Jeremia
5 Kierrelkää Jerusalemin katuja ja katsokaa nyt ja tietäkää ja etsikää itse sen toreilta, voitteko löytää jonkun,+ onko ketään, joka tekee oikeutta,+ ketään, joka etsii uskollisuutta,+ niin minä annan sille anteeksi. 2 Vaikka he sanoisivat: ”Niin totta kuin Jehova elää!”, valhetta he siten vannoisivat.+
3 Oi Jehova, eivätkö sinun silmäsi ole suunnatut kohti uskollisuutta?+ Sinä olet lyönyt heitä,+ mutta he eivät tulleet sairaiksi.+ Sinä teit heistä lopun.+ He kieltäytyivät ottamasta kuria vastaan.+ He tekivät kasvonsa kalliota kovemmiksi.+ He kieltäytyivät kääntymästä takaisin.+ 4 Ja minäkin olin sanonut: ”Totisesti he ovat alhaisoa. He menettelivät tyhmästi, sillä he ovat jättäneet huomioon ottamatta Jehovan tien, Jumalansa* tuomion.+ 5 Minäpä menen suurten luo ja puhun heidän kanssaan,+ sillä heidänhän on täytynyt panna merkille Jehovan tie, Jumalansa tuomio.+ Totisesti heidän kaikkien on yhdessä täytynyt murtaa ies; heidän on täytynyt katkaista siteet.”+
6 Siksi heihin on iskenyt leijona metsästä, heitä ryöstelee aavikkotasankojen susi,+ heidän kaupunkiensa luona vaaniskelee leopardi.+ Jokainen niistä lähtevä raadellaan. Sillä heidän rikkomuksensa ovat tulleet moniksi, heidän uskottomuuden tekonsa ovat tulleet lukuisiksi.+
7 Kuinka voin antaa sinulle* anteeksi juuri tämän? Omat poikasi ovat jättäneet minut, ja he vannovat+ alati sellaisen kautta, mikä ei ole Jumala.*+ Ja minä pidin heidät kylläisinä,+ mutta he syyllistyivät jatkuvasti aviorikokseen,+ ja porttonaisen taloon he menevät joukoittain. 8 Heistä on tullut kiimaisia hevosia, joilla on voimakkaat kivekset. He hirnuvat kukin lähimmäisensä vaimoa.+
9 ”Enkö minä vaatisi tilintekoa juuri tällaisista?” lausuu Jehova.+ ”Tai eikö sieluni kostaisi tällaiselle kansakunnalle?”+
10 ”Nouskaa sen viiniköynnösrivejä* vastaan ja tuhotkaa,+ mutta älkää aivan loppua tehkö.+ Ottakaa pois sen rehottavat versot, sillä ne eivät kuulu Jehovalle.+ 11 Sillä Israelin huone ja Juudan huone ovat totisesti menetelleet petollisesti minua kohtaan”, lausuu Jehova.+ 12 ”Ne ovat kieltäneet Jehovan ja sanovat: ’Ei häntä ole.+ Eikä meitä kohtaa onnettomuus, emmekä me tule näkemään miekkaa emmekä nälänhätää.’+ 13 Ja itse profeetat tulevat tuuleksi, eikä sana ole heissä.+ Niin heille tulee käymään.”
14 Sen tähden Jehova, armeijoiden Jumala, on sanonut näin: ”Koska te sanotte tämän, niin katso, minä teen sanani suussasi tuleksi,+ ja silloin tämä kansa on polttopuita, ja se on kuluttava heidät.”+
15 ”Katso, minä tuon teitä vastaan kansakunnan kaukaa,+ oi Israelin huone”, lausuu Jehova. ”Se on kestävä kansakunta.+ Se on muinainen kansakunta, kansakunta, jonka kieltä et tunne, etkä voi ymmärtäen kuulla, mitä he puhuvat. 16 Heidän nuolikotelonsa on kuin avoin hautapaikka; he kaikki ovat väkeviä miehiä.+ 17 He tulevat myös varmasti syömään satosi ja leipäsi.+ Miehet syövät poikasi ja tyttäresi. He syövät katraasi ja karjalaumasi. He syövät viiniköynnöksesi ja viikunapuusi.+ He pirstovat miekalla linnoitetut kaupunkisi, joihin sinä luotat.”
18 ”Ja niinäkään päivinä”, lausuu Jehova, ”minä en tee teistä loppua.+ 19 Ja on tapahtuva, että te sanotte: ’Minkä perusteella Jehova, meidän Jumalamme, on tehnyt meille kaiken tämän?’+ Ja sinun on sanottava heille: ’Niin kuin te olette hylänneet minut ja ryhtyneet palvelemaan vierasta jumalaa* maassanne, niin te tulette palvelemaan vieraita maassa, joka ei ole teidän.’”+
20 Kertokaa tämä Jaakobin huoneessa ja julistakaa se Juudassa sanoen: 21 ”Kuule nyt tämä, oi epäviisas kansa, joka on sydäntä* vailla:+ Heillä on silmät, mutta he eivät voi nähdä;+ heillä on korvat, mutta he eivät voi kuulla.+ 22 ’Ettekö pelkää edes minua’,+ lausuu Jehova, ’tai ettekö ole ankarissa tuskissa edes minun takiani,+ joka olen asettanut hiekan merelle rajaksi, ajan hämärään asti kestäväksi asetukseksi, jota se ei voi ylittää? Vaikka sen aallot loiskuvat, ne eivät voi päästä voitolle, ja vaikka ne kuohuvatkin, ne eivät kuitenkaan voi ylittää sitä.+ 23 Mutta juuri tälle kansalle on kehittynyt itsepäinen ja kapinallinen sydän; he ovat kääntyneet syrjään ja vaeltavat omaa tietään.+ 24 Mutta he eivät ole sanoneet sydämessään: ”Pelätkäämme nyt Jehovaa, Jumalaamme,+ Häntä, joka antaa rankkasateen ja syyssateen ja kevätsateen ajallaan,+ joka varjelee meille elonkorjuun määräviikotkin.”+ 25 Teidän erheenne ovat kääntäneet nämä pois, ja teidän syntinne ovat pidättäneet teiltä sen, mikä on hyvää.+
26 Sillä minun kansani keskuudesta on tavattu jumalattomia.+ He tähystelevät, niin kuin linnustajat kyyristyvät.+ He ovat asettaneet turmiollisen pyydyksen*. Ihmisiä* he pyydystävät. 27 Niin kuin häkki on täynnä lentäviä luomuksia, niin heidän talonsa ovat täynnä petosta.+ Sen tähden he ovat tulleet suuriksi ja rikastuvat.+ 28 He ovat lihoneet;+ he ovat tulleet kiiltäviksi. He ovat myös tulvineet pahuuksia*. Oikeusasiaa he eivät ole ajaneet,+ eivät edes isättömän pojan oikeusasiaa,+ jotta he voisivat menestyä,+ eivätkä he ole puolustaneet köyhien oikeutta.’”
29 ”Enkö minä vaatisi tilintekoa juuri tällaisista”, lausuu Jehova, ”tai eikö sieluni kostaisi tällaiselle kansakunnalle?+ 30 Maahan on aiheutettu* hämmästyttävä tilanne, niin, jotakin pöyristyttävää:+ 31 Profeetat itse profetoivat todellisuudessa valhetta,+ ja papit puolestaan voimiensa* mukaan kulkevat alistaen.+ Ja minun kansani on rakastanut sellaista;+ entä mitä te teette, kun tulee sen loppu?”+