Haköp Ngam Paipöl Hòṅ Meh Teūngen Tö Yanöölen Re

 1. Kūö yòh öi mihôiṅ ngöṙô tö minë ṙô aṅmat ngam Töhet Līpöre nö pōiṙāi nö imat Yēsū?

ASEHKŪÖRE tö pinngangkūö yik tarik lohten hē Yēsū misī nö haköpten cha. Pön pōyen nuk kanöplōn ò ṙô aṅmat ngam Töhet Līpöre ngaich vënyen u anga-aṅ nö in cha. Nuk ṙô ṙahônyö ò unôichrit ò nö kēḵ ngam vinôkö tö nuk ṙô ò inrē urēhěkūö ngam kinpaha ò, hěngren anū-ö tö minë ṙô tö ha-ehangen kinūichö nö imat ngam Töhet Līpöre.b (Chöö. 8:3; Sal. 31:5; Lūk. 4:4; 23:46) Örhöng anū-ö, pön hē Yēsū misī nö ing panam nö lūöi samyeūheu ròngti rô-òten nö löklōn ngam Tēv ngaich örheūheu anga-aṅ nö vë-eny nang yik tarik tö ṙô ngam Līpöre, vë-ekūö nuk tölömö inrē anga-aṅ līpöre ngaich vë-eny manah ṙô u inrē.—Mët. 5:17, 18, 21, 22, 27, 28; Lūk. 4:16-20.

 2. Asuh ök lānyngen Yēsū nö akahakūö tö ṙô ngam töhet līpöre, hē ò nö ṙömöng kun kun? (Ngëichkö ngam lama-uk nyat.)

² Urēhěkūö Yēsū misī nö kētöre nö im linöklōn ngam Tēv ṙōlheuh anga-aṅ nö hang minë ṙô ngam Töhet Līpöre vë-ekūö u inrē. Hē ò nö ṙömöng kun kun, haköptu lohten anga-aṅ tö nak yöngre nā Yôsěf nā Mariā tö ṙô ngam Töhet Līpöre, hangihtöre lohten anga-aṅ tö ṙô cha.c (Chöö. 6:6, 7) Lohten ang Yēsū nö örheūheu nö holtö më mikūönöre nö chuh el ngam töhet chūök nö vë-ekūötēv hē el Töhet Sakāmö. (Lūk. 4:16) Ngaich lohten anga-aṅ nö hangihtö ṙô öp vamë-ekūö ngam Töhet Līpöre nö in e. Unôichngöre ngaich anga-aṅ nö heuveū-en nö haköp mat minë tölömö līpöre. Angū-ö lāinyngen ò nö akaha elnang tö minë tö kūichi imat ngam Töhet Līpöre, hangenlōn inrē tö u, ngaich kēkö kaha minë haköpre inrē. Löktö in ngih inlahen ò in öi akahakūö, hē Yēsū nö ṙòmöng 12 höiny samyeūheu. Ngaich ūichhaka anga-aṅ nö ihôi yip tö pōihöl mahaköp yik tö akahakūö tö minë chööngö Môsös. Ngaich pöri cha-a “nö pingangkūö tö mikah Ò [Yēsū], ane inrē huneū-euṅ ṙô Ò nö sapṙô.”—Lūk 2:46, 47, 52.

