“Ame Mandyikateketesa Ovilongo Aviho”

1-2. Okuteketa patyi omuuli Ageu ankho ekahi nokupopia?

MENIMA lyo 2015 kotyilongo tyimwe tyitiwa Nepal kuaendele otyinimawe. “Mokamuvo kehehi ohi aiteketa, onosapalalo no novenda ambuhimbika okutoka-po. Ovanthu avahangayala unene . . . Ovanthu vamwe vahupile kotyinimawe otyo, vapopia okuti otyipuka otyo tyaenda-ko vala onominutu onombali. Mahi vamwe vati tyaenda-ko omuvo omunyingi.” Inkha no ove wali-po ñgeno otyipuka otyo kuetyilimbilwe.

² Pehepano no onthue tuvasiwa momuvo wokuteketesa, mahi kauteketesa vala epunda-umbo like ine otyilongo tyike. Uteketesa ovanthu vomouye auho iya otyilinga otyo tyikahi nokulingwa tundee kohale. Okuteketa oko kuapopilwe nomuuli Ageu, wahonekele okuti: “Siovaa womambamba ovita wati: Apa katutu mandyiteketesa vali eulu noohi, nelunga nohi yakukuta.’” — Ageu 2:6.

 3. Okuteketa patyi Ageu apopile kuelikalela nokuteketa kotyinimawe?

³ Okuteketa omuuli Ageu apopia kuelikalela nokuteketa kotyinimawe tyihanyauna ovipuka. Okuteketa omuuli Ageu apopia kueta ovipuka oviwa. Siovaa wetupopila okuti: “Ame mandyiya okuteketesa ovilongo, ovipuka viapandwa viovilongo aviho vina okunyingila. Ame mandyiyulisa ondyuo ei nomunkhima.” (Ageu 2:7) Oityi eulo lya Ageu ankho lihangununa kovanthu vo pomuvo wae? Oityi lihangununa pala onthue hono? Matukumbulula omapulo oo tupu atutale oityi tupondola okulinga opo tuundape motyilinga tyokutekestesa ovanthu vovilongo.

 4. Omokonda yatyi Siovaa atumine omuuli Ageu kovanthu Vae?

⁴ Siovaa waavelele omuuli Ageu otyilinga tyimwe otyinene. Soka nkhele ovipuka viaendele-po etyi Ageu ehenetumwe. Tyipondola hamwe omuuli Ageu wali umwe povokuatundile koukonde ko Mbambilonia menima lyo 537 Puetyi Kilisitu Eheneye, avakondoka ko Selusalei. Etyi vehika ko Selusalei avahimbika okupindula-po ondyuo ya Huku. (Esdras 3:8, 10) Etyi pakala vala katutu, ovipuka avityopoka. Mokonda yokuasoyeswa nonondyale mbavo avayekepo okutunga ondyuo ya Huku. (Esdras 4:4; Ageu. 1:1, 2) Mahi menima lyo 520 Puetyi Kilisitu Eheneye, Siovaa atumu Ageu opo akalunde ovanthu Vae, vahimbike vali okutunga ondyuo ya Huku.b — Esdras 6:14, 15.

 5. Omokonda yatyi onondaka Ageu apopile mbapamekele ovanthu va Huku?

⁵ Onondaka mbomuuli Ageu ankho opala mbukuateseko ova Sundeu okukala neyumba-nthumbi mu Siovaa. Nomutima wakola omuuli Ageu apopila ova Sundeu ankho vasoya okuti: “Kalei tyapama amuho onwe, vanthu votyilongo, ‘undapei.’ “Tyotyili, ame ndyikahi no onwe,’ otyo tyapopia Siovaa ongombo yovita.” (Ageu 2:4) Onondaka “Siovaa ongombo yovita” mbevepamekele unene. Siovaa una ovita ovinyingi vionoandyu atumina, mokonda yotyo ova Sundeu ankho vesukisa okukala nonthumbi yokuti mavetyivili vala inkha vakuatesuako na Siovaa.

 6. Oityi ankho matyitundilila keteketeso Ageu aulile?

⁶ Siovaa watumine omuuli Ageu apopile ova Sundeu okuti mateketesa ovanthu vovilongo. Emonekelo olio liapamekele ova Sundeu ankho vasoya avayekepo okutunga ondyuo ya Huku. Tupu lievekalesile nonthumbi yokuti Siovaa mateketesa outumini wo Persa, ankho outumini wouye auho pomuvo pana. Oityi ankho matyitundilila-ko? Tete, ovanthu va Huku ankho mavamanuhula okutunga ondyuo ya Huku. Iya vana veheva Sundeu, navo ankho maveya okuumbila Huku mondyuo vapindula-po. Onondaka ombo mbapamekele unene ovanthu va Huku! — Zac. 8:9.

