10 Sillä sinä* olet unohtanut+ pelastuksesi Jumalan+ etkä ole muistanut linnoituksesi Kalliota.+ Sen tähden sinä istutat miellyttäviä istutuksia, ja vieraan* versolla sinä sen teet.

32 Voiko neitsyt unohtaa koristeensa, morsian rintavyönsä? Ja kuitenkin he, minun kansani, ovat unohtaneet minut lukemattomina päivinä.+

21 Tallatuilla poluilla on kuultu ääni, itku, Israelin poikien hartaat pyynnöt. He näet ovat vääristäneet tiensä,+ he ovat unohtaneet Jehovan, Jumalansa.*+

25 Tämä on sinun* arpaosuutesi, sinulle mitattu osa minulta”,+ lausuu Jehova, ”koska olet unohtanut minut+ ja panet jatkuvasti luottamuksesi valheeseen.+