 3. Asuh nup min kahakkö hī in ngih ātiköl?

³ Yēḵ hī inrē min ayī-ö örheūheu haköp Ṙô ngam Tēv, ngaich sīöpö mikah elnang min ayī-ö hēk ṙūöhölre ṙôken ngam hanangenlōn hī tö e. Sitih inlahen öi teūngen tö yanöölen re öi löktö in minë haköpre? Haköplu in öi in minë ṙô Yēsū. Pōyen yik tarik inuk ṙētak ò tö akahakūö tö minë chööngö. Tö sā yik kamūich, Feresī hēk Satukī inrē. Höng haköp ngam Ṙô ngam Tēv cha-a, öt akaha elnang pöri tö manah ṙô nuk vahë-ekūö re. Minë ṙô Yēsū nö in cha, in e ayī-ö öi akahakūö tö minë tö lūöi tö mihôiṅ öre nö inlahen cha, hòṅ cha nö yöölen nö in minë haköp re. Yēḵ hī min ayī-ö chumkūöṙen tö minë ṙô Yēsū, ngaich (1) akah elnang min ayī-ö tö minë vahë-ekūöre, (2) teūngen tö minë töpōiṙai kanô-en, hēk (3) asīnken u min ayī-ö öi inup tinrīken re. Anū-ö nun min kahakkö hī in ngih ātiköl.

 4. Sā ṙô ngam Lūkös 10:25-29 asuh öp haköplö hī im inlahen inkööpö mat ngam Paipöl?

⁴ Hòṅ akaha elnang in tö minë vahë-ekūöre aṅmat ngam Paipöl, pò hī min yöölen yěi ngatī. Asehkūöre tök ‘töhěng taka tarik tö akahakūö tö ngam chööngö,’ yihtöre anga-aṅ nö in Yēsū nö vë-ekūö ò. (Vë-evkūö Lūkös 10:25-29.) Ngö ṙô anga-aṅ nö hatönö Yēsū, hòṅ sitih inlahen öich hòṅ chu teūngen tö ngam nômö tö-örheūheu-aṅ? Ngëichkökūö ò ang Yēsū ngaich hatöönan nö ngö ṙô: “Asuh ap tökūichiyö nö im chöngö? Sitih ṙô öm ve-ekūö e?” Ngaich ngam tarik nö löngö ṙô nö sapṙô ò nö löknyö mat ngam töhet līpöre, nö ngö ṙô hòṅ hangenlōn in tö ngam Tēv hēk tö holre inrē. (Lēv. 19:18; Chöö. 6:5) Unôichrit e hēk ngam tarik nö ngöṙô tö Yēsū: “Achīö ap hol chu?” In e mikahkūö ayī-ö tö ò nö öt akaha elnang tö manah minë haköpre aṅmat ngam töhet līpöre, lökten anga-aṅ nö öt kēkö kaha u inrē.

 5. Asūp min yanöölen hī yěi vë-ekūötēv hēk öt höng haveut ṙô re yěi vë-ekūö ngam Paipöl?

⁵ Yēḵ hī min öi harūnöre im inkööpö mat ngam Paipöl, ngaich akaha elnang min ayī-ö tö minë ṙô tö kūichi nö imat e. Asuh öp mihôiṅ inlahen hī? Vë-ekūötēv urēhěkūöre öi haköp. Pön höng Yāvē tö mihôiṅ nö hayööken hī öi akaha elnang tö minë ṙô ngam töhet līpöre, lökten öi hòṅ havëkö kūö ò tö ngam töhet kumlēḵ, hòṅ hī holtö chumkūöṙenre öi vë-ekūö e. Yēḵ hī min inrē öt höng haveut ṙô re, ngaich akaha elnang min ayī-ö tö ṙô minë haköpre. Mihôiṅ öi pōitô hēk höng röngnyö minë ôtiō rikôting ngam Paipöl yěi haköp. Ngaich holṙô tö ngam ôtiō öi vë-evkūö mat ngam Paipöl, ngaich köphöt min minë ṙô e nö elkuilōn hī. (Yôs. 1:8) Ngaich mihôiṅ hēk öm vë-ekūötēv öm kētö nöönyö Yāvē kūö ò nö kē-ěkūö hī tö ngam tö pōiṙāi inlōnti. Ngaich havëkö hinòlṙen re in ò hòṅ ò nö holṙen meh kēkö kaha minë haköp re.

