Jesaja
5 Antakaahan kun laulan rakkaalleni laulun rakastetustani, hänen viinitarhastaan.+ Rakkaallani oli viinitarha hedelmällisellä mäenrinteellä*. 2 Ja hän ryhtyi kaivamaan sitä ja raivaamaan siitä kiviä ja istuttamaan siihen valikoitua punarypäleköynnöstä sekä rakentamaan tornia sen keskelle.+ Ja viinikuurnankin hän hakkasi siihen.+ Ja hän toivoi alati sen tuottavan viinirypäleitä,+ mutta se tuottikin villirypäleitä.*+
3 ”Ja nyt, oi te Jerusalemin asukkaat* ja te Juudan miehet*, tuomitkaahan minun ja viinitarhani välillä.+ 4 Mitä viinitarhalleni on vielä tehtävä, mitä en ole sille jo tehnyt?+ Mistä tämä johtuu – minä toivoin sen tuottavan viinirypäleitä, mutta se tuottikin villirypäleitä? 5 Ja saanenhan nyt tehdä teille tiettäväksi, mitä teen viinitarhalleni: Sen aita+ poistetaan, ja sen on määrä tulla poltettavaksi.+ Sen kivimuuri täytyy purkaa, ja sen on määrä tulla tallaamispaikaksi.+ 6 Ja minä teen siitä hävitetyn paikan.+ Sitä ei leikata eikä sitä kuokita.+ Ja se on kasvava orjantappurapensaita ja rikkakasveja,+ ja pilviä minä kiellän päästämästä sadetta sen ylle.+ 7 Sillä armeijoiden Jehovan viinitarha+ on Israelin huone, ja Juudan miehet ovat se istutus, johon hän oli mieltynyt.+ Ja hän toivoi alati oikeudenmukaisuutta,+ mutta katso: lain rikkomista*; vanhurskautta, mutta katso: valitushuutoa.”+
8 Voi niitä, jotka liittävät talon taloon,+ yhdistävät pellon peltoon, kunnes ei ole enää tilaa+ ja te olette joutuneet asumaan aivan yksin maan keskellä! 9 Korvieni kuullen armeijoiden Jehova on vannonut, että monet talot, suuret ja hyvätkin, tulevat hämmästelyn kohteeksi, asumattomiksi.+ 10 Sillä kymmenen auranalan*+ viinitarhakin tuottaa vain yhden bat-mitallisen,*+ ja kokonainen homer* siemeniä tuottaa vain eefan.*+
11 Voi niitä, jotka nousevat varhain aamulla vain hakeakseen väkijuomaa,+ jotka viipyvät myöhään iltapimeään, niin että viini saa heidät hehkumaan!+ 12 Ja heidän juhlissaan on oltava harppu ja kielisoitin, tamburiini ja huilu sekä viiniä,+ mutta Jehovan toimintaa he eivät katsele, ja hänen kättensä työtä he eivät ole nähneet.+
13 Sen tähden minun kansani on mentävä pakkosiirtolaisuuteen tiedon puutteen takia,+ ja nälkiintyneet miehet*+ ovat sen kunnia, ja sen joukko nääntyy janoon.+ 14 Sen tähden Šeol* on avartanut sielunsa* ja avannut suunsa rajattoman laajaksi,+ ja sinne alas on menevä se, mikä Jerusalemissa* on loistavaa, myös sen joukko ja sen meteli sekä riemuitsevainen.+ 15 Ja ihminen kumartuu, ja mies painuu alas, ja korkeiden silmätkin painuvat alas.+ 16 Ja armeijoiden Jehovasta tulee korkea tuomion välityksellä,+ ja tosi Jumala*, Pyhä,+ pyhittää itsensä vanhurskauden välityksellä.+ 17 Ja uroskaritsat käyvät kuin omalla laitumellaan, ja muukalaisasukkaat* syövät syöttöeläinten autiot seudut.+
18 Voi niitä, jotka vetävät erhettä valheen köysillä ja syntiä kuin vankkureiden valjailla,+ 19 niitä, jotka sanovat: ”Joutukoon hänen työnsä pian, tulkoon se nopeasti*, jotta näkisimme sen, ja lähestyköön ja tulkoon Israelin Pyhän neuvo, jotta tietäisimme sen!”+
20 Voi niitä, jotka sanovat hyvää pahaksi ja pahaa hyväksi,+ jotka panevat pimeyden valon tilalle ja valon pimeyden tilalle, jotka panevat karvaan makean sijaan ja makean karvaan sijaan!+
21 Voi niitä, jotka ovat viisaita omissa silmissään ja omien kasvojensa edessä ymmärtäväisiä!+
22 Voi niitä, jotka ovat väkeviä viinin juonnissa ja elinvoimaisia miehiä väkijuoman sekoittamisessa,+ 23 jotka lahjuksesta julistavat jumalattoman vanhurskaaksi+ ja jotka ottavat vanhurskaalta* jopa hänen vanhurskautensa!*+
24 Sen tähden niin kuin tulen kieli syö oljenkorret+ ja kuiva ruoho liekkeihin uppoaa, niin tulee heidän juurensa ummehtuneen löyhkän kaltaiseksi+ ja jopa heidän kukintansa nousee pölynä ilmaan, koska he ovat hylänneet armeijoiden Jehovan lain+ ja osoittaneet epäkunnioitusta sitä kohtaan, mitä Israelin Pyhä on sanonut.+ 25 Siksi Jehovan suuttumus on syttynyt hänen kansaansa vastaan, ja hän ojentaa kätensä heitä vastaan ja lyö heitä.+ Ja vuoret tulevat vapisemaan,+ ja heidän ruumiinsa ovat silloin kuin jäte keskellä katuja.+
Kaikesta tästä huolimatta hänen suuttumuksensa ei ole väistynyt, vaan hänen kätensä on yhä ojennettuna. 26 Ja hän on kohottanut merkin kaukaiselle suurelle kansakunnalle*+ ja viheltänyt sille maan ääreen,+ ja katso, kiireesti, nopeasti se tulee.+ 27 Sen keskuudessa ei kukaan ole väsynyt eikä yksikään kompastele. Kukaan ei torku eikä nuku. Eikä kenenkään kupeiden vyö aukea eikä sandaalien hihna katkea; 28 sillä sen nuolet ovat teroitetut ja kaikki sen jouset jännitetyt.+ Sen hevosten kavioita pidetään piikivenä+ ja sen pyöriä myrskytuulena.+ 29 Sen karjunta on kuin leijonan, niin, se karjuu kuin harjakkaat nuoret leijonat.+ Ja se ärjyy ja tarttuu saaliiseen ja vie sen turvallisesti pois, eikä vapauttajaa ole.+ 30 Ja sinä päivänä se ärjyy sille kuin meren ärjynnällä.+ Ja maata todella tähyillään, ja katso: ahdistavaa pimeyttä,+ ja valokin on pimentynyt sen päälle putoavien pisaroiden vuoksi.