 7. Ovilinga patyi viteketesa ohi tukahi nokulinga? Hangununa.

⁷ Oityi eulo lya Ageu lihangununa pala onthue hono? Siovaa ukahi vali nokuteketesa ovanthu vomalongo notyilinga tyimwe no onthue tukahi nokulinga. Soka kuetyi: Menima lyo 1914, Siovaa wavialeka Sesusi Kilisitu akale Ohamba Youhamba wae keulu. (Sal. 2:6) Otyipuka otyo atyinumanesa ovatumini. Okuavialekwa kwa Sesusi Kilisitu kualekesa okuti “omuvo wanakua womalongo” wapwa. Ine ngokuti omuvo ouye wakala tyihena Omutumini wakoyua na Huku wapwa. (Luka 21:24) Mokonda yokuanoñgonoka otyipuka otyo, ovaumbili va Huku haunene okupolela mo 1919 avahimbika okulongesa okuti Ouhamba wa Huku oo vala mauya okumanako ovitateka. Okuivisa “onondaka onongwa Mbouhamba” tyateketesile ouye auho. — Mat. 24:14.

 8. Ngetyi tyipopia Salmo 2:1-3, oñgeni ovanthu vakala tyina veiva onondaka tuivisa?

⁸ Oñgeni ovanthu vakala tyina veiva onondaka tuivisa? Ovanthu ovanyingi vaanya etyi tulongesa. (Tanga Salmo 2:1-3.) Tupu omalongo ahangayala, aanye una Siovaa akoya Atumine. Kavatale onondaka Mbouhamba ngatyina “onondaka onongwa.” Ovatumini vamwe vailika ovilinga viokuivisa! Namphila ovatumini vamwe vapopia okuti vafenda Huku mahi no ngotyo kavahande okuyeka-po outumini wavo. Ngetyi tyalingile ovatumini vo pomuvo wa Sesusi, novo hono kavetavela Una Siovaa Akoya atumine tupu vamoneswa ononkhumbi ovalanduli vae. — Ovil. 4:25-28.

 9. Namphila ovanthu vomalongo vehetavela onondaka Mbouhamba, Siovaa weveavela omuvo wokulinga?

⁹ Namphila ovanthu vomalongo vehetavela onondaka Mbouhamba, Siovaa weveavela omuvo wokulinga tyi? O Salmo 2:10-12 ikumbulula okuti: “Pahe onwe nohamba kalei nekungunyiko; Tavelei okuviyulwa, onwe vakoyesi vohi. Fendei Siovaa, mufendei nonthilo, hambukwei, hambukwei mahi mutilei owoma. Humbei omona, Huku ehemunumanene, amunkhila mondyila, mokonda onyengo yae iya liwa-liwa. Vena ehambu ovanthu aveho vaholama mwe.” Siovaa waavela onondyale mbae omuvo wokulivela. Nkhele vapondola okupiluluka avetavela Ouhamba wa Siovaa. Mahi vetupu omuvo omunyingi, mokonda tuli-ale “kononthiki mbahulilila” mbouye uno. (2 Tim. 3:1; Isa. 61:2) Ou omuvo waviuka ovanthu vesukisa okunoñgonoka otyili, avakoyo okuumbila Siovaa.

10. Oityi tyitundilila kokuteketeswa kuapopiwa mu Ageu 2:7-9?

¹⁰ Ovanthu vamwe vetavelele etyi omuuli Ageu apopile. Mokonda yotyo, Ageu apopi okuti, ‘ovipuka viapandwa [ovanthu vomutima omuwa] viovilongo aviho maviya’ okuumbila Siovaa.c (Tanga Ageu 2:7-9.) Omuuli Isaiya nomuuli Mikeia navo vaulile ovipuka mavimoneka “kononthiki mbahulilila.” — Isa. 2:2-4, okatoi.; Miq. 4:1, 2, okatoi.

11. Oityi omukuatate umwe alingile etyi eiva onondaka onongwa Mbouhamba onthiki yotete?

¹¹ Tutalei etyi tyalingile omukuatate umwe utiwa Ken, pahe uundapa Kombala Yonombangi, etyi eiva onondaka onongwa monthiki yotete. Omukuatate Ken uhinangela nawa onthiki yotete eiva onondaka onongwa omanima 40 okualamba. Omukuatate Ken wati: “Etyi neiva otyili Tyondaka ya Huku monthiki yotete, andyihambukwa unene okuanoñgonoka okuti tukahi kononthiki mbahulilila mbouye uno. Ame netyimona okuti, opo ndyipandwe na Huku, andyikakala-ko apeho, nesukisa okutunda mouye wa Satanasi, andyikuatepo Siovaa. Andyilikuambela ku Siovaa iya ngatyo umwe ndyilinga. Nayekapo ouye wa Satanasi, andyitavela Ouhamba wa Huku uhapondola okuhanyuako.”

