Job
21 Ja Job vastasi ja sanoi:
2 ”Kuunnelkaa tarkoin sanaani,
ja tulkoon tästä teidän lohdutuksenne.
4 Onko huoleni ilmaistu ihmiselle?
Vai miksi henkeni ei tuskastu?
6 Ja jos olen muistellut, olen myös järkyttynyt,
ja vavistus on vallannut lihani.
8 Heidän jälkeläisensä ovat vakiintuneina heidän kanssaan heidän näkyvissään
ja heidän vesansa heidän silmiensä edessä.
11 He lähettävät nuoria poikiaan ulos niin kuin katrasta,
ja heidän omat poikalapsensa kulkevat hypellen sinne tänne.
15 Mikä on Kaikkivaltias, että meidän pitäisi palvella häntä,*+
ja mitä hyötyä meille on siitä, että olemme päässeet kosketukseen hänen kanssaan?’+
16 Katso! Heidän hyvinvointinsa ei ole heidän omassa vallassaan.*+
Jumalattomien neuvo on pysynyt minusta kaukana.+
17 Kuinka usein sammuu jumalattomien lamppu+
ja heidän turmionsa kohtaa heidät?
Kuinka usein hän jakaa suuttumuksessaan tuhoa?+
19 Jumala* itse varastoi hänen vahingollisuutensa hänen omille pojilleen,+
hän antaa hänelle hänen palkkansa, jotta hän tietäisi sen.+
21 Sillä mitä iloa hänellä on jälkeensä jäävästä huoneestaan,
kun hänen kuukausiensa luku katkaistaan?+
23 Juuri hän kuolee suuressa omahyväisyydessään,*+
kun hän on täysin huoleton ja levollinen,
24 kun hänen omat reitensä ovat täyttyneet rasvasta
ja hänen luittensa ydin pysyy tuoreena.
27 Katso! Minä tunnen hyvin teidän ajatuksenne
ja juonet, joilla aiotte toimia väkivaltaisesti minua vastaan.+
29 Ettekö ole kysyneet teillä matkustavilta?
Ja ettekö tarkasta huolellisesti heidän tunnusmerkkejään,
30 että turmion päivänä paha säästetään,+
vimman päivänä hänet vapautetaan*?
31 Kuka puhuu hänelle vasten kasvoja hänen tiestään?+
Ja kuka maksaa hänelle sen, mitä hän itse on tehnyt?+