 6. Asuh nup min hēk yanöölen meh yěm hatöönöre hēk kūichngö nup haköp re aṅ mat ngam Paipöl? (Ngëichkö ngam nyat.)

⁶ Minë tö nët hēk inlahen meh yěm hòṅ akah elnang töṙô ngam Paipöl. Mihôiṅ öm hatöönö re yěm ṙònghöichṙen öm vë-ekūö öp vahë-ekūöre. Tö sā ngih: ‘Achīö ang ngam tö vënyu inlahen? Achīö ang ngam tö ṙô-òvö? Vë-ekūö chīö anga-aṅ, kūö yòh anga-aṅ nö ṙô-òvö? Isuh anga-aṅ nö ṙò-òv hēk ihē anga-aṅ nö ṙô-òvô?’ Yēḵ meh min öm ngatī inlahen öm hatöönöre ngaich yöölen min më-eṅ öm fēken minë haköpre, ngaich akahakūö min tö minë ṙô u. Rö-ö nöng anū-ö, pöm mihôiṅ öm kūichngen u yěm ṙònghöichṙen öm haköp. Ngaich marò-òten min anū-ö nö köpngö nö elkuilōn meh hēk akah elnang min më-eṅ tö ṙô u. Mihôiṅ öm kūichngö nup intöönö, tö nup chahöh meh, mihôiṅ öm kūichngö öp tö vë-evkūö inlahen imat ngam Paipöl hēk mihôiṅ inrē öm kūichngö ngam miröökö, ngaich sitih inlahen min öm yūsö e. Kūichngö inlahen ngam mufē re inrē kò-òren tö inlahen ngam vahë-ekūö meh. Yēḵ meh min öm ngatī inlahen ngaich sā tö kūichi min minë haköp meh nö chö-önyten tö meh.

 7. In ngam ṙô Yēsū, asuh nup tahëng töt ṙanāngen inlahen hī yěi vë-ekūö ngam Paipöl? (Mëtiv 24:15)

⁷ Vë-evkūö Mëtiv 24:15. In ngih ṙô Yēsū in hēk öi akahakūö tö ngam tahëng töt ṙanāngen inlahen hī yěi vë-ekūö mat ngam Paipöl. Ngöṙô anga-aṅ: ‘Hökngen ngam vame-eṅkūö e nö akaha elmat.’ Tö sitih manah öng ngam ṙô ò? Yēḵ hī öi vë-ekūö mat ngam Paipöl ngaich hòṅ afēkö ṙô minë haköp re ayī-ö minë tö hayūni manah. Hòṅ ngëichkö manah u ayī-ö öi haṙongten u öi inup tahëng, hēk ngëichkö inrīkngöre u inrē tö nup tahëng miröökö. Löktö in ngam ṙô Yēsū in inrē öi akahakūö tö hī yěi hòṅ akahakūö nö sitih inlahen taneungtökūö minë tö eūka aṅ mat ngam Paipöl, ngaich hòṅ akaha elmat ayī-ö tö u. Kô-en, yěi hòṅ yöölen öi löktö in minë vahë-ekūöre aṅmat ngam Paipöl ngaich hòṅ yūs ngam mikah elmatre ayī-ö.

 8. Yēḵ hī hòṅ akah elnang tö minë haköp re aṅmat ngam Paipöl ngaich hòṅ sitih inlahen hēk ayī-ö?

⁸ Kamëtö mikah elmat yip tarik re an ngam Tēv Yāvē, lökten havëkö kūö ò tö mikah elmat re, öm vë-ekūötēv. (Inch. 2:6) Hòṅ kēkö kaha nup ṙô re pöri më-eṅ yěm vë-ekūötēv. Yēḵ meh öm haköp öp töhěng ṙô aṅmat ngam Paipöl, hòṅ ngëichkö öp köneksön e më-eṅ yěn ṙongta angū-ö nö in minë tö urěhangen haköp meh, hēk yěn sāḵta ṙô anū-ö nö in höö. Mihôiṅ öm aṅhtī tö minë tahëng līpöre hī tö ōt, hēk ngam Yöhovā Kē Saksiyòṅ Kē Liyē Kochpīn Kaët inrē, yěm hòṅ chöh. Yēḵ meh min öm ngatī inlahen ngaich akaha elnang min më-eṅ tö minë ṙô aṅ mat ngam Paipöl hēk akahakūö inrē tö inlahen re öm asīnkö minë haköpre aṅ mat e. (Hep. 5:14) Lökten yēḵ meh öm haköp mat ngam Paipöl ngaich hòṅ aṙū-uti ngam mufē meh öm fēken u. Ngaich sīöplöre min ngam mikah elnang meh tö inlahen ṙô ngam Paipöl.

