MATTEUS
5. luvun tutkimisviitteet
vuorelle: Sijaitsi ilmeisesti lähellä Kapernaumia ja Galileanjärveä. Jeesus nousi nähtävästi vuorenrinteelle, missä hän alkoi opettaa ihmisjoukkoa, joka oli levittäytynyt tasaiselle paikalle hänen eteensä (Lu 6:17, 20).
Hän istuutui: Juutalaisilla opettajilla oli tapana opettaa istualtaan.
hänen opetuslapsensa: ”Opetuslapseksi” käännetyn kreikan substantiivin mathētḗs ensimmäinen esiintymiskohta. Se tarkoittaa oppijaa tai oppilasta, ja siihen sisältyy ajatus opettajaan kohdistuvasta syvästä kiintymyksestä, joka muovaa opetuslapsen koko elämää. Vaikka suuret ihmisjoukot kokoontuivat kuuntelemaan Jeesusta, hän nähtävästi kohdisti sanansa ennen kaikkea opetuslapsilleen, jotka istuivat lähimpänä häntä (Mt 7:28, 29; Lu 6:20).
hän alkoi puhua: Kirjaim. ”hän avasi suunsa”. Kirjaimellisen käännöksen taustalla on seemiläinen idiomi, joka tarkoittaa puhumisen aloittamista. (Job 33:2; Da 10:16.) Sama kreikan ilmaus esiintyy myös esimerkiksi Ap 8:35:ssä ja 10:34:ssä.
Onnellisia: Kreikan sana makários ei tarkoita pelkästään iloa tai onnea, jota ihminen tuntee esimerkiksi silloin kun hänen on hyvä olla. Se tarkoittaa pikemminkin ihmisen tunnetilaa silloin kun Jumala siunaa häntä ja hyväksyy hänet. Sillä kuvaillaan myös Jumalaa samoin kuin Jeesusta taivaallisessa kirkkaudessaan (1Ti 1:11; 6:15).
ne, jotka ymmärtävät, että heillä on hengellisiä tarpeita: Tai ”ne, jotka ymmärtävät, että he tarvitsevat Jumalaa”. Vastineella ”ne, jotka ymmärtävät”, käännetty kreikan sana merkitsee kirjaimellisesti ’köyhiä’ eli puutteenalaisia tai kerjäläisiä. Tässä tekstiyhteydessä sitä käytetään niistä, joilla on jokin tarve ja jotka ovat hyvin tietoisia siitä. Samaa kreikan sanaa käytetään Lu 16:20, 22:ssa Lasarus-nimisestä ”kerjäläisestä”. Matteuksen käyttämä kreikan ilmaus, joka joissain käännöksissä käännetään vastineella ”hengessään köyhät”, välittää ajatuksen ihmisistä, jotka tajuavat tuskallisen hyvin olevansa hengellisesti köyhiä ja tarvitsevansa Jumalaa. (Ks. Lu 6:20, tutkimisviite.)
heidän: Tarkoittaa Jeesuksen seuraajia, koska hän kohdisti sanansa ensisijaisesti heille (Mt 5:1, 2).
murheelliset: Tässä ”murheellisiksi” käännetty kreikan sana (penthéō) voidaan kääntää myös verbillä ”murehtia” tai ”surra”, ja se voi viitata syvään suruun yleensä tai synneistä johtuvaan musertavaan tunteeseen. Tässä tekstiyhteydessä ”murheelliset” ovat samanlaisia ihmisiä kuin ”ne, jotka ymmärtävät, että heillä on hengellisiä tarpeita” (Mt 5:3). He voivat murehtia huonoa hengellistä tilaansa, syntisyyttään tai ahdistavia olosuhteita, jotka johtuvat ihmisen syntisyydestä. Paavali käytti tätä sanaa moittiessaan Korintin seurakuntaa siitä, ettei heidän keskuudessaan ilmennyt törkeä seksuaalinen moraalittomuus saanut heitä suremaan (1Ko 5:2). 2Ko 12:21:ssä Paavali sanoi pelkäävänsä, että hänen ehkä ”täytyisi surra” niiden Korintin seurakuntaan kuuluvien vuoksi, jotka tekivät syntiä eivätkä katuneet. Opetuslapsi Jaakob kehotti: ”Puhdistakaa kätenne, te syntiset, ja tehkää sydämenne puhtaiksi, te epäröivät. Olkaa murheissanne, surkaa ja itkekää.” (Ja 4:8–10.) Ne jotka ovat todella murheellisia syntisyytensä takia, saavat lohdutusta, kun he ymmärtävät, että heidän syntinsä voidaan antaa anteeksi, jos he uskovat Kristuksen lunastusuhriin ja ilmaisevat aidon katumuksensa tekemällä Jehovan tahdon (Joh 3:16; 2Ko 7:9, 10).