12. Oñgeni ondyuo ya Huku ikahi nokunkhimanekwa mononthiki mbahulilila?

¹² Siovaa ukahi nokuyamba ovanthu vae. Mononthiki mbahulilila ovanthu ovanyingi vekahi nokuhimbika okumuumbila. Menima lyo 1914 ankho katuhi. Mahi pahe ovanthu vaumbila Huku valamba ponomiliau etyinana, iya ovanthu ovanyingi-nyingi omanima aeho veya pehinangelo Liononkhia mba Sesusi. Mokonda yotyo ondyuo ya Huku, efendelo liotyotyili munyingila “ovipuka viapandwa viomalongo.” Tupu tyina ovanthu valinga omapiluluko momuenyo wavo, avelivaleka omunthu omupe enyina lya Siovaa linkhimanekwa. — Efe. 4:22-24.

13. Omaulo patyi omakuavo ekahi nokufuiswapo konthele yokuliyawisa kuovanthu va Siovaa? (Tala olutalatu lwo kondye.)

¹³ Ovipuka ovio tupu vikahi nokufuisapo omaulo omakuavo Ombimbiliya nge eli tuvasa mokapitulu 60 komukanda wa Isaías. Ovelesikulu 22 yomukanda oo yapopia okuti: “Kehehi makakala ovityita ekwi iya okatutu makakala elongo liapama. Pomuvo watyo ame Siovaa mandyityilumbanesa.” Mokonda yovanthu ovanyingi vahimbika okuumbila Siovaa ovipuka ovinyingi vikahi nokumoneka. Ovanthu ovo vevila okulinga ovipuka ovinyingi, iya vena ombili yokuundapa movilinga viokuivisa “onondaka onongwa Mbouhamba.” Mokonda yotyo, ngetyi Isaiya apopile ovanthu va Siovaa vakala “ovityita ekwi.” (Isa. 60:5, 16) Tupu mokonda yovanthu ovo onondaka onongwa mbukahi nokuiviswa movilongo vilamba po 240 iya omikanda vietu vikahi nokupitiyua momalaka alamba po 1.000.

14. Oityi ovanthu vesukisa okukoya okulinga?

¹⁴ Momuvo uno wonthyulilo mokonda omalongo ekahi nokuteketeswa tyikahi nokukuatesako ovanthu okukoya etyi mavalingi. Pahe okuti mavakoyo okuhula Kouhamba wa Huku ine mavayumbu onthumbi movatumini vouye? Otyo otyipuka ovanthu aveho vesukisa okukoya. Namphila ovanthu va Siovaa vetavela ovitumino viovatumini vo potyilongo vakala mahi no ngotyo kavelipake mopulitika. (Loma 13:1-7) Vetyii okuti Ouhamba wa Huku, oo vala mauya okumana-ko ovitateka aviho viovanthu. Iya Ouhamba oo kaulingi onthele youye uno. — Suau 18:36, 37.

15. Eheteko patyi liapopiwa momukanda Eholololo?

¹⁵ Omukanda Eholololo upopia okuti ovanthu va Huku mavakahetekwa kononthiki mbahulilila. Mokonda yeheteko olio tukahi nokuyalwa nokumoneswa ononkhumbi. Ovatumini mavahande okutalameka efendelo lietu nokumonesa ononkhumbi vana vehevekuatesako. (Ehol. 13:12, 15) Ovatumini ‘mavakuluminya ovanthu aveho — ovatutu, novanene, ovahona, novahepi, ovapika na vana vehevapika — opo vakale nenyingilikilo kokuvoko kuavo kuokulio ine omombamba yavo.’ (Ehol. 13:16) Kohale ovapika ankho vapakwa enyingilikilo nomuhona wavo. Tyelifwa notyo ovanthu mononthiki mbetu, vahanda ñgeno ovanthu aveho vakala nenyingilikilo kokuvoko kuavo kuokulio ine omonombamba mbavo. Tupu vahanda ñgeno ovipuka ovanthu valinga neevi vapopia vilekesa okuti vakuatesako ovatumini.

