“Iṙūöhöröön Lök Im Kanô-en”

 1. Kūö yòh öi hòṅ kakken ngam kanô-en öi in yip holre?

“SITIH taneūngen öm töm Kanô-en?” Yēḵ hī ṙung öi meukkūö më prötör sistör, ngaich angū-ö ṙung hatön hī in cha. Lohten öm ngatī intöönö tö më prötör sistör. Ṙamlōn ayī-ö yěi hang ṙô cha nö vënyö inlahenre nö sitih löktö mikahkūö cha-a tö Yāvē ngaich kūö yòh nö hangenlōn tö ò. Ngatī ṙanamlōn ayī-ö öi vë-eny nang cha, öi kūö yòh öi hangenlōn tö ngam kanô-en. (Rōm. 1:11) Yēḵ hī öi kakken në öi in yip prötör sistör, ngaich akahaiṙen ayī-ö töre öi Vamënyen Yāvē ngaich pōiṙai inrē ngam kanô-en nö imat hī. Sīöplöre inrē ngam ṙinatö-ellōn hī tö hī öi hòṅ ‘iṙūöhen öi lök im kanô-en,’ tö ngö manah angū-ö tö hī öi hòṅ haṙamlōn ngam Tēv öi löktö inup tinrīkenre.—3 Yôh. 4.

 2. Asuh öp min kahakkö hī in ngih ātiköl?

² In ngih ātiköl in min kakkö ngam inlahenre öi kūö yòh öi hangenlōn tö ngam kanô-en. Mikahtökūöre min, tö ngam kanô-en yěn pōiṙāi nö imat hī, ngaich hòṅ asuh öp tö hòṅ inlahen hī. Yěi akahakūö töm kanô-en ngaich ha-öinyö Yāvē ayī-ö, hēk haröhten hī inrē anga-aṅ nö in re hēk teūngen inrē tö ngam kanô-en. (Yôh. 6:44) Lōnu inrē min ayī-ö töre öi vë-eny nang yip tahëng tö ngam kanô-en.

 3. Asuh öp tökiröng lāinyngen hī hangenlōn tö ngam kanô-en?

³ Pōyen nup lāinyngen hī öi hangenlōn tö ngam kanô-en. Ngam tökiröng lāinyngen e tö inlahen hī öi hangenlōn tö Yāvē, pön vënyö ngam kanô-en anga-aṅ nö in hī. Vënyu nang in tö ngam Paipöl tö ò nöng rö-ö nö vīlö në taṙòkhöre ikūö ngih panam, pön sā öp inyööngö anga-aṅ nö tö hangenlōn hēk tö chumkūöṙen tö hī. (1 Pīt. 5:7) Tö ‘tööḵlö tö miṙēlōn neūkölōn inrē, töt veūtö lanīnö, tö pōyen miṙēlōn hēk kanô-en inrē.’ (Man. 34:6) Örheūheu anga-aṅ nö akah fālen. (Isa. 61:8) Haṙivlōn anga-aṅ nö meūkö hī yěi kihngen, hökkö öp ṙētak re inrē anga-aṅ nö kēngö në kanihngen hī. (Yar. 29:11) Ngatī inrē ayī-ö öi hòṅ hökkö ngam ṙētak. Kô-en an ngam Tēv Yāvē nö kirööngen hanangenlōn tö hī, lökten inrē ayī-ö öi hòṅ hangenlōn tö ò.

4-5. Kūö yòh ang Pôl nö ngö ṙô tö ngam maheūkkö hī nö sā ṙēngen kirap?

⁴ Ngamuh inrē töhěng lāinyngen hī hangenlōn tö ngam kanô-en, pò hī öi teūngen tö minë yanöölen re. Vënyu ön nö imat ngam Paipöl tö ngam Tēv min nö kētö kumchikṙen hī ip yamih ṙētak. Ngö ṙô inrē ang Pôl, “Ngam in hī, nö sā sanumti ngam nômö mineūka, hěnghöre tö kô-en, tököp inrē.” (Hep. 6:19) Yěn chōchö el ngam mai, ngaich sumtö kirap re ṙung öp chōng nö mahaköpken e. Ngatī ṙēngen yěn yih minë kanihngen hī minë tö sā Chanôichö, ngaich haköpken hī min minë maheūkkö hī yěi fēken u.

⁵ Ngatī ṙô tī ang Pôl nö in yip töhachāmö elkui Kristīön, yip tö maheukkūövö nö chuh el halīöngö. Sā ṙēngen kirap ön ngam maheūkkö yip Kristīön mi-iyöng kūö ngih panam. (Yôh. 3:16) Yēḵ hī öi teūngen tö ngih maheūkköre, ngaich teūngen ayī-ö tö chö-öinyre öi aṅ.

