Torstai, 28. maaliskuuta
Tomuun sinä palaat. (1. Moos. 3:19)
Emme halua tehdä samaa virhettä kuin Aadam ja Eeva. Kun opettelemme tuntemaan paremmin Jehovan ominaisuuksia ja ajattelutapaa, rakkautemme häneen kasvaa. Ajatellaan Abrahamia, joka rakasti syvästi Jehovaa. Hänen ei ollut aina helppo ymmärtää Jehovan ratkaisuja, mutta hän ei silloinkaan kapinoinut vaan halusi oppia lisää Jehovasta. Kun hän sai tietää, että Jumala aikoi tuhota Sodoman ja Gomorran, häntä alkoi huolestuttaa. Hänestä oli mahdotonta ajatella, että Jehova, ”koko maan Tuomari”, ”surmaisi oikeamielisen yhdessä pahojen kanssa”. Niinpä hän esitti Jehovalle nöyrästi kysymyksiä, ja Jehova vastasi hänelle kärsivällisesti. Lopulta Abraham ymmärsi, että Jehova tutkii jokaisen ihmisen sydämen eikä koskaan rankaise syyttömiä. (1. Moos. 18:20–32.) w22.08 28 kpl:t 9–10
Perjantai, 29. maaliskuuta
Luotettava ihminen pitää ne [luottamuksellisia asiat] omana tietonaan. (Sananl. 11:13)
Sen jälkeen kun käskynhaltija Nehemia oli rakentanut uudelleen Jerusalemin muurit vuonna 455 eaa., hän etsi luotettavia miehiä, jotka pystyisivät huolehtimaan kaupungista. Hän valitsi muun muassa linnoituksen päällikön Hananjan. Hananjasta sanottiin, että hän oli ”hyvin luotettava mies ja pelkäsi tosi Jumalaa enemmän kuin monet muut” (Neh. 7:2). Rakkaus ja syvä kunnioitus Jehovaa kohtaan saivat hänet suhtautumaan vakavasti mihin tahansa hänelle annettuun tehtävään. Nämä samat ominaisuudet tekevät meistäkin luotettavia Jehovan palveluksessa. Tykikos oli apostoli Paavalin luotettava ystävä. Paavali pyysi apua Tykikokselta ja sanoi tätä ”uskolliseksi palvelijaksi” (Ef. 6:21, 22). Paavali antoi Tykikoksen tehtäväksi viedä kirjeet Efesoksen ja Kolossan kristityille ja lisäksi rohkaista ja lohduttaa heitä. Tykikos tuo mieleen ne uskolliset ja luotettavat veljet, jotka nykyään huolehtivat meistä hengellisesti. (Kol. 4:7–9.) w22.09 9–10 kpl:t 5–6
Lauantai, 30. maaliskuuta
Rakkaus peittää paljon syntejä. (1. Piet. 4:8)
Joosefin koettelemukset kestivät 13 vuotta. Joosef olisi saattanut alkaa ajatella, ettei Jehova enää rakastanut häntä tai jopa että Jehova oli hylännyt hänet juuri silloin, kun hän tarvitsi kaikista eniten apua. Joosef ei kuitenkaan katkeroitunut vaan pysyi järkevänä ja rauhallisena. Kun hänelle tuli myöhemmin tilaisuus kostaa veljilleen, hän ei tehnyt niin vaan osoitti rakkautta ja antoi heille anteeksi (1. Moos. 45:4, 5). Joosef pystyi tähän siksi, että hän ajatteli selkeästi eikä jäänyt vellomaan omiin ongelmiinsa vaan näki asiat Jehovan näkökulmasta ja keskittyi hänen tarkoitukseensa (1. Moos. 50:19–21). Opimme tästä, että jos meitä on kohdeltu huonosti, meidän ei kannata katkeroitua tai suuttua Jehovalle eikä päätellä, että hän on hylännyt meidät. Meidän kannattaa ennemmin keskittyä siihen, miten Jehova auttaa meitä kestämään tuon vaikean tilanteen. Ja kun meitä kohdellaan huonosti, rakkaus auttaa meitä peittämään toisten virheitä. w22.11 21 kpl 4