Laulujen laulu

7 ”Kuinka kauniit ovatkaan jalkasi sandaaleissasi,

ylväs tytär!

Reitesi kaartuvat kuin korut,

taiteilijan kätten tekemät.

Vatsasi on vehnäkumpu,

liljojen ympäröimä.

 3 Rintasi ovat kuin kaksi vasaa,

gasellin kaksoset.+

Silmäsi+ ovat kuin Hesbonin+ lammikot

Bat-Rabbimin portin luona.

Nenäsi on kuin Libanonin torni,

joka katsoo kohti Damaskosta.

 5 Pääsi kohoaa kuin Karmel,+

ja kiharasi*+ ovat kuin purppuranväristä villaa.+

 6 Kuinka kaunis oletkaan ja kuinka miellyttävä,

rakkain tyttöni, suurin ilonaiheeni!

 7 Vartalosi on kuin palmu

ja rintasi kuin taatelitertut.+

 8 Sanoin: ’Minä kiipeän palmuun

ja tartun sen hedelmien varsiin.’

Olkoot rintasi kuin rypäletertut,

hengityksesi tuoksu kuin omenien tuoksu

 9 ja suusi* kuin paras viini.”

”Kunpa se solahtaisi rakkaaseeni,

soljuisi nukkuvien huulten yli.

10 Minä olen rakkaani oma,+

ja hän kaipaa minua.

11 Tule, rakkaani,

lähdetään ulos,

yövytään hennapensaiden+ keskellä.

12 Noustaan varhain ja mennään viinitarhoihin

katsomaan, onko viiniköynnös versonut,*

ovatko nuput auenneet,+

ovatko granaattiomenapuut kukassa.+

13 Lemmenmarjat*+ levittävät tuoksuaan,

ovillamme on kaikenlaisia maukkaita hedelmiä.+

Sekä tuoreita että kuivattuja*

olen säästänyt sinulle, rakkaani.