Sunnuntai, 24. syyskuuta
Hän sanoi opetuslapselle: ”Katso! Äitisi!” (Joh. 19:27)
Jeesuksen äiti oli todennäköisesti leski, ja Jeesus oli huolissaan hänen hyvinvoinnistaan. Hän pyysi Johannesta pitämään huolta Mariasta, koska tiesi, että Johannes huolehtisi hänen rakkaasta äidistään myös hengellisesti. Siitä lähtien Johanneksesta tuli Marialle kuin poika ja Johannes huolehti Mariasta kuin äidistään. Jeesus osoitti rakastavansa syvästi Mariaa, joka oli hoitanut häntä hellästi pikkulapsena ja oli nyt hänen vierellään hänen kuollessaan. Mitä voimme oppia Jeesuksen sanoista? Suhteemme hengellisiin veljiin ja sisariin voi olla läheisempi kuin suhteemme perheenjäseniin. Sukulaiset voivat vastustaa meitä ja jopa hylätä meidät, mutta Jeesus lupasi, että kun pysymme Jehovan ja hänen järjestönsä yhteydessä, saamme ”sata kertaa enemmän” kuin olemme menettäneet. Monista seurakunnan ystävistä tulee meille ikään kuin rakkaita poikia, tyttäriä, äitejä tai isiä. (Mark. 10:29, 30.) Miltä sinusta tuntuu kuulua hengelliseen perheeseen, jonka jäseniä yhdistää usko ja rakkaus – rakkaus Jehovaan ja toisiinsa? (Kol. 3:14; 1. Piet. 2:17.) w21.04 9–11 kpl:t 7–8
Maanantai, 25. syyskuuta
Älkää – – unohtako tehdä hyvää ja jakaa toisille sitä, mitä teillä on. (Hepr. 13:16)
Uskollinen rakkaus saa tekemään enemmän kuin odotetaan. Monet veljet ja sisaret ovat nykyäänkin päättäneet osoittaa uskollista rakkautta toisia kristittyjä kohtaan, vaikka he eivät välttämättä ole edes tavanneet heitä. Esimerkiksi kun sattuu luonnonkatastrofi, he miettivät heti, miten voisivat auttaa. Kun joku seurakunnan ystävä joutuu taloudellisiin vaikeuksiin, he yrittävät viipymättä selvittää, mitä hän tarvitsee, ja antaa käytännön apua. Ensimmäisen vuosisadan makedonialaisten tavoin he tekevät enemmän kuin heiltä odotetaan. He tekevät uhrauksia ja ovat valmiita antamaan ”jopa yli varojensa” auttaakseen ystäviä, joilla on huonompi tilanne. (2. Kor. 8:3.) Nykyään vanhimmat kiittävät veljiä ja sisaria nähdessään, miten nämä auttavat toisia. Tällainen oikeaan aikaan tuleva kiitos antaa heille voimaa mennä eteenpäin. (Jes. 32:1, 2.) w21.11 11 kpl 14; 12 kpl 21
Tiistai, 26. syyskuuta
Kuuntele tarkkaan viisaiden sanoja. (Sananl. 22:17)
Aika ajoin me kaikki tarvitsemme neuvoja. Joskus voimme itse pyytää niitä joltakulta, jota arvostamme. Tai joku veli voi olla huolissaan meistä ja varoittaa, että olemme ottamassa ”jonkin harha-askeleen”, jota joutuisimme katumaan (Gal. 6:1). Meitä voidaan myös oikaista, jos olemme tehneet jonkin vakavan virheen. Saammepa neuvoja mistä syystä tahansa, meidän tulisi kuunnella niitä, koska se on parhaaksemme ja voi jopa pelastaa elämämme. (Sananl. 6:23.) Päivän tekstissä kannustetaan ”kuuntelemaan tarkkaan viisaiden sanoja”. Kukaan ei tiedä kaikkea, vaan aina on joku, jolla on enemmän tietoa tai kokemusta. (Sananl. 12:15.) Neuvojen kuunteleminen on siis merkki nöyryydestä. Se osoittaa, että olemme selvillä rajoituksistamme ja ymmärrämme, että tarvitsemme apua tavoitteiden saavuttamiseen. Kuningas Salomo kirjoitti: ”Monien neuvonantajien avulla saadaan tuloksia.” (Sananl. 15:22.) w22.02 8 kpl:t 1–2