2. Mooseksen kirja
8* Sitten Jehova sanoi Moosekselle: ”Mene faraon luo, ja sinun on sanottava hänelle: ’Näin on Jehova sanonut: ”Lähetä kansani pois, jotta se palvelisi minua.+ 2 Ja jos yhä kieltäydyt lähettämästä sitä pois, katso, minä vitsaan koko aluettasi sammakoilla.+ 3 Ja Niili suorastaan kuhisee sammakoita, ja ne totisesti nousevat ja menevät taloosi ja sisälle makuuhuoneeseesi ja lepovuoteellesi sekä palvelijoittesi taloihin ja kansasi päälle ja uuneihisi ja taikinakaukaloihisi.+ 4 Ja sammakot nousevat sinun ja kansasi ja kaikkien palvelijoittesi päälle.”’”+
5* Myöhemmin Jehova sanoi Moosekselle: ”Sano Aaronille: ’Ojenna kätesi sauvoineen+ jokien, Niilin kanavien ja kaislikkoisten lammikoiden yli ja pane sammakot nousemaan Egyptin maahan.’” 6 Silloin Aaron ojensi kätensä Egyptin vesien yli, ja sammakot alkoivat nousta ja peittää Egyptin maata. 7 Mutta taikuutta harjoittavat papit tekivät saman salaisilla keinoillaan ja panivat sammakoita nousemaan Egyptin maahan.+ 8 Aikanaan farao kutsui Mooseksen ja Aaronin ja sanoi: ”Pyytäkää hartaasti Jehovalta,+ että hän poistaisi sammakot minun ja kansani luota, koska tahdon lähettää kansan pois, jotta se uhraisi Jehovalle.”+ 9 Silloin Mooses sanoi faraolle: ”Olkoon sinulla kunnia ennen minua sanoa*, milloin pyydän hartaasti sinun ja palvelijoittesi ja kansasi puolesta, että sammakot otettaisiin pois luotasi ja taloistasi. Niitä jää ainoastaan Niiliin.” 10 Tähän hän sanoi: ”Huomenna.” Niin hän sanoi: ”Tapahtuu sanasi mukaan, jotta tietäisit, ettei ole ketään muuta Jehovan, Jumalamme, kaltaista,+ 11 sikäli että sammakot lähtevät varmasti pois luotasi ja taloistasi ja palvelijoittesi ja kansasi luota. Niitä jää ainoastaan Niiliin.”+
12 Niin Mooses ja Aaron lähtivät faraon luota, ja Mooses huusi Jehovan puoleen+ sammakoiden takia, jotka Hän oli faraolle sälyttänyt. 13 Silloin Jehova teki Mooseksen sanan mukaan,+ ja sammakot alkoivat kuolla taloista, pihoilta ja kedoilta. 14 Ja he kasasivat niitä läjittäin, ja maa alkoi löyhkätä.+ 15 Kun farao sai nähdä tilanteen helpottuneen, hän kovetti* sydämensä+ eikä kuunnellut heitä, niin kuin Jehova oli puhunutkin.+
16 Jehova sanoi nyt Moosekselle: ”Sano Aaronille: ’Ojenna sauvasi+ ja lyö maan tomua, ja siitä on tultava sääskiä koko Egyptin maahan.’” 17 Ja he ryhtyivät tekemään näin. Niin Aaron ojensi kätensä ja sauvansa ja löi maan tomua, ja sääskiä* tuli ihmisiin ja eläimiin. Kaikki maan tomu tuli sääskiksi koko Egyptin maassa.+ 18 Ja taikuutta harjoittavat papit yrittivät tehdä samoin salaisilla keinoillaan+ tuottaakseen sääskiä, mutta he eivät kyenneet.+ Ja sääskiä tuli ihmisiin ja eläimiin. 19 Siksi taikuutta harjoittavat papit sanoivat faraolle: ”Se on Jumalan+ sormi!”+ Mutta faraon sydän pysyi paatuneena,+ eikä hän kuunnellut heitä, niin kuin Jehova oli puhunutkin.
20 Silloin Jehova sanoi Moosekselle: ”Nouse varhain aamulla ja asetu faraon eteen.+ Katso! Hän tulee ulos veden luo. Ja sinun on sanottava hänelle: ’Näin on Jehova sanonut: ”Lähetä kansani pois, jotta se palvelisi minua.*+ 21 Mutta ellet lähetä kansaani pois, katso, minä lähetän sinun ja palvelijoittesi ja kansasi kimppuun sekä taloihisi paarmoja,*+ ja egyptiläisten talot ja myös se maa, jonka päällä ne ovat, tulevat olemaan aivan täynnä paarmoja. 22 Ja sinä päivänä minä erotan Gosenin maan, jossa minun kansani on, niin ettei siellä ole yhtään paarmaa,+ tietääksesi, että minä olen Jehova keskellä maata.*+ 23 Ja minä panen rajan oman kansani ja sinun kansasi väliin.+ Tämä tunnusmerkki tapahtuu huomenna.”’”
24 Sen jälkeen Jehova teki niin, ja sankkoja paarmaparvia alkoi tunkeutua faraon taloon ja hänen palvelijoittensa taloihin ja koko Egyptin maahan.+ Maa joutui turmioon paarmojen+ johdosta. 25 Lopulta farao kutsui Mooseksen ja Aaronin ja sanoi: ”Menkää, uhratkaa Jumalallenne* tässä maassa.”+ 26 Mutta Mooses sanoi: ”Niin ei sovi tehdä, koska me uhraisimme Jehovalle, Jumalallemme, sitä, mikä on egyptiläisistä inhottavaa.+ Jos me uhraisimme egyptiläisten silmien edessä sitä, mikä on heistä inhottavaa, eivätkö he kivittäisi meitä? 27 Me menemme kolmen päivän matkan erämaahan, ja me uhraamme ehdottomasti Jehovalle, Jumalallemme, niin kuin hän on meille sanonut.”+
28 Farao sanoi nyt: ”Minä, minä lähetän teidät pois,+ ja te tosiaan uhraatte Jehovalle, Jumalallenne, erämaassa.+ Älkää vain menkö kovin kauaksi pois. Esittäkää harras pyyntö minun puolestani.”+ 29 Silloin Mooses sanoi: ”Katso, minä lähden luotasi, ja minä esitän Jehovalle hartaan pyynnön, ja huomenna paarmat kääntyvät varmasti pois faraon, hänen palvelijoittensa ja hänen kansansa luota. Älköön vain farao enää leikitelkö olemalla lähettämättä kansaa pois uhraamaan Jehovalle.”+ 30 Sen jälkeen Mooses meni pois faraon luota ja esitti Jehovalle hartaan pyynnön.+ 31 Niin Jehova teki Mooseksen sanan mukaan,+ ja paarmat kääntyivät pois faraon, hänen palvelijoittensa ja hänen kansansa luota.+ Ainoatakaan ei jäänyt jäljelle. 32 Mutta farao kovetti sydämensä tälläkin kertaa eikä lähettänyt kansaa pois.+