34 Sen jälkeen Jaakob repäisi vaatteensa, pani säkkikankaan lanteilleen ja suri poikaansa monta päivää. 35 Kaikki hänen poikansa ja kaikki hänen tyttärensä yrittivät lohduttaa häntä, mutta hän ei välittänyt lohdutuksesta vaan sanoi: ”Minä menen alas hautaan*+ poikaani surren!” Ja Joosefin isä itki häntä.

38 Mutta hän sanoi: ”Poikani ei lähde sinne kanssanne, koska hänen veljensä on kuollut ja vain hän on jäljellä.+ Jos hänelle sattuu kohtalokas onnettomuus matkalla, jonka aiotte tehdä, te varmasti saatatte minut harmaine hiuksineni hautaan*+ surun murtamana.”+