6-7. Asuh ök yanöölen Ivôn ik sā ò nö akahakūö tö ngam kanô-en?

⁶ Chumkūöṙen ngëichken ngam ekspīriön Ivôn. Öt im kanô-en nap yöng ò. Ik sā ò nö kūṅnö, ngaich vöö anga-aṅ tö ngam kinpaha. Hěngheuh anga-aṅ nö haköp öp töhěng līpöre öp tö ngö ṙô, “Öt hěngtit min tö ōtre.” Köpngö angū-ö nö elkuilōn ò. Ngö ṙô anga-aṅ, “sitih inlahen öi vö min i nup yamih ṙētak, höng angū-ö afēkö chu el hatööm, lökten öich öt yīhi inṙôhö. Ngö mufē chū-ö, ‘höng ngatī ṙò-òten hòng öi aṅ. Kūö yòh öi vīlöng? Öt lōnu chū-ö töre öich kapah.’”

⁷ Ik hē Ivôn ngaich nö 18-19 samyeūheu, ngaich meukkūö më Vamënyen Yāvē anga-aṅ. Lökten in ngam Paipöl anga-aṅ nö akahakūö tö ngih panam min nö vī-i nö vai, ngaich örheūheu min öi aṅ ikūö e. löktö in e ngaich nö sīöp ngam ṙinatö-ellōn ò. Asuh öp yanöölen ò ngaich nö löktö in ngam kanô-en? Ngö ṙô anga-aṅ, “möl chin kuchik mat haṙòh pöich öt afēku, öt vöö inrē tö ngam kinpaha.” Haṙīngöre ngaich ngam tinrīken sistör Ivôn, kūö ò nö akahakūö tö ngam kanô-en. Pōiṙāi ngam kanô-en nö imat ò. Vë-eny nang yip tahëng inrē anga-aṅ tö ngam maheūkköre, tö inlahen öp yamih min ṙētak nö vai. Ngaich ṙamlōn anga-aṅ nö lökten in e.—1 Tim. 4:16.

8-9. (a) Iṙôk ṙāi öng ngam humlum nö imat ngam tarik, in ngam inchōḵṙô vahënyö Yēsū? (b) Iṙôken ṙāi ngam kanô-en nö in meh më-eṅ?

⁸ Vënyu inlahen an ngam Pūlngö ngam Tēv nö imat ngam Paipöl. Vë-eny ang Yēsū tö ngam kanô-en nö sā humlum töhayūni nö el panô-òṅ. Ngö ṙô anga-aṅ, “Sā töhayūni an humlum nö el panô-òṅ, ngam pūlngö ngam halīöngö; öp kanôtökūö öp tarik ngaich hayūni nö hēk; ngaich kiröönngöre anga-aṅ nö ṙāmölōn, ngaich inyihngö nup chehenre, ngaich havah ngam panô-òṅ.” (Mët. 13:44) Rö-ö ngam tarik nö chamöh ngam humlum. Ik sā ò pöri nö teūngen tö e, ngaich sitih inlahen anga-aṅ? Akahakūö anga-aṅ tö ngam humlum nö töpōiṙāi, lökten anga-aṅ nö havahngö nup töng chehenre, pön hòṅ havah ngam tumlat.

⁹ Pōiṙāi öng ngam kanô-en nö imat meh? Heūṅ lohten! Teūngen in töngamuh tö ṙanamlōnre öi i linökölōn Yāvē, pò hī öi maheūkkuvö öi el ngam Pūlngö ngam Tēv, tö hī öi örheūheu aṅ. Öt insa-av ön ngih kanôlò tö nup chehen aṅkūö ngih panam. Tökiröng ön nö ṙanamlōn hī, pò hī öi röhta in ngam Tēv Yāvē hēk vī ngam innôlöre inrē öi in ò. Mihôiṅ öi ṙāngö nup töng sitih, kūö hī öi hòṅ haköpkö ngam innôlöre öi in ò. Ngam inṙamlōn Yāvē ön tö ṙamlōn tī tö hī, öt mööḵlö nup chehen ing panam.—Kòl. 1:10.

10-11. Kūö yòh ök Maiköl nö harīkngö minë tinrīkenre?