lempeät: Lempeät ihmiset haluavat alistua Jumalan tahtoon ja opastukseen eivätkä yritä hallita toisia. ”Lempeää” vastaava kreikan sana ei merkitse pelkuruutta eikä heikkoutta. Septuagintassa samaa kreikan sanaa käytetään vastineena heprean sanalle, joka voidaan kääntää ”nöyräksi” tai ”sävyisäksi”. Sitä käytetään Mooseksesta (4Mo 12:3), opinhaluisista ihmisistä (Ps 25:9), Messiaasta (Sak 9:9; Mt 21:5) ja niistä, jotka saavat omakseen maan (Ps 37:11). Jeesus kuvaili itseään ”lempeäksi” eli nöyräksi (Mt 11:29).
perimään maan: Jeesus viittaa todennäköisesti Ps 37:11:een, jonka mukaan ”nöyrät saavat omakseen maan”. Vastineella ”maa” käännetyt heprean (ʼérets) ja kreikan (gē) sanat voivat molemmat tarkoittaa koko maapalloa tai jotain tiettyä maa-aluetta, esimerkiksi Luvattua maata. Raamatusta käy ilmi, että Jeesus antoi parhaan esimerkin lempeyden ilmaisemisesta (Mt 11:29). Useissa raamatunkohdissa osoitetaan, että hän perisi kuninkaana vallan koko maahan, ei vain johonkin sen osaan (Ps 2:8; Il 11:15). Hänen voidellut seuraajansa perisivät sen hänen kanssaan (Il 5:10). Muut lempeät opetuslapset, joista tulisi hänen maallisia alamaisiaan, ”perisivät” maan toisessa merkityksessä: he eivät omistaisi sitä, vaan he saisivat elää paratiisissa valtakunnan maallisella valta-alueella. (Ks. Mt 25:34, tutkimisviite.)
ne, jotka tuntevat oikeuden nälkää ja janoa: Tai ”ne, jotka tuntevat vanhurskauden nälkää ja janoa”. Ts. ne, jotka kaipaavat sitä, että moraalinen turmelus ja epäoikeudenmukaisuus väistyvät ja tilalle tulevat oikeaa ja väärää koskevat Jumalan normit. He yrittävät itse elää noiden normien mukaan. (Ks. sanasto, ”Vanhurskaus”.)
armolliset: Tai ”myötätuntoiset”. Vastineilla ”armollinen” ja ”armo” käännettyjen Raamatun sanojen merkitys ei rajoitu pelkästään anteeksiantoon tai tuomion lieventämiseen. Useimmiten ne tarkoittavat myötätuntoa ja sääliä, joka saa jonkun ottamaan aloitteen apua tarvitsevien ihmisten auttamiseksi.
puhdassydämiset: Tarkoittaa sisäistä puhtautta, ts. moraalista ja hengellistä puhtautta, mukaan lukien tunteet, halut ja motiivit.
näkemään Jumalan: Näitä sanoja ei pidä ymmärtää ehdottoman kirjaimellisesti, koska ”kukaan ihminen ei voi nähdä – – [Jumalaa] ja jäädä eloon” (2Mo 33:20). Vastineella ”nähdä” käännetty kreikan sana voi merkitä myös ’käsittää’, ’havaita’, ’tuntea’. Maan päällä olevat Jehovan palvojat voivat ”nähdä Jumalan”, kun he oppivat ymmärtämään syvällisemmin hänen persoonallisuuttaan tutkimalla hänen Sanaansa ja vahvistamalla näin uskoaan ja kun he panevat merkille, mitä hän tekee heidän hyväkseen (Ef 1:18; Hpr 11:27). Kun voidellut kristityt herätetään henkiolennoiksi, he todella näkevät Jehovan ”sellaisena kuin hän on” (1Jo 3:2).
rauhantekijät: Tai ”sopuisat”. Kreikan sana eirēnopoiós on johdettu verbistä, joka merkitsee ’tehdä rauha’. Se tarkoittaa niitä, jotka eivät pelkästään vaali rauhaa vaan myös rakentavat rauhaa siellä, missä sitä ei ole.
oikein toimimisen: Tai ”vanhurskauden”. (Ks. sanasto, ”Vanhurskaus”.)
suola: Ruoan maustamiseen ja elintarvikkeiden säilöntään käytettävä aine. Tässä tekstiyhteydessä Jeesus tähdensi todennäköisesti suolan säilyttävää vaikutusta: hänen opetuslapsensa voisivat auttaa toisia säilyttämään hyvän hengellisen ja moraalisen tilan.
menettää makunsa: Jeesuksen aikana suolaa saatiin usein Kuolleenmeren alueelta ja siihen oli sekoittunut sellaisia mineraaleja, jotka tekivät siitä epäpuhdasta. Jos seoksesta poistettiin suola, jäljelle jäi vain mautonta, käyttökelvotonta ainetta.