 9. Asuh ök kanô-en aṅmat ngam Paipöl töt chumkūöṙen yik Satukī hē cha nö vë-ekūö mat ngam Töhet Līpöre?

⁹ Akahakūö takô yik Satukī i nuk ṙētak Yēsū misī, tö ṙô minë raneh tö taneui līpöre ngam hötṙeh kinlēḵngô, i ṙô Heprāi. Ōt pöri nup kanô-en ṙô ngam Tēv, nup chūök cha nö öt ṙatö-ellōnre. Tö sā ngih, öt ṙatö-ellōnre cha-a tö ngam Tēv nö mihôiṅ nö hachohlö yip tö kapah. Angū-ö inrē hatön cha nö in Yēsū. Ngaich sitih ṙô ang Yēsū hē e nö sapṙô cha? Ngöṙô anga-aṅ: “Öt ve-ekūö öp līpöre Môsös öi, tö ngam Tēv nö löknyö el ök töyul, nö ngö ṙô, Chu-ö Chin Tēv Aprahām, Tēv Isak, Tēv Yāköp inrē?” (Māk. 12:18, 26) Kô-en yik Satukī lohten nö ṙōlvan ṙô nö vë-ekūö u. Löktö in ngam ṙô Yēsū pöri ayī-ö öi akahalōn tö cha nö öt chumkūöṙen tö ngam kanô-en imat ngam Töhet Līpöre, inlahen yik tökapah min nö hachohlöng tö ngam Tēv.—Māk. 12:27; Lūk. 20:38.d

10. Asuh nup ṙô tö hòṅ chumkūökaṙen tö hī yěi haköp mat ngam Paipöl?

¹⁰ Asūp haköplö hī öi in ngih inlahngen? Hòṅ chumkūöṙen ayī-ö tö nup haköplöre öi in minë haköpre miröökö, mötlö öi hòṅ chumkūöṙen öi in minë tö hayūni manah, töp haköp hī lökngörit chööngö öi in e. Sā ṙēngen töpōiṙāi min angū-ö tö hayungöre kanòlô, nö tö hòṅ chöhö tö hī öi imat ngam töhet līpöre.

11. Sitih inlahen öm min chöh minë tö pōiṙāi kanòlô aṅmat ngam Paipöl yěm köplōn tö ṙô ngam 2 Timôtī 3:16, 17?

¹¹ Sitih inlahen öm min chöh minë tö pōiṙāi kanòlô yěm ṙònghöichṙen öm vë-ekūö mat ngam Paipöl? Ngëichkö ṙô ngam 2 Timôtī 3:16, 17. Sitih ṙô öng? (Vë-evkūö.) Vënyu minë ṙô ngam töhet līpöre nö (1) inköphöti, (2) vinëkö, (3) inlööktö, hēk (4) chööngö nö im lanöökö. Lökten yěm haköp öp töhěng inlahen, ngaich hòṅ afēkö öp haköplöre më-eṅ kuilōn ngam Tēv nö in e, töp lökngörit chööngö inrē aṅmat ngam Paipöl. Hòṅ chumkūöṙen më-eṅ töp kuilōn Yāvē, yěn hòṅ vë-eny nang meh tö inlahen ngam tinrīken meh nö hòṅ halööktu. Sitih löktö mikahkūö öm min? Afēkö ngam vahë-ekūöre man, yěn famëlen meh angū-ö hēk tummël ngam elkuilōn meh, yěn ōt nup tötlöng mufē nö elkuilōn meh, sitih ṙöng yěn ōt min anū-ö? Sitih inlahen öng ngam tinrīken meh? Sitih inlahen öm min kēnyö nup tötlöng mufē nö ṙa-ang ellōn re hēk sitih inlahen öm höng köp im linöökö lōn Yāvē. Hòṅ hachip öp tövaich talöököre më-eṅ, tö sā meh yěm vāchö mufē i alaha ngam inhangkö ngam tölöök inhānga, ngaich yěn öt sāḵta minë mufē meh nö in minë mufē Yāvē. Ngaich hòṅ halööktö minë mufē re më-eṅ tövaich. Hòṅ meh sāḵta mufē öm in Yāvē. Yěm chumkūöṙen min tö në tö fën, kòtökūö min më-eṅ tö minë töhayunngöre kanòlô aṅ im ṙô ngam Tēv, minë töt taneūngen meh nö uroh yěm haköp mat nup tahëng līpöre. Kò-òren öm kalahten re, hòṅ meh teūngen tö yanöölen re yěm vë-ekūö mat ngam Paipöl.