¹⁰ Pōyen yip in hī maharööḵngenre tökūö re nö hòṅ haṙamlōn Yāvē. Lohten öi tö akahka öi tarik, tö pōihöl öi haköp hēk tö pōi rupīö inrē. Ik sā hī pöri ngaich akahakūö tö Yāvē, ngaich ṙāngen u ayī-ö. Pōyen ngaich yip mahavai tinrīkenre. Ngatī inlahen inrē ang Maiköl, öl sin anga-aṅ nö akahakūö tö ngam kanô-en. Ik sā ò nö ṙālö haṙunöre anga-aṅ nö karatē. Ngö ṙô anga-aṅ, “Örheūheu chū-ö öich exercise öich havai ngam alaha re. Ngö mufē chū-ö inrē, öt hěngtak tökô nö la-al chu.” Ik sā ò pöri ngaich nö haköp nö in yip Vamënyen Yāvē, ngaich akahakūö anga-aṅ tö ngam Tēv Yāvē nö surīkhö ngam tötlöök. (Sal. 11:5) Ngö ṙô hēk anga-aṅ, “Nap kamë istötī chu pamīhöre, öt hěngheuh cha-a nö sōten chu öich karatē. Höng iṙūöhen pöri cha-a nö haköpten chu tö minë ṙô ngam Paipöl.”

¹¹ Iṙūöhen ngaich ang Maiköl nö haköp inlahen Yāvē, lökten nö hangenlōn tö Yāvē. Ngaich ik sā ò ngaich nö akahakūö tö ngam Tēv nö hangenlōn tö më tarik hēk chumkūöṙen tö cha, ngaich lökngöre ngam ellōn ò. Unôich ngaich anga-aṅ nö fē-ělre nö hòṅ ṙāngenre nö karatē. In e ngaich anga-aṅ nö haṙīkngen ngam tinrīkenre. Ngö ṙô anga-aṅ, “Kihngen chin öich kēḵ fësla re. Akahakūö pöri chū-ö tö Yāvē min nö ṙamlōn nö in chu yěich ngatī inlahen, lökten chū-ö öich ṙāngen nup töng sitih kuilōn re kūö chu hòṅ haṙamlōn ò hēk i linökölōn ò inrē.” Akahakūö ang Maiköl tö ngam kanô-en nö tö pōiṙāi, lökten anga-aṅ nö harīkngö ngam tinrīkenre.—Yāk. 1:25.

12-13. Sitih inlahen ang ngam tinrīken Mailī nö vailö tökūö ngam kanô-en aṅmat ngam Paipöl?

¹² Vënyö ngam kanô-en an ngam Paipöl nö sā yanāngö tö mihôiṅ nö hachōkūö hī nö el sinngūlö. (Sal. 119:105; Efi. 5:8) Mi-iyöng Öchörpaichān (Azerbaijan) öp tö Mailī minë-eny. Ik sā ò nö teūngen tö ngam kanô-en, ngaich sā tö teūngen anga-aṅ tö ngam Yanāngö nö el ngih tö sāngūla panam. Muslim ök yöng ò kikōnyö, ngaich Yahūti ök yöng ò kikānö. Ngö ṙô anga-aṅ, “Öt hěngheuh öich fēken ngam Tēv yěn ōt yěn hö-ö. Pōyen pöri minë intöönö nö elkuilōn chu, örheūheu öich fēkö ngam Tēv nö kūö yòh nö vīlen hī. Töng vīlöng hòng ayī-ö öi töng kihngen ngaich yěikapah ngaich sukhötvö hòng ayī-ö in ngam tötnyangngö kūö tameūyö? Ngö ṙô më tarik tö u nöng lōn ngam lamātulöng anū-ö. Lökten chū-ö ngö mufē, ‘ngaich hòng ayī-ö öi töng sā vinī-i ropōt tö ngam Tēv öi mahateūngngö nup kuilōn ò, ngaich höng ngamëichkö inlahen hī anga-aṅ?’”

¹³ Höng iṙūöhen ang Mailī nö chöh sanap ṙô minë intöönö. Kē-ě istötī ngaich anga-aṅ, ngaich kētöre anga-aṅ nö Vamënyen Yāvē. Ngö ṙô anga-aṅ, “Nup haköp chu aṅmat ngam Paipöl ṙòkhöre angū-ö nölöng. Teūngen chū-ö tö sanapṙô minë intöönö, öt ōt hēk intöönö elkuilōn chu. Teūngen chū-ö tö ṙanamlōn re hēk hanöhlöre inrē.” Mihôiṅ in sā inlahen Mailī öi ṙamlōn, tö Yāvē nö havënyen hī ‘ṙā-ang el ngam sinngūlö öi chuh el ngam yanāngö.’—1 Pīt. 2:9.

14. Sitih inlahen öi mihôiṅ asīöp ngam hanangenlōnre tö minë kanô-en aṅmat ngam Paipöl? (Ngëicköm pòks “Sā Ṙēngen Yòh An Minë Kanô-en Aṅ Mat Ngam Paipöl?”)