Vuorella sijaitseva kaupunki: Jeesus ei puhunut mistään nimenomaisesta kaupungista. Hänen aikanaan kaupungit rakennettiin monesti vuorille, usein siksi että niihin olisi vaikeampi hyökätä. Kaupunkien ympärillä oli korkeat muurit, minkä vuoksi ne näkyivät kauas eivätkä voineet pysyä piilossa. Pienet kylätkään eivät pysyneet piilossa, koska talot oli yleensä kalkittu valkoisiksi.
lamppu: Raamatun aikoina käytettiin tavallisesti pieniä savilamppuja, jotka täytettiin oliiviöljyllä.
astian: Tai ”vakan”. Käytettiin viljan ja muiden kuivien aineiden mittaamiseen. Tässä mainittu ”astia” (kreik. módios) veti noin 9 l.
Isäänne: Ensimmäinen niistä yli 160:stä evankeliumien kohdasta, joissa Jeesus sanoo Jehova Jumalaa ”Isäksi”. Jeesus pystyi käyttämään tätä sanaa Jumalasta, koska hänen kuulijansa tiesivät jo Raamatun heprealaisten kirjoitusten perusteella, että Jumalaa sanottiin Isäksi (5Mo 32:6; Ps 89:26; Jes 63:16). Aiemmin eläneet Jehovan palvelijat olivat käyttäneet häntä kuvaillessaan ja puhutellessaan monia yleviä arvonimiä, kuten ”Kaikkivaltias,” ”Korkein” ja ”suuri Luoja” (1Mo 17:1; 5Mo 32:8; Sr 12:1). Käyttämällä toistuvasti yksinkertaista, tavallista sanaa ”isä” Jeesus korosti kuitenkin sitä, miten läheinen suhde Jumalalla on niihin, jotka palvovat häntä.
Lakia tai Profeettoja: ”Laki” tarkoittaa viittä Mooseksen kirjaa ja ”Profeetat” Raamatun heprealaisten kirjoitusten profeettakirjoja. Kun ne mainitaan yhdessä, ne voivat kuitenkin tarkoittaa kaikkia Heprealaisia kirjoituksia (Mt 7:12; 22:40; Lu 16:16).
Minä vakuutan: Tässä käytetty kreikan sana amḗn on translitterointi heprean sanasta ʼamén, joka merkitsee ’olkoon niin’, ’varmasti’. Jeesus käytti usein tätä ilmausta ennen jotain toteamusta, lupausta tai ennustusta ja korosti näin sen ehdotonta luotettavuutta ja varmuutta. Joidenkin tutkijoiden mukaan Jeesuksen tapa käyttää tätä ilmausta on ainutlaatuinen pyhässä kirjallisuudessa. Johanneksen evankeliumissa Jeesus toistaa ilmauksen aina kaksi kertaa peräkkäin (amḗn amḗn), jolloin se on käännetty vastineella ”minä todella vakuutan”. (Ks. Joh 1:51, tutkimisviite.)
vaikka taivas ja maa katoaisivat: Hyperbola, joka merkitsee ’ei koskaan’. Raamattu osoittaa, että kirjaimellinen taivas ja maa pysyvät ikuisesti (Ps 78:69; 119:90).
pieninkään kirjain: Silloisten heprealaisten aakkosten pienin kirjain oli jōd (י).
kirjaimen osa: Vain pienen pieni viiva erotti jotkin heprealaiset kirjaimet toisistaan. Jeesuksen käyttämä hyperbola korosti sitä, että Jumalan sana täyttyisi pienintäkin yksityiskohtaa myöten.
oikeamielisempiä: Tai ”vanhurskaampia”. (Ks. sanasto, ”Vanhurskaus”.)
Te olette kuulleet, että – – on sanottu: ”On sanottu” voi viitata Jumalan hengen ohjauksessa kirjoitettuihin Raamatun heprealaisiin kirjoituksiin tai perinteiseen juutalaiseen opetukseen tai molempiin (Mt 5:27, 33, 38, 43).
tilivelvollinen tuomioistuimelle: Ts. ihminen joutui paikallisen oikeusistuimen eteen, jollaisia oli eri puolilla Israelia (Mt 10:17; Mr 13:9). Niillä oli valta langettaa tuomio murhista (5Mo 16:18; 19:12; 21:1, 2).
pysyy vihaisena: Jeesus yhdistää tällaisen väärän asenteen vihaan, joka voi johtaa murhaan (1Jo 3:15). Jumala voi lopulta langettaa sellaiselle ihmiselle saman tuomion kuin murhaajalle.
