhin tytär kirjoitti veljelle, ja hän vastasi: ”On tavallista suuttua, kun joku tuo esiin toisen puutteet, mutta voin vakuuttaa, että minä en suuttunut lukiessani kirjeesi. Luulen suurimmaksi osaksi tunteneeni häpeää siksi, että olen sallinut itseni harhailla niin kauas totuudesta ja Jehovan järjestöstä sekä hänen kansastaan. Tunsin itseni onnellisimmaksi ja tyytyväisimmäksi työskennellessäni Jehovan kansan kanssa. Tunnen vilpittömästi menettäneeni paljon ja tiedän, että minun täytyy ryhtyä toimenpiteisiin liittyäkseni heihin jälleen. Tämä minun täytyy tehdä, koska missään muualla tässä maailmassa ei ole varmastikaan onnea eikä tyytyväisyyttä. En sano, että tekisin mitään todella pahaa, mutta olen toimeton, jopa siinä määrin, etten tunne omaavani enää Jehovan henkeä. On melkein sydäntä särkevää todeta, että olen antanut tämän tapahtua itselleni. Mutta minä tiedän, että Jehova tuntee sydämeni . . . Tiedän myös, että minun tarvitsee vain ponnistella voittaakseni tämän laiskuuden.”
Viikkoa myöhemmin hän kirjoitti jälleen sanoen, että hänellä oli ollut kiireinen viikko: ”Aloitin menemällä Vartiotornin tutkisteluun sunnuntaina. Se aloitti viikon oikein ja mieluisasti. Uskon voivani antaa tässä vähän kiitosta, koska kirjeesi pani minut ajattelemaan . . . Joka tapauksessa menin kirjantutkisteluun tiistaina, palveluskouluun torstaina ja ilmoittauduin jälleen siihen, ja sitten eilen olin kaksi suurenmoista tuntia palveluksessa.” Hän oli todella onnellinen palattuaan.
Toisetkin, jotka ehkä ovat tulleet toimettomiksi, voivat samaten saada uudelleen sen onnen ja tyytyväisyyden, mikä heillä ennen oli. On monia tuhansia toimeliaita todistajia, jotka iloiten auttavat heitä.
-