12. Kūö yòh ök Yēsū nö hatön yik Feresī nö ngöṙô, “Öt vë-ekūö ngam chöngö öi yī-ö?”

¹² Ik tahëng hēk ṙētak ang Yēsū nö hatön yik Feresī, nö ngö ṙô, ‘Öt vë-ekūö ngam chöngö öi yī-ö?’ (Mët. 12:1-7)e Ṙën anga-aṅ nö hatöönö cha pön öt löng ngam ellōn yik Feresī nö in yik mahaköp. Nö vënyen cha nö öt milēḵṙen tö ngam Töhet Sakāmö. Lökten ang Yēsū nö löknyö mat ngam töhet līpöre nö vë-eny nuk tö nët inchō elmat cha, hēngö vahënyi anga-aṅ nö löknyömat ngam līpöre Hōsī. In e anga-aṅ nö vë-eny inlahen yik Feresī tö cha nö öt akaha elmat tö öp chö-öny ngam Töhet Sakāmö nö kēkaṙen, lökten cha-a nö öt īnu töm miṙēlōnre tö tarik. Kūö yòh pöri minë tinrīken cha nö öt sā ṙô ngam Tēv? Pò cha nöng haköp, hö-ö pöri nö kēkö kaha minë haköpre. Yahlö mat inrē cha-a nöng ngëichköre, höng chamöh nup fālen yip tahëng inrē ngam chö-öny cha-a nö haköp. Lökten cha-a nö öt hō nö akaha elnang tö minë tökô-en manah minë haköp re kūö cha nöng ngatī inlahen tinrīken.—Mët. 23:23; Yôh. 5:39, 40.

13. Hòṅ sitih inlahen öi yěi vë-ekūö ngam Paipöl ngaich kūö yòh?

¹³ Haköplu ayī-ö öi in ngam ṙô Yēsū nö in yik Feresī, tö ngam ellōn hī nö hòṅ löng yěi vë-ekūö ngam Paipöl. Yēḵ hī min öi sā yik Feresī öi yahlö mat töre hēk kūö re öi höng hòṅ chöh vanāchö yip holre lökten öi vë-ekūö ngam Paipöl, ngaich öthō min öi yöölen yěi ngatī. Hòṅ hayāchngöre ayī-ö, hòṅ hō inrē yěi halēnö. Hòṅ “hayāichngöre kēḵ ngam ṙô ngam töteūichtu nö ellōn hī.” (Yāk. 1:21) Yēḵ ngam ṙanëmen hēk inyāichngö min nö in hī, möl min ngam ṙô ngam Tēv nö lökngöre tī töm elkuilōn hī. Ngaich mihôiṅ min öi asīnken minë haköp re, ngaich asīöpö u inrē öi in minë tinrīken re.

