Jesaja
44 Ja nyt kuuntele, oi Jaakob, minun palvelijani,+ ja sinä, oi Israel, jonka olen valinnut.+ 2 Näin on sanonut Jehova, sinun Tekijäsi+ ja Muodostajasi,+ joka auttoi sinua jo kohdusta* asti:+ ’Älä pelkää,+ oi palvelijani Jaakob, ja sinä Jesurun,*+ jonka olen valinnut. 3 Sillä minä vuodatan vettä janoiselle+ ja solisevia virtoja kuivaan paikkaan.+ Minä vuodatan henkeni siemenellesi*+ ja siunaukseni jälkeläisillesi. 4 Ja he varmasti versovat kuin vihreän ruohon seassa,+ kuin poppelit+ vesiojien varrella. 5 Yksi sanoo: ”Minä kuulun Jehovalle.”+ Ja toinen kutsuu itseään Jaakobin nimellä,+ joku taas kirjoittaa käteensä: ”Jehovalle kuuluva.”* Ja Israelin nimen joku ottaa arvonimekseen.’+
6 Näin on sanonut Jehova, Israelin Kuningas+ ja hänen Lunastajansa,+ armeijoiden Jehova: ’Minä olen ensimmäinen, ja minä olen viimeinen,+ eikä minun lisäkseni ole ketään Jumalaa.*+ 7 Ja kuka on minun kaltaiseni?+ Huutakoon hän* kertoakseen sen ja esittääkseen sen minulle.+ Siitä saakka kun minä asetin kansan kauan sitten,+ kertokoot he puolestaan sekä tulevaiset että sen, mitä tulee tapahtumaan.* 8 Älkää olko kauhuissanne älkääkä lamaantuko.+ Enkö sen jälkeen ole antanut sinun henkilökohtaisesti kuulla siitä ja ole kertonut siitä?+ Ja te olette minun todistajiani.+ Onko olemassa Jumalaa* minun lisäkseni?+ Ei, ei ole yhtään Kalliota.*+ En ole ketään tuntenut.’”
9 Veistetyn kuvan muovaajat ovat kaikki tyhjää,+ eikä heidän lemmikeistään* ole mitään hyötyä,+ eivätkä ne heidän todistajinaan* näe mitään eivätkä tiedä mitään,+ niin että he joutuvat häpeään.+ 10 Kuka on muovannut jumalan* tai tehnyt pelkän valetun kuvan?+ Se on ollut täysin hyödytöntä.+ 11 Katso! Kaikki hänen kumppaninsakin joutuvat häpeään,+ ja käsityöläiset ovat vain ihmisiä*. He kaikki kokoontuvat yhteen.+ He seisovat hiljaa. He ovat kauhuissaan. He joutuvat häpeään samanaikaisesti.+
12 Teräkalulla rautaa käsittelevä taidetyöläinen on ahkeroinut hiilten ääressä, ja hän muovailee sitä vasaroilla ja ahkeroi sen kimpussa voimallisella käsivarrellaan.+ Hän on tullut myös nälkäiseksi ja sen myötä voimattomaksi. Hän ei ole juonut vettä, joten hän väsyy.
