Deuteronomio
4 ”Jichhasti Israel marka, phoqapjjañamatak nayajj yatichasipksma uka leyinaksa kunanaktï Diosajj Juezjam amtki ukanaksa istʼapjjam, ukhamat jakapjjañamataki+ ukhamarak kawkïr oraqtï Jehová Diosajj churapkätam uka oraqer mantasin uka oraqe katuntapjjañamataki, uka oraqjja nayra awkinakaman Diosapaw churasipktamjja. 2 Kuntï sasipksma uka arunakarojj janiw yapjjatapjjañamäkiti ni apaqapjjañamäkisa,+ ukhamat Jehová Diosaman mandamiento arunakap sapksma uk phoqapjjañamataki.
3 ”Peor sat lugarankir Baal diosan arkirinakampejj kunsa Jehová Diosajj luräna ukjja jumanak pachpaw nayranakamamp uñjapjjtajja; Jehová Diosajja Peor sat lugarankir Baal diosar+ arkapkäna taqe ukanakarojj jumanak taypitwa jiwarayäna. 4 Ukampis Jehová Diosamat jan jitheqtapjjatamatjja, jumanakajj taqeniw jichhürojj jakasipktajja. 5 Nayaw leyinaksa, kunanaktï Diosajj Juezjam amtki ukanaksa+ yatichapjjsma, kunjamtï Jehová Diosajajj siskitu ukhama. Ukhamat kawkïr oraqtï katuntapkäta uka oraqen ukanak phoqapjjañamataki. 6 Jumanakajj wali amuyumpiw ukanak phoqapjjañama,+ ukhamatwa kawkïr markanakatï uka leyinakat istʼapkani ukanakarojj jumanakan amuytʼasirïpjjatamsa,+ yatiñanïpjjatamsa+ uñachtʼayapjjäta. Jupanakajj akham sapjjaniwa: ‘Aka jachʼa markajj cheqpachapuniw yatiñani, amuytʼasiri+ markajja’ sasa. 7 ¿Kawkïr jachʼa markarak jupanak jakʼankir diosanakanisti, kunjamtï jiwasan Jehová Diosasajj sapa kuti artʼasktan ukhajj jiwas jakʼankki ukhamjja?+ 8 Nayaw leyinaksa kunanaktï Diosajj Juezjam amtki ukanaksa, mä arunjja taqe uka Leyjja jumanak nayraqatan jichhürojj uchta, ¿kawkïr jachʼa markarak taqe uka leyinakanisti?+
9 ”Amuyasipjjañamawa, jumanak pachpatsa amuyasipjjañamarakiwa, ukhamat taqe kuntï nayranakamajj uñjki ukanak jan armapjjañamataki ukhamarak sapür jakäwiman ukanakajj chuymanakamat jan chhaqañapataki. Ukatjja wawanakamampiru allchhinakamampiruw ukanak yatichapjjañama.+ 10 Jehová Diosam nayraqatan Horeb qollun saytʼatäpkayäta uka urojja, Jehová Diosajj akham sasaw nayar sitäna: ‘Arunakaj istʼapjjañapatak Israel markar tantachtʼarapita,+ ukhamat jakasipkani uka urunakajj nayar ajjsarapjjañapataki,+ wawanakaparus yatichapjjañapataki’+ sasa.
11 ”Ukatjja jakʼachasisaw jumanakajj qollu jakʼan saytʼasipjjayätajja, qollunsti alajjpachkamaw ninajj aqäna, qollu muytpachajj wali chʼamakänwa, chʼiyar qenayrantatarakïnwa.+ 12 Ukatsti Jehová Diosajj nina taypitwa jumanakar parlañ qalltäna.+ Uka arunakjja jumanakajj istʼapjjayätawa, ukampis janiw kunsa uñjapkayätati,+ mä arukiw istʼasïna.+ 13 Jupasti pactopwa yatiyapjjayätamjja,+ mä arunjja Tunka Mandamientonakwa+ churapjjayätamjja, ukhamat phoqapjjañamataki. Ukatsti pä tʼalpha qalanakaruw uka Tunka Mandamientonak qellqantäna.+ 14 Uka tiemponjja Jehová Diosajj leyinaka, kunanaktï jupajj Juezjamajj amtki ukanak jumanakar yatichañajatakiw mayitäna, ukanaksti kawkïr oraqerutï katuntañatak mantapkäta uka oraqenwa phoqapjjañama.
15 ”Niyakejjay Jehová Diosajj Horeb qollun nina taypit parlkäna uka urojj jan kunsa uñjapkchiyätajja, jumanak pachpat wal amuyasipjjañamawa, 16 ukhamat mä ídolo lurasisin jan walinak jan lurapjjañamataki. Uka idolojj mä kunar uñtasitäpasa, mä chacharu jan ukajj mä warmiru uñtasitäpasa,+ 17 oraqenkir mä animalar uñtasitäpasa jan ukajj altnam jalnaqer mä jamachʼir uñtasitäpasa,+ 18 oraqnam qatatnaqtir mä animaläpasa jan ukajj uma manqhankir chawllar uñtasitäpasa.+ 19 Kunapachatï alajjpachar uñtapjjäta, intimpi, phajjsimpi, warawaranakampi uñjapjjarakïta, mä arunjja alajjpachankir taqe ejercitonakap uñjapjjäta ukhajja, janiw ukanakampejj apayasipjjañamäkiti, janirakiw ukanak nayraqatansa altʼasipjjañamäkiti, ni servipjjañamäkisa.+ Ukanakjja Jehová Diosamaw alajjpachat aynachankapki taqe uka markanakar churawayi. 20 Ukampis Jehová Diosaw jumanakarojj hierro umatatayañ hornotjja apsunipjjtamjja, mä arunjja Egipto markat irpsunipjjtamjja, ukhamat jupan markapäpjjañamataki,*+ kunjamatï jichhürojj markapäpkta ukhama.
21 ”Jehová Diosasti jumanak kawsaw nayatak colerasïna,+ Jordán jawir jan paskatañajataki ukhamarak Jehová Diosamajj herenciat churapkätam uka oraqer jan mantañajatakiw mä juramentomp arsuwayi.+ 22 Nayasti aka oraqenwa jiwäjja, janiw Jordán jawirjja paskatkäti,+ ukampis jumanakajj Jordán jawirjja paskatapjjätawa, aka suma oraqsa katuntapjjarakïtawa. 23 Wal amuyasipjjam, Jehová Diosamajj jumanakamp lurki uka pactot jan armasipjjamti,+ janirak kuna idolsa lurasipjjamti, mä arunjja Jehová Diosamajj janiw lurasipjjätati siski ukanakar uñtasitjja jan lurasipjjamti.+ 24 Jumanakan Jehová Diosamajj nakhantir ninar uñtasitawa,+ jupa saparuk adorasispa* uk mayir Diosawa.+
25 ”Jumanakatï wawanakanïpjjäta allchhinakanïpjjäta, walja tiempo oraqen jakapjjarakïta, ukampis jan walinak lurapjjarakïta, mä kunar uñtasit idolsa+ lurasipjjarakïta, jumanakan Jehová Diosamar colerayañatak jupa nayraqatan jan walinak lurapjjarakïta+ ukhajja, 26 alajjpachsa oraqsa jumanak contra testigot saytʼañapatakiw aka urojj uchaskta, Jordán jawira paskatasin katuntapkäta uka oraqetjja cheqpachapuniw jumanakajj jankʼaki chhaqtayatäpjjäta. Janiw jaya tiempo ukan jakapkätati jan ukasti qʼala chhaqtayatäpjjätawa.+ 27 Jehová Diosaw yaqha markanakar aywitatayapjjätamjja,+ Jehová Diosajj kawkïr markanakarutï alisnukupkätam uka markanak taypinjja, mä qhawqhanikiw+ jumanakat jan jiwapkätati. 28 Ukanjja maderat lurata, qalat lurat diosanakaruw jumanakajj servipjjäta, uka diosanakajj jaqenakan luratakiwa,+ janiw uñjapkisa, istʼapkisa, manqʼapkisa ni muktʼapkisa.
