Jeremia

46 Tämä tuli Jehovan sanana profeetta Jeremialle kansakunnista:+ 2 Egyptille+ farao Nekon*, Egyptin kuninkaan, sotajoukosta,+ joka oli Eufratvirran rannalla Karkemisissa+ ja jonka Babylonin kuningas Nebukadressar löi Juudan kuninkaan Jojakimin, Josian pojan, neljäntenä vuonna:+ 3 ”Asettakaa pieni kilpi ja suuri kilpi rintamaan ja lähestykää taistelua.+ 4 Valjastakaa hevoset ja nouskaa niiden selkään, oi te ratsumiehet, ja asettukaa asemiin kypärä päässä. Hiokaa* pistokeihäät. Pukeutukaa panssaripaitoihin.+

5 ’Minkä vuoksi olen nähnyt heidät kauhistuneina? He kääntyvät takaisin, ja heidän väkevät miehensä murskataan; ja he ovat pakenemalla paenneet eivätkä ole kääntyneet takaisin.*+ Pelästystä on joka puolella’,+ lausuu Jehova. 6  ’Älköön nopea yrittäkö paeta, älköönkä väkevä mies yrittäkö päästä pakoon.+ Pohjoisessa,+ Eufratvirran rannalla, he ovat kompastuneet ja kaatuneet.’+

7 Kuka on tämä, joka nousee niin kuin Niili, kuin joet, joiden vedet lainehtivat?+ 8 Egypti nousee niin kuin Niili,+ vedet lainehtivat kuin joet.+ Ja se sanoo: ’Minä nousen. Minä peitän maan. Minä tuhoan helposti kaupungin ja siinä asuvat.’+ 9 Nouskaa, oi te hevoset, ja ajakaa mielipuolisesti, oi te vaunut! Ja lähtekööt väkevät miehet liikkeelle, Kuus*+ ja Put,+ jotka käyttävät kilpeä, ja Ludim,+ joka käyttää ja jännittää* jousta.

10 Ja se päivä kuuluu Suvereenille Herralle, armeijoiden Jehovalle, koston päivä, jona hän kostaa vastustajilleen.+ Ja miekka on syövä ja tuleva kylläiseksi ja täyttyvä heidän verestään, sillä Suvereenilla+ Herralla, armeijoiden Jehovalla, on teurasuhri+ pohjoisen maassa Eufratvirran+ varrella.

11 Nouse Gileadiin ja hae palsamia,+ oi Egyptin neitsyttytär.+ Turhaan olet lisännyt parannuskeinoja. Ei ole parannusta sinulle.+ 12 Kansakunnat ovat kuulleet häpeästäsi,*+ ja sinun huutosi on täyttänyt maan.*+ Sillä he ovat kompastuneet, väkevä mies väkevään mieheen.+ Yhdessä he ovat kaatuneet maahan, he molemmat.”

13 Sana, jonka Jehova puhui profeetta Jeremialle siitä, että Babylonin kuningas Nebukadressar tulee lyömään Egyptin maan:+ 14 ”Kertokaa siitä Egyptissä ja julistakaa se Migdolissa+ ja julistakaa se Nofissa*+ ja Tahpanhesissa.+ Sanokaa: ’Asetu asemiin, valmistaudu itsekin,+ sillä miekka on syövä ympärilläsi.+ 15 Minkä vuoksi voimallisesi on huuhdottu pois?+ He eivät ole pysyneet lujina, sillä Jehova itse on työntänyt heidät pois.+ 16 Suurin joukoin he kompastuvat. He myös kaatuvat. Ja he sanovat toinen toiselleen: ”Nouse toki, ja palatkaamme kansamme luo ja sukulaistemme maahan väkivaltaisen miekan takia.”’ 17 Siellä he ovat julistaneet: ’Farao, Egyptin kuningas, on pelkkää meteliä.+ Hän on antanut juhla-ajan mennä ohi.’+

18 ’Niin totta kuin minä elän’, lausuu Kuningas, jonka nimi on armeijoiden Jehova,+ ’kuin Tabor+ vuorten joukossa ja kuin Karmel+ meren äärellä, niin hän tulee. 19 Tee itsellesi pakkosiirtolaisuutta varten matkavarusteet,+ oi asujatar, Egyptin tytär.+ Sillä hämmästelyn kohteeksi tulee Nof,+ ja se sytytetään tuleen, niin ettei siihen jää asukasta.+ 20 Egypti on kuin hyvin kaunis hieho. Pohjoisesta on tuleva sitä vastaan* hyttynen.+ 21 Lisäksi sen palkkasoturit sen keskellä ovat kuin juottovasikoita.*+ Mutta jopa hekin ovat perääntyneet,+ he ovat paenneet yhdessä. He eivät ole pysyneet lujina.+ Sillä heidän turmionsa päivä on kohdannut heitä, heidän tarkastusaikansa.’+

22 ’Sen ääni on niin kuin käärmeen sen kulkiessa;+ sillä elinvoimaisina miehet menevät, ja kirveet mukana he todella tulevat sen luokse niin kuin puiden kerääjät*. 23 He kaatavat sen metsän’,+ lausuu Jehova, ’sillä se oli läpipääsemätön. Sillä he ovat tulleet lukuisammiksi kuin kulkusirkat,+ ja he ovat vailla määrää. 24 Egyptin tytär+ on häpeävä. Hänet annetaan pohjoisen kansan käsiin.’+

25 Armeijoiden Jehova, Israelin Jumala, on sanonut: ’Katso, minä käännän huomioni Amoniin,*+ joka on Nossa,*+ ja faraoon ja Egyptiin ja sen jumaliin+ ja sen kuninkaisiin,+ niin, faraoon ja kaikkiin, jotka häneen luottavat.’+

26 ’Ja minä annan heidät heidän sieluaan* tavoittelevien käsiin ja Babylonin kuninkaan Nebukadressarin käsiin+ ja hänen palvelijoittensa käsiin; ja myöhemmin siellä asutaan kuten muinaisista päivistä alkaen’,+ lausuu Jehova.

27 ’Ja sinä, älä pelkää, oi palvelijani Jaakob, äläkä kauhistu, oi Israel.+ Sillä katso, minä pelastan sinut kaukaa ja sinun jälkeläisesi heidän vankeutensa maasta.+ Ja Jaakob on palaava ja oleva rauhassa ja huolettomana kenenkään aiheuttamatta vapisemista.+ 28 Ja sinä, älä pelkää, oi palvelijani Jaakob’, lausuu Jehova, ’sillä minä olen sinun kanssasi.+ Sillä minä tulen aiheuttamaan perinpohjaisen hävityksen kaikkien kansakuntien keskuudessa, joihin olen sinut hajottanut,+ mutta sinusta en tee loppua.+ Kuitenkin minun on sopivassa määrin kuritettava sinua,+ enkä missään tapauksessa jätä sinua rankaisematta.’”+