hyvin loukkaavasti: Ilmausta vastaava kreikan sana rhaká (juontuu mahd. hepreasta tai arameasta) merkitsee ’tyhjää’ tai ’tyhjäpäistä’. Jos joku puhuttelisi toista Jehovan palvojaa näin halventavasti, hän ei ainoastaan hautoisi vihaa sydämessään vaan myös purkaisi tunteensa loukkaavin sanoin.
korkeimmalle oikeudelle: Ts. täysilukuiselle sanhedrinille eli Jerusalemissa toimineelle tuomioistuimelle, johon kuului ylimmäinen pappi sekä 70 vanhinta ja kirjanoppinutta. Juutalaiset pitivät sen ratkaisuja lopullisina. (Ks. sanasto, ”Sanhedrin”.)
Sinä halveksittava typerys: Ilmausta vastaava kreikan sana kuulosti samalta kuin ’kapinallista’ merkitsevä heprean sana. Kreikan sana tarkoittaa moraalisesti arvotonta ihmistä ja luopiota. Toisen nimitteleminen tällä tavoin merkitsi samaa kuin olisi sanonut, että hän ansaitsi rangaistuksen, joka langetettiin kapinoinnista Jumalaa vastaan, ts. ikuisen tuhon.
Gehennaan: Ilmaus tulee heprean sanoista gē hinnóm ’Hinnominlaakso’. Laakso sijaitsi muinaisen Jerusalemin etelä- ja lounaispuolella (ks. liite B12, kartta ”Jerusalem ja sen ympäristö”). Jeesuksen aikana laaksossa poltettiin jätteitä, joten sana ”Gehenna” kuvasi sopivasti täydellistä tuhoa. (Ks. sanasto.)
lahjaasi alttarille: Jeesus ei puhunut mistään tietystä uhrista tai rikkomuksesta. Lahja saattoi olla mikä tahansa Mooseksen lain määräämä uhri, joka tuotiin Jehovan temppeliin. Alttari tarkoittaa polttouhrialttaria, joka oli pappien esipihalla temppelissä. Tavalliset israelilaiset eivät päässeet tälle esipihalle, vaan he antoivat lahjansa papille sen sisäänkäynnin luona.
veljelläsi: Joissain tekstiyhteyksissä kreikan sana adelfós (’veli’) voi viitata kirjaimelliseen sukulaisuussuhteeseen. Tässä se kuitenkin viittaa hengelliseen sukulaisuuteen ja tarkoittaa toista Jumalan palvojaa, sillä tekstiyhteydessä puhutaan palvomisesta Jehovan temppelissä Jeesuksen aikana. Joissain muissa tekstiyhteyksissä sana voi viitata yleisesti lähimmäiseen.
jätä lahjasi – – ja mene pois: Jeesuksen kuvailemassa tilanteessa Jehovan palvoja oli juuri luovuttamassa uhriaan papille. Hänen täytyi kuitenkin ensin selvittää ongelma veljensä kanssa. Ennen kuin hän voi uhrata lahjansa Jumalan hyväksymällä tavalla, hänen täytyi mennä pois ja etsiä veljensä, joka oli loukkaantunut häneen. Tämä oli todennäköisesti niiden satojentuhansien ihmisten joukossa, jotka olivat tulleet Jerusalemiin johonkin vuosittaisista juhlista, sillä niiden aikana temppeliin tavallisesti tuotiin tällaisia uhreja (5Mo 16:16).
Tee – – sovinto: Kreikan ilmauksen merkitystä on selitetty seuraavasti: ”Muuttaa vihamielisyys ystävyydeksi, sopia erimielisyys, palauttaa normaalit suhteet tai sopu.” Tavoitteena on siis saada aikaan muutos poistamalla kauna loukatun sydämestä, jos mahdollista (Ro 12:18). Jeesus korostaa sitä, että hyvien suhteiden säilyttäminen toisiin on edellytys hyvälle suhteelle Jumalaan.
viimeisenkin pienen kolikkosi: Kirjaim. ”viimeisenkin quadransin”. Quadrans oli 1/64 denaarista. Denaari oli työntekijän päiväpalkka. (Ks. liite B14.)
Te olette kuulleet sanottavan: Ks. Mt 5:21, tutkimisviite.
tehdä aviorikosta: Ts. pettää aviopuolisoaan. Tässä 2Mo 20:14:stä ja 5Mo 5:18:sta otetussa lainauksessa käytetään heprean verbin naʼáf vastineena kreikan verbiä moikheúō. Aviorikos tarkoittaa Raamatussa sitä, että naimisissa oleva mies tai nainen on vapaaehtoisesti sukupuolisuhteessa jonkun muun kuin oman puolisonsa kanssa ja syyllistyy näin ”seksuaaliseen moraalittomