Jeremia
6 Menkää suojaan, Benjaminin pojat, pois Jerusalemista.
Pohjoisesta uhkaa onnettomuus, suuri hävitys.+
2 Siionin tytär muistuttaa kaunista ja hemmoteltua naista.+
3 Paimenet ja heidän laumansa tulevat.
4 ”Valmistautukaa sotimaan* häntä vastaan!
Nouskaa, hyökätään hänen kimppuunsa keskipäivällä!”
”Voi meitä, sillä päivä on päättymässä,
illan varjot pitenevät!”
6 Näin sanoo armeijoiden Jehova:
”Kaatakaa puita ja luokaa piiritysvalli Jerusalemia vastaan.+
Tuo kaupunki täytyy vaatia tilille.
Siellä on pelkkää sortoa.+
Sieltä kuuluu väkivallan ja hävityksen ääni.+
Sairaus ja vitsaus ovat jatkuvasti edessäni.
8 Kuuntele varoitusta, Jerusalem, etten* käänny sinusta inhoten pois,+
etten tee sinusta autiota, maata, jossa kukaan ei asu.”+
9 Näin sanoo armeijoiden Jehova:
”He poimivat viimeisetkin Israeliin jäljelle jääneet niin kuin korjataan viiniköynnöksen viimeiset rypäleet.
Ojenna kätesi uudelleen niin kuin se, joka kerää rypäleitä viiniköynnöksistä.”
10 ”Kenelle puhun ja ketä varoitan?
Kuka kuuntelee?
Heidän korvansa ovat suljetut,* niin etteivät he voi kuulla.+
Jehovan sanasta on tullut heille pilkan aihe,+
he eivät saa siitä iloa.
”Vuodata se kadulla olevan lapsen päälle+
ja yhteen kokoontuneiden nuorten miesten ryhmien päälle.
Minä ojennan käteni maan asukkaita vastaan”, julistaa Jehova.
13 ”Pienimmästä suurimpaan jokainen hankkii voittoa epärehellisin keinoin,+
profeetasta pappiin jokainen toimii petollisesti.+
kun rauhaa ei ole.+
15 Häpeävätkö he inhottavia tekojaan?
He eivät häpeä yhtään!
He eivät edes osaa tuntea itseään nöyryytetyiksi!+
Siksi he kaatuvat kaatuneiden joukkoon.
Kun minä rankaisen heitä, he kompastuvat”, sanoo Jehova.
16 Näin sanoo Jehova:
”Seisokaa risteyksissä ja katsokaa.
Mutta he sanovat: ”Emme kulje sitä.”+
Mutta he sanoivat: ”Emme kuuntele.”+
18 ”Siksi kuulkaa, kansakunnat!
Pane merkille, kansa,
mitä heille tapahtuu.
19 Kuuntele, maa!
Minä aiheutan tälle kansalle onnettomuuden+
heidän omien juoniensa takia,
sillä he eivät kiinnittäneet huomiota minun sanoihini,
ja he hylkäsivät minun lakini.”*
20 ”Mitä minulle merkitsee se, että te tuotte suitsutuspihkaa Sabasta
ja tuoksuruokoa* kaukaisesta maasta?
En hyväksy kokonaispolttouhrejanne
enkä iloitse teurasuhreistanne.”+
21 Siksi Jehova sanoo näin:
”Minä asetan tälle kansalle kompastuskiviä,
ja he kompastuvat niihin,
isät ja pojat yhdessä,
naapuri ja hänen ystävänsä,
ja he kaikki tuhoutuvat.”+
22 Näin sanoo Jehova:
”Katso! Pohjoisen maasta tulee kansa,
ja maan kaukaisimmista kolkista herätetään suuri kansakunta.+
23 He tarttuvat jouseen ja keihääseen.
He ovat julmia ja armottomia.
Heidän äänensä jylisee kuin meri,
ja he ratsastavat hevosilla.+
Sotilaan tavoin he järjestäytyvät taisteluun sinua vastaan, Siionin tytär.”
24 Olemme kuulleet sanoman siitä.
27 ”Olen asettanut sinut* kansani keskuuteen metallin testaajaksi,
perusteellisen tutkimuksen tekijäksi.
Sinun täytyy tutkia ja selvittää, miten he elävät.
He ovat kuin kuparia ja rautaa.
He kaikki ovat turmeltuneita.
29 Palkeet ovat kärventyneet.
Tulesta tulee esiin vain lyijyä.