14. Sitih inlahen öi mihôiṅ akahakūö töre yěi asīnkö ṙô ngam Paipöl hēk yěi hö-ö? (Ngëichkö ngam nyat.)

¹⁴ Minë inlahen hī öi in yip tahëng, in e mikahkūö ayī-ö töre yěi kamëkö kaha minë haköpre hēk yěi hö-ö. Hö-ö yik Feresī nö kēkö kaha nuk haköp re. Lökten cha-a nö ‘vīlö fālen yik töt fāluṙen.’ (Mët. 12:7) Lökten ayī-ö hòṅ ngëichköre hòṅ hī öt sā mufē hēk sā tinrīken cha öi in yip tahëng. In e mikahkūö min ayī-ö tö ngam ṙô ngam Tēv nö lökngöre tī tö hī hēk yěn hö-ö. Tö sā hī mihôiṅ ngö mufē, chumkūöṙen öich chū-ö ngëichkö minë tövai tinrīken yip holre, eū nup la-en cha öich inrē? Höng örheūheu ṙöng öich ngëichkö vanāichö cha? Ngaich yěn vaich öp hol chu nö in chu, ilööṙen hòng chū-ö öich aṙēlen ò, ötlēkôre ṙöng tö ò öich asīöp ngam lanīnöre öich in ò? Yēḵ hī min öi ngëichköre öi ngatī inlahen ngaich akahakūö min ayī-ö töre. Ngaich löktö inup mufē hī, lanökngöre hī hēk in nup kahëken hī la-en min öi akahakūö töre yěi kô-en öi asīnkö ngam ṙô ngam Tēv hēk yěi hö-ö.—1 Tim. 4:12, 15; Hep. 4:12.

15. Sitih inlahen mufē ök Yēsū tö ngam Töhet Līpöre?

¹⁵ Hangenlōn ök misī Yēsū tö ngam Töhet Līpöre. Eūka ngam inlahen ò nö imat ngam Salmai 40:8. Ngam tö ngö kinūichngö: “Ō Tēv chu, ööire chin la-evṙen tö lōn meh: hòṅ, ellōn chu an ngam chöngö meh.” Lökten ang Yēsū nö holtö ṙanamlōnre nö im linöklōn Yāvē, teung inrē nup töng la-en ò. Ngatī min ayī-ö yěi haköp minë ṙô ngam Tēv, ngaich sīöp min ngam hanangenlōn hī tö ò, ngaich teūngen min ayī-ö töm ṙanamlōn, teung min inrē nup töng la-en hī.—Sal. 1:1-3.

16. Hòṅ asuh öp tö hòṅ inlahen meh, yěm hòṅ teūngen tö yanöölen re in minë haköp re? (Ngëichkö ngam pòks “Yēḵ Meh Öm Chumkūöṙen Tö Nup Inköptöre, Ṙô Yēsū Ngaich Akah Elmat Min Më-eṅ.”)

¹⁶ Ta-a chěi töi asīnkö minë haköp re in minë inlahen hēk ṙô Yēsū inrē, hòṅ hī hēk öi chumkūöṙen takô öi haköp mat ngam Paipöl. Lökten yěi hòṅ akaha elnang töp töhěng haköpre, ngaich hòṅ vë-ekūötēv ayī-ö öi havëkö hinòlṙen re, ui höng haveut ṙôre yěi haköp, mihôiṅ öi hatöönöre, hēk kūichngö nup haköpre inrē. Hòṅ chumkūöṙen inrē öi chöh manah nup töt keuheūtnyöre vinënyi. Mihôiṅ öi chöh minë tö aṙū-uti manah u öi imat minë līpöre hī. Ui höng kôngen höng vamë-ekūö u, tön hòṅ kalahten re öi chöh minë töpōiṙāi kanòlô aṅ im ṙô ngam Tēv. Möl min öi haköplu, ngaich mihôiṅ min öi hayööken yip tahëng. Hòṅ lēnö ellōn in inrē yěi haköpmat ngam Paipöl. Yēḵ hī min ngatī inlahen, yöölen min ayī-ö, röhta min inrē öi in Yāvē.—Sal. 119:17, 18; Yāk. 4:8.