¹⁴ Töpōiṙāi nun minë kanô-en aṅmat ngam Paipöl, ngaich kô-en ayī-ö yöölen löktö in u. Tö sā ngam maheuk hī taheui, tö sā ṙēngen ngam kirap, humlum, hanātö inrē. Pōyen nup inrē vinënyö ngam kanô-en aṅmat ngam Paipöl nö asātu nö in nup tahëng chehen. Yēḵ meh min kahngenre in ngam inkööpö, ngaich chöh (research) u më-eṅ, ngaich fēken u më-eṅ nö asuh öp löktö hangenlōn meh tö ngam kanô-en? In e min ngam sanīöplö ngam hanangenlōn hī tö ngam kanô-en imat ngam Paipöl, ngaich yěn sīöp min ngam hanangenlōn hī, ngaich sitih inlahen ayī-ö?

15. Asuh öp tö hòṅ inlahen meh yěm hangenlōn tö ngam kanô-en?

¹⁵ Yēḵ hī hangenlōn tö ngam kanô-en, ngaich örheūheu ayī-ö vë-ekūö ngam Paipöl, minë mekesin hēk tö minë līpöre inrē. Pòrô ngaich öi samyeūheuv rò-òten el ngam kanô-en, yēḵ hī pöri öi örheūheu öi haköp ngaich akahakūö min ayī-ö tö nup tufömngöre haköpre. Im raneh ātiköl Chūökamahatī nö vënyu ‘ngih panam nö sā ṙēngen ngam el inchōnngö ōt minë minyôinyaṅ tö sā ṙēngen minë chōn tö chökhūkūö. Ngaich ngam kanô-en pöri nö sā ṙēngen öp tö kun pūl nö ihôi minë tö chökhūkūö chōn, ngaich yěm kôtikūö tö e, ngaich sōnngöre më-eṅ öm kē e. Hö-ö pöri më-eṅ öm höng kô öm ṙamlōn in ngam töng hěng taneūngre kanô-en, pöm hòṅ hēk öm iṙūöhen öm chöh minë pūl ngaich Hamūlö u.’ Yēḵ meh min örheūheu im inkööpö, ngaich teūngen min më-eṅ tö minë töpōiṙāi kanôlò.

16. Asuh öp ööilōn meh inlahen meh haköp? (Inchōḵ-oṙô 2:4-6)

¹⁶ Lohten nö ōtre in hī töt ööire nö haköp. Lōnu pöri ang Yāvē tö hī öi chöh nup kanô-en aṅmat ngam Paipöl, ngaich teūngen min tö mikah elmatre yěi chöhö u. (Vë-evkūö Inchōḵ-oṙô 2:4-6.) Kirööngen yanöölen min ayī-ö yē hī ngatī inlahen. Ngö ṙô ök brötör Kōri hē ò nö haköpmat ngam Paipöl, ngaich hěng hěnghöl miröökö anga-aṅ nö pītnyöre nö holtö mikah elnangre. Ngö ṙô anga-aṅ: “Urěh chū-ö haköp minë futnōt minë miröökö, yěi ngëichkö minë tahëng miröökö minë tö sāḵta ṙô nö in u. Ngaich yěn vënyu manah minë miröökö nö in nup līpöre, ngaich vë-ekūö u chū-ö. Yěich ngatī inlahen ngaich pōyen nup tufömngöre haköp chu.” Öp töng yòh ṙētak hī kēnyö ṙētakre haköp, in e mikahkūö min ayī-ö töre öi hangenlōn tö ngam kanô-en.—Sal. 1:1-3.

17. Tö sitih manah öng ngam inlahen hī lök im kanô-en? (Yāköp 1:25)

¹⁷ Öt ṙanāngen öng ngam inkööpö mat Paipöl. Rö-ö pöri nöng tölngö in e, pön ōt inrē nup tö hòṅ inlahen hī öi lök im kanô-en. Tö ngö manah angū-ö, nup haköp meh kanô-en ngaich hòṅ kēkö kaha u më-eṅ, ngaich möl min öm teūngen tö ngam tökô-en ṙanamlōn. (Vë-evkūö Yāköp 1:25.) Sitih inlehen mikahkūö pöri ayī-ö töre yěi asīnken ngam kanô-en yěi hö-ö? Ngö ṙô ngam töhěngtak prötör, ik sā chu öich afēken e öich sitih inlahen öich lök im kanô-en hēk sitih inlahen öich halööktitre. Ngö ṙô ök Pôl: “Höng lökten im taneūngen hī ngaich, ta-a töi lök in e angū-ö chöngö.”—Filip. 3:16.

18. Kūö yòh öi hòṅ ma-anyre “lök im kanô-en”?

¹⁸ Afītöre man, yēḵ meh öm ma-anyre öm lök in ngam kanô-en, ngaich kirööngen taneūngen min më-eṅ tö yanöölenre. Teūngen më-eṅ tö ṙanamlōnre, ṙamölōn tī inrē tö Yāvē hēk yip prötör sistör inrē. (Inch. 27:11; 3 Yôh. 4) Ta-a chěi töi ṙòkhöre hangenlōn tö ngam kanô-en hēk lök in e inrē.