Nousujen laulu.
132 Muista, oi Jehova, Daavidia,+
kaikkia hänen nöyryytyksiään,+
2 miten hän vannoi Jehovalle,+
miten hän juhlallisesti lupasi Jaakobin Voimalliselle:+
3 ”En tahdo mennä taloni telttaan,+
en tahdo nousta komean leposijani leposohvalle,+
4 en tahdo suoda unta silmilleni+
enkä uinahdusta omille kirkkaille silmilleni,+
5 ennen kuin löydän paikan Jehovalle,+
suurenmoisen tabernaakkelin Jaakobin Voimalliselle.”+
6 Katso! Olemme kuulleet siitä Efratassa,+
olemme löytäneet sen metsän kedoilta.+
7 Tulkaamme hänen suurenmoiseen tabernaakkeliinsa,+
kumartukaamme hänen jalkojensa alustan eteen.+
8 Nouse, oi Jehova, lepopaikkaasi,+
sinä ja voimasi Arkku.+
9 Pappisi olkoot puetut vanhurskauteen,+
ja sinun uskollisesi huutakoot ilosta.+
10 Palvelijasi Daavidin takia+
älä torju voideltusi kasvoja.+
11 Jehova on vannonut Daavidille,+
eikä hän totisesti siitä peräänny:+
”Ruumiisi hedelmää+
minä asetan valtaistuimellesi.+
12 Jos poikasi pitävät liittoni+
ja muistutukseni, jotka heille opetan,+
myös heidän poikansa istuvat ikuisesti+
valtaistuimellasi.”+
13 Sillä Jehova on valinnut Siionin,+
hän on kaivannut sitä itselleen asunnoksi:+
14 ”Tämä on lepopaikkani ikuisesti,+
täällä tulen asumaan, sillä olen kaivannut sitä.+
15 Sen elintarvikkeet minä siunaamalla siunaan.+
Sen köyhät minä teen kylläisiksi leivällä.+
16 Ja sen papit minä puen pelastukseen,+
ja sen uskolliset tulevat riemuitsemalla riemuitsemaan.
17 Siellä minä kasvatan Daavidin sarven.+
Olen pannut lampun kuntoon voideltuani varten.+
18 Hänen vihollisensa minä puen häpeään,+
mutta hänen päässään kukoistaa hänen diadeeminsa.”+