Hesekiel
2 Hän sanoi minulle: ”Ihmisen poika,* nouse jaloillesi, jotta voin puhua kanssasi.”+ 2 Hänen puhuessaan minulle minuun tuli henkeä, ja se nosti minut jaloilleni,+ niin että pystyin kuulemaan, kun hän puhui minulle.
3 Hän sanoi minulle vielä: ”Ihmisen poika, minä lähetän sinut Israelin kansan luo,+ kapinallisten kansakuntien luo, jotka ovat kapinoineet minua vastaan.+ He ja heidän esi-isänsä ovat rikkoneet minua vastaan aina tähän päivään asti.+ 4 Minä lähetän sinut uhmakkaiden* ja kovasydämisten*+ poikien luo, ja sinun on sanottava heille: ’Näin sanoo suvereeni Herra Jehova.’ 5 Kuuntelevatpa he tai eivät – hehän ovat kapinallinen kansa+ – he tulevat varmasti tietämään, että heidän keskuudessaan on ollut profeetta.+
6 Sinä, ihmisen poika, älä kuitenkaan pelkää heitä+ äläkä pelkää heidän sanojaan, vaikka ympärilläsi on piikkipensaita ja orjantappuroita*+ ja asut skorpionien keskellä. Älä pelkää heidän sanojaan+ äläkä kauhistu heidän kasvojaan,+ sillä he ovat kapinallinen kansa. 7 Sinun täytyy puhua heille minun sanani riippumatta siitä, kuuntelevatko he vai eivät, sillä he ovat kapinallisia.+
8 Mutta sinä, ihmisen poika, kuuntele, mitä sanon sinulle. Älä tule kapinalliseksi, kuten tämä kapinallinen kansa. Avaa suusi ja syö, mitä annan sinulle.”+
9 Kun katsoin, näin käden, joka oli ojennettu minua kohti,+ ja näin, että siinä oli kirjakäärö.+ 10 Hän levitti sen eteeni, ja siinä oli kirjoitusta molemmilla puolilla.+ Siihen oli kirjoitettu surulauluja, vaikerointia ja valitusta.+