16. Omokonda yatyi tyesukisila unene okupameka oukuatyili wetu mu Siovaa pahetyino?

¹⁶ Okuti matuketavela enyingilikilo olio atukakuatesako ovatumini? Aveho vana vaanya okukala nenyingilikilo mavakala novitateka ovinyingi. Omukanda Eholololo upopia okuti: “Kamapakala nawike ulanda ine ulandesa tyihena enyingilikilo.” (Ehol. 13:17) Mahi ovaumbili va Huku veii etyi Huku makalinga vana vapakwa enyingilikilo vapopiwa momukanda Eholololo 14:9, 10. Ovaumbili va Huku kamavetavela enyingilikilo olio mahi mavakahoneka pomavoko avo okuti: “Tuvanthu va Siovaa.” (Isa. 44:5) Ou omuvo tuesukisa okupameka oukuatyili wetu mu Siovaa. Inkha tulinga ngotyo, Siovaa mahambukwa okupopia okuti tuvanthu vae!

17. Oityi tuesukisa okuhinangela konthele youmphua-lundo wa Siovaa?

¹⁷ Siovaa utualako noumphua-lundo mononthiki mbuno mbahulilila, mokonda kahande nawike eye okuhanyua-ko. (2 Pet. 3:9) Waavela aveho omuvo wokulivela avakoyo okumuumbila. Mahi oumphua-lundo wa Siovaa una apa uhulila. Aveho vana vaanya okukuatesako Ouhamba w a Huku mavakalingwa ngetyi tyalingilwe Falao pononthiki mba Moisesi. Siovaa wapopilile Falao okuti: “Ame ñgeno nakatulale enkhanya liange opo nkhuhanyeko kumwe novanthu vove nehingano limwe enene, ñgeno wanyimua-ko kombanda yohi. Mahi nekuyeka utualeko nomuenyo pala okulekesa epondolo liange mokonda yove opo enyina liange lipopiwe kombanda yohi aiho.” (Êx. 9:15, 16) Ovanthu vatyo aveho kombanda yohi mavakanoñgonoka okuti Siovaa oe vala o Huku yotyotyili. (Eze. 38:23) Otyo matyikaenda ñgeni?

18. (a) Eteketeso patyi ekuavo liapopiwa momukanda wa Ageu 2:6, 20-22? (b) Oñgeni tutyii okuti onondaka ombo mambukafuiswapo komutwe wandyila?

¹⁸ Etyi palamba omanima omanyingi tundee apa omuuli Ageu anyima, apositolu Paulu ahonekela Ovakilisitau ova Hebeleu onondaka mbulekesa okuti etyi tyivasiwa mu Ageu 2:6, 20-22 matyikafuiswapo komutwe wandyila. (Tanga.) Paulu wahoneka okuti: “Pahe ngwe walaa okuti: ‘Otyikando tyike vali himateketesa vala ohi mahi tupu neulu.’ Ondaka ‘otyikando tyike vali’ ilekesa okuti ovipuka maviteketeswa mavipolwa-ko, ovipuka viokuatungwa, opo ovipuka viokuhateketesilwe vitualeko.” (Heb. 12:26, 27) Eteketeso eli lielikalela ne eli tuvasa mu Ageu 2:7, mokonda eli lilekesa okuti aveho vana vaanya okukuatesako outumini wa Siovaa nga Falaoo mavakanyua-ko pala apeho.

19. Oityi matyihakateketeswa, iya oñgeni tutyii?

¹⁹ Oityi matyihakateketeswa, ine okunyimuako? Apositolu Paulu wayawisako okuti: “Ngotyo, mokonda matutambula Ouhamba uhapondola okuteketeswa, tutualeiko okutambula okankhenda okanene ka Huku, iya mokonda yokankhenda oko tupondola okulinga ovilinga vya Huku monkhalelo etavela, nonthilo nehumbilo.” (Heb. 12:28) Tyina eteketeso liahulililako liamapu, makusala vala Ouhamba wa Huku, iya Ouhamba oo kamaukateketeswa, mautualako pomphangu uli! — Sal. 110:5,6; Dan. 2:44.

20. Oityi ovanthu vesukisa okukoya iya oñgeni onthue tupondola okuvekuatesako?

²⁰ Ou hamuvo-ko wokunyana! Ovanthu vesukisa okukoya: Ine mavatualako okukuatesako ouye uno mauya okuhanyuako, ine mavaumbila Siovaa nokulinga omapiluluko esukisa opo vakakale-ko nomuenyo wahapu. (Heb. 12:25) Oñgeni onthue tupondola okuvekuatesako? Tyina tuivisa onondaka onongwa tupondola okuvekuatesako okukoya okuumbila Siovaa. Tupondola okukuatesako ovanthu ovanyingi okuhula Kouhamba wa Huku. Tuesukisa apeho okuhinangela onondaka mba Tatekulu Sesusi mbati: “Onondaka ombu onongwa Mbouhamba wa Huku, mambukaiviswa kombanda yohi aiho, okuava oumbangi kovanthu vomalongo aeho iya konyima onthyulilo aiya.” — Mat. 24:14.