29 ”Jumanakatï uka lugaratpach Jehová Diosamar thaqapjjäta ukhajja, cheqpachapuniw jupar jikjjatapjjäta.+ Ukampis taqe chuymampi taqe almampiw* jupar thaqapjjañama.+ 30 Kunapachatï sinti jan walin uñjasipjjäta, taqe ukanakajj jumanakjjar phoqasirakini ukhajja, Jehová Diosaman ukaruw kuttʼanipjjäta, arupsa istʼapjjarakïtawa.+ 31 Jumanakan Jehová Diosamajj khuyapayasiri Diosawa.+ Jupajj janiw jaytanukupkätamti, janirakiw tukjapkätamti, nayra awkinakamar juramentompi pacto luratapatsa janirakiw armaskaniti.+
32 ”Janïr jumanakajj utjapkayäta ukhajj kunas pasäna uk jichhajj amtasipjjam, kuna uruntejj Diosajj aka oraqen jaqer lurkäna uka urutpach amtasipjjam. Oraqen mä thiyapat mä thiyapkam* thaqapjjam. ¿Kunatï nayrajj paskäna ukat sipansa jukʼamp musparkañajj utjaspati? ¿Nayrajj ukham istʼasïnti?+ 33 ¿Diosan arunakap nina taypit istʼasin jakaskakiri yaqha markajj utjiti, kunjamtï jumanakajj istʼapkta ukhamjja?+ 34 ¿Mä kutis Diosajj yaqha marka taypit mä markarojj irpsunïnti? ¿Yaqha markat irpsuniñatakejj castigonaksa,* señalanaksa, milagronaksa,+ guerranaksa+ utjayänti, chʼaman amparapsa+ ajjsarkañ luräwinakapsa+ uñachtʼayänti, kunjamtï Jehová Diosamajj Egipto markan jumanak layku, jumanakan uñjkata lurkäna ukhamjja? 35 Ukanakajja Jehová Diosajj cheqpach Diosätap yatipjjañamatakiw+ jumanakar uñachtʼayasïna, jupat sipans janiw yaqhajj utjkiti.+ 36 Jumanakar cheqañchañatakejja, alajjpachatwa arup istʼayapjjayätamjja, oraqensti jachʼa ninapwa uñjayapjjayätamjja, jumanakasti nina taypitwa arunakap istʼapjjayätajja.+
37 ”Diosajja nayra awkinakamarojj munasïnwa, jupanak qhepatjja wawanakaparuw ajllirakïna,+ ukatwa Diosajj jachʼa chʼamapampi Egipto markat irpsunipkayätam ukhajj jumanak chikänjja. 38 Jumanakat sipansa jukʼamp jachʼa, jukʼamp chʼamani markanakaruw jumanak nayraqatat alisnukünjja, ukhamat uka markanakar mantapjjañamataki ukhamarak oraqenakap herenciat jumanakar churañataki, kunjamtï jichhürojj churapktam ukhama.+ 39 Aka urunjja jumanakajj akwa yatipjjañama, chuymanakamaruw katoqasipjjañamaraki, Jehová Diosaw alajjpachansa oraqensa cheqpach Diosajja,+ janiw yaqhajj utjkiti.+ 40 Diosan leyinakapsa mandamientonakapsa aka urunwa nayajj churasipksma, ukanakjja phoqapjjañamawa, ukhamat jumanakasa wawanakamasa taqe kunan sum sartapjjañamataki ukhamarak Jehová Diosamajj churasipktam uka oraqen walja tiempo jakasipkakiñamataki”.+
41 Uka tiemponjja Moisesajj Jordán jawirat inti jalsu toqenwa+ kimsa markanak yaqhachäna. 42 Maynitï jaqe masipar jan amanut* jiwaykani, janirak uka nayrajj jupar uñiskchïna ukhajja,+ yaqhachatäki uka markanakat mä markaruw escapañapa, ukhamat jakaskakiñapataki.+ 43 Yaqhachat markanakajj akanakawa: rubenitanakatakejja alto cheqan wasarajj utjki uka Bézer+ marka, gaditanakatakejja Galaad cheqankir Ramot+ marka, manasitanakatakejja+ Basán oraqenkir Golán+ marka.
44 Moisesajja aka Leywa+ Israel marka nayraqatan uchäna. 45 Egipto markat mistunipkäna ukhajja, aka amtayäwinakampi, leyinakampi, kunanaktï Diosajj Juezjamajj amtki ukanakampwa Moisesajj israelitanakar churäna,+ 46 Jordán jawir toqena, Bet-Peor+ marka uñkatasinkir vallena, amorreonakan Sehón reyin oraqepana. Uka reyejj Hesbón+ markanwa jakaskäna, Egipto+ markat mistunipkäna uka qhepatwa Moisesampi israelitanakampejj jupar atipjapjjäna. 47 Jupanakajja Sehón reyin oraqepampi Basán oraqenkir Og+ reyin oraqepampwa katuntapjjäna, amorreonakan uka pä reyinakapajj Jordán jawirat inti jalsu toqenkapjjänwa. 48 Arnón valle qorpapankir Aroer toqet+ Siyón qollukama, mä arunjja Hermón+ qollukamaw katuntapjjäna. 49 Jordán jawirat inti jalsu toqenkir taqe Arabá oraqempi, Arabá* qotakamaw katuntapjjarakïna, ukasti Pisgá lugarat aynach toqenkiwa.+