13 Puuta käsittelevä taidetyöläinen on jännittänyt mittanuoran; hän hahmottelee sitä punaliidulla, hän työstää sitä kaapimella, ja harpilla hän hahmottelee sitä, ja vähitellen hän tekee siitä miehen* kuvan kaltaisen,+ ihmisen* kauneuden kaltaisen asumaan huoneessa.+
14 Yhden tehtävänä on setrien kaataminen, ja hän ottaa tietyn puulajin, niin, jyhkeän puun, ja antaa sen kasvaa itselleen vahvaksi metsän puiden joukossa.+ Hän on istuttanut laakeripuun, ja rankkasade sitä kasvattaa suureksi. 15 Ja siitä on tullut ihmiselle* polttoainetta, joten hän ottaa siitä osan lämmitelläkseen. Niin, hän tekee tulen ja todellakin paistaa leipää. Hän valmistaa myös jumalan*, jota hän voi kumartaa.+ Hän on tehnyt siitä veistetyn kuvan,+ ja hän heittäytyy sen eteen. 16 Puolet siitä* hän polttaa tulessa. Sen toisen puolen päällä hän paahtaa hyväksi lihan, jonka hän syö, ja tulee kylläiseksi. Hän myös lämmittelee ja sanoo: ”Aha! Olen lämmitellyt. Olen nähnyt tulenvalon.” 17 Mutta sen lopusta hän tekeekin jumalan, veistetyn kuvan itselleen. Hän heittäytyy sen eteen ja kumartaa ja rukoilee sitä ja sanoo: ”Vapauta minut, sillä sinä olet minun jumalani.”+
18 He eivät ole tulleet tietämään,+ eivätkä he ymmärrä,+ koska niin tahmaantuneet ovat heidän silmänsä, etteivät he näe,+ niin tahmaantuneet heidän sydämensä, ettei heillä ole ymmärtäväisyyttä.+ 19 Eikä kukaan muistuta sydäntään+ eikä kenelläkään ole tietoa eikä ymmärrystä,+ niin että sanoisi: ”Puolet siitä olen polttanut tulessa, ja sen hiilillä olen myös paistanut leipää; minä paahdan lihaa ja syön. Mutta teenkö loppuosasta silkan inhottavuuden?+ Kuivan puupölkynkö eteen minä heittäydyn?” 20 Hän elää tuhkalla.+ Hänen oma petetty sydämensä on johtanut hänet harhaan.+ Eikä hän pelasta sieluaan eikä sano: ”Eikö ole valhetta oikeassa kädessäni?”+
21 ”Muista nämä, oi Jaakob,+ ja sinä, oi Israel, sillä sinä olet minun palvelijani.+ Minä olen muodostanut sinut.+ Sinä olet minulle kuuluva palvelija. Oi Israel, sinä et minulta unohdu.+ 22 Minä pyyhin pois sinun rikkomuksesi niin kuin pilvellä+ ja sinun syntisi niin kuin pilvimassalla. Palaa toki luokseni,+ sillä minä lunastan sinut.+
23 Huutakaa ilosta, te taivaat,+ sillä Jehova on ryhtynyt toimiin!+ Huutakaa riemuiten,+ te maan syvimmät osat!*+ Ilahtukaa, te vuoret,+ huutaen ilosta, sinä metsä ja kaikki sen puut! Sillä Jehova on lunastanut Jaakobin, ja Israelissa hän osoittaa kauneutensa.”+
24 Näin on sanonut Jehova, sinun Lunastajasi+ ja Hän, joka muodosti sinut kohdusta* asti: ”Minä, Jehova, teen kaiken, jännitän taivaat+ yksinäni, levitän maan.+ Kuka oli kanssani? 25 Minä olen se, joka tekee tyhjäksi turhanpuhujien* merkit ja joka panee ennustelijatkin toimimaan mieltä vailla,+ joka käännyttää viisaat takaisin ja joka heidän tietonsa muuttaa tyhmyydeksi,+ 26 se, joka saattaa palvelijansa sanan toteutumaan ja joka panee täytäntöön sanansaattajiensa koko neuvon,+ se, joka sanoo Jerusalemista: ’Se asutetaan’+ ja Juudan kaupungeista: ’Ne rakennetaan uudelleen,+ ja sen autioitetut paikat minä kohotan’,+ 27 joka sanoo vesisyvyydelle: ’Haihdu, ja kaikki jokesi minä kuivatan’,+ 28 joka sanoo Kyyroksesta:*+ ’Hän on minun paimeneni, ja kaiken, mistä iloitsen, hän panee täysin täytäntöön’,+ vieläpä sanoessani* Jerusalemista: ’Se rakennetaan uudelleen’* ja temppelistä: ’Sinun perustuksesi lasketaan.’”+