1J Jehovasta käytettyjä arvonimiä ja kuvailevia nimityksiä

AJAN HÄMÄRÄÄN ASTI PYSYVÄ JUMALA. Hepr. ʼEl ʽō·lamʹ (1Mo 21:33).

ARMEIJOIDEN JEHOVA. Tämä ilmaus esiintyy M:ssä vähäisin muunnoksin 283 kertaa. Se esiintyy myös kahdesti Kreikkalaisissa kirjoituksissa sellaisissa kohdissa, joissa Paavali ja Jaakob lainasivat Heprealaisten kirjoitusten profetioita tai viittasivat niihin (ks. Ro 9:29; Ja 5:4). Ilmaus ”armeijoiden Jehova” viittaa siihen valtaan, joka kaikkeuden Hallitsijalla, valtavien henkiluomusjoukkojen komentajalla, on (Ps 103:20, 21; 148:2; Jes 1:24; Jer 32:17, 18). (Ks. liite 1E.)

ELÄVÄ JUMALA. Hepr. ʼElo·himʹ, johon liittyy monikollinen adjektiivi ḥaj·jimʹ (5Mo 5:26) tai yksiköllinen adjektiivi ḥaj (Jes 37:4, 17); kreik. The·osʹ zōn (vrt. Hpr 3:12).

IKIAIKAINEN. Aram. ʽAt·tiqʹ jō·minʹ ’päiviltään pitkälle ehtinyt’, ’päiviltään ikääntynyt’ (Da 7:9, 13, 22).

IKUISUUDEN KUNINGAS. Kreik. Ba·si·leusʹ tōn ai·ōʹnōn (vrt. 1Ti 1:17).

ISÄ. Hepr. ʼAv; kreik. Pa·tērʹ; lat. Pater; koska hän on Luoja (Jes 64:8); koska hän antaa ikuisen elämän kaikille uskoville (Joh 5:21). Ilmausta ”Pyhä Isä” käytetään yksinomaan Jehovasta (Joh 17:11; vrt. Mt 23:9).

JEHOVA JUMALA (1Mo 2:4; ks. liite 1A).

JUMALA. Hepr. ʼEl, ilman määräistä artikkelia, merkitsee luultavasti ’mahtavaa, väkevää, voimakasta’ (1Mo 14:18).

JUMALA. Hepr. ʼElōʹah, yksikkö sanasta ʼElo·himʹ, ilman määräistä artikkelia. Se esiintyy 41 kertaa Jobissa ja 16 kertaa muissa kirjoissa (Job 3:4).

JUMALA. Hepr. ʼElo·himʹ, ilman määräistä artikkelia. Aaron Ember kirjoitti tästä: ”VT:n [Vanhan testamentin] kieli on täysin luopunut monikon ajatuksesta sanassa אלהים [ʼElo·himʹ] (kun sitä käytetään Israelin Jumalasta), minkä osoittaa erityisesti se, että sen predikaatti on lähes poikkeuksetta yksikkömuotoinen verbi ja että siihen kuuluu yksikkömuotoinen adjektiiviattribuutti. – – אלהים [ʼElo·himʹ] täytyy mieluummin selittää intensiiviseksi monikkomuodoksi, joka ilmaisee suuruutta ja majesteettiutta ja vastaa ilmausta Suuri Jumala. Se kuuluu samaan joukkoon kuin monikkomuodot אדנים [ʼado·nimʹ ’herra’] ja בעלים [beʽa·limʹ ’omistaja’, ’herra’], joita käytetään ihmisistä.” (The American Journal of Semitic Languages and Literatures, XXI vsk., Chicago ja New York 1905, s. 208.) ʼElo·himʹ kiinnittää huomion Jehovan voimaan Luojana ja esiintyy 35 kertaa luomiskertomuksessa (1Mo 1:1–2:4).

JUMALIEN JUMALA (HERROJEN HERRA) (5Mo 10:17; Da 2:47).

KAIKKIVALTIAS. Hepr. Šad·dajʹ, ylhäisyyttä osoittava monikko, esiintyy 41 kertaa ja käännetään sanalla ”Kaikkivaltias” (1Mo 49:25; Ps 68:14). Vastaava sana Kreikkalaisissa kirjoituksissa on Pan·to·kraʹtōr, jonka merkitys on ’kaikkivaltias’, ’kaiken hallitsija’ tai ’kaikkivoipa’ (2Ko 6:18; Il 15:3). Ilmaus ʼEl Šad·dajʹ ’Jumala, Kaikkivaltias’ esiintyy M:ssä seitsemän kertaa ja ilmaisee, että Jehovalla on vastustamaton voima (1Mo 17:1; 2Mo 6:3).

KALLIO. Hepr. hats·Tsurʹ (5Mo 32:4). Kuvaannollinen ilmaus, joka valaisee Jehovan ominaisuuksia kuten täydellisyyttä, oikeudenmukaisuutta, uskollisuutta, vanhurskautta ja oikeamielisyyttä ja joka kuvailee häntä isänä (5Mo 32:18), linnoituksena (2Sa 22:32; Jes 17:10), turvapaikkana (Ps 62:7; 94:22) ja pelastuksen lähteenä (5Mo 32:15; Ps 95:1).

KANSAKUNTIEN KUNINGAS. Hepr. Meʹlekh hag·gō·jimʹ (Jer 10:7).

KORKEIN. Hepr. ʽEl·jōnʹ (5Mo 32:8; Ps 9:2; 83:18).

LUOJA. Hepr. Bō·reʼʹ (Jes 40:28; 42:5). SUURI LUOJA (Sr 12:1).

MAJESTEETTI. Kreik. Me·ga·lō·syʹnē, joka osoittaa hänen ylevää, ylivertaista asemaansa (vrt. Hpr 1:3; 8:1). MAJESTEETTINEN. Hepr. ʼAd·dirʹ (Jes 33:21).

MINÄ OSOITTAUDUN MIKSI OSOITTAUDUN (ks. 2Mo 3:14, alav.).

MUSTASUKKAINEN. Hepr. Qan·naʼʹ, merk. ’yksinomaista antaumusta vaativa’ (2Mo 34:14; ks. myös Hes 5:13).

ONNELLINEN JUMALA. Kreik. ma·kaʹri·os The·osʹ (vrt. 1Ti 1:11).

OPETTAJA. Hepr. Mō·rehʹ (Job 36:22). SUURI OPETTAJA (Jes 30:20).

PAIMEN (Ps 23:1; 1Pi 2:25).

PELASTAJA. Hepr. Mō·šiʹaʽ (Jes 43:11; 45:21); kreik. Sō·tērʹ (vrt. Lu 1:47).

PYHIN. Hepr. Qedo·šimʹ, ylhäisyyttä ja majesteettiutta osoittava monikko (San 30:3).

PYHÄ JUMALA. Hepr. ʼElo·himʹ qedo·šimʹ (Jos 24:19).

PYHÄ, PYHÄ, PYHÄ. Hepr. qa·dōšʹ, qa·dōšʹ, qa·dōšʹ. Jehovasta käytettynä tämä ilmaus sisältää pyhyyden ja puhtauden kaikkein korkeimmassa asteessa (Jes 6:3; Il 4:8).

SIELUNNE VALVOJA (1Pi 2:25).

SUURI JUMALA. Aram. ʼElahʹ rav (Da 2:45).

SUVEREENI HERRA (1Mo 15:2; Lu 2:29; ks. liite 1E).

TEKIJÄ. Hepr. ʽO·sehʹ (Ps 115:15; Jer 10:12). SUURI TEKIJÄ (Jes 54:5).

TOSI HERRA. Hepr. ha·ʼA·dōnʹ (ks. liite 1H).

TOSI JUMALA. Hepr. ha·ʼElo·himʹ (ks. liite 1F).

TOSI JUMALA. Hepr. ha·ʼElʹ (ks. liite 1G).

TOTUUDEN JUMALA. Hepr. ʼEl ʼemetʹ, joka ilmaisee, että Jehova on totuudellinen ja uskollinen kaikissa teoissaan (Ps 31:5).

YLIN. Aram. ʽEl·jō·ninʹ (Da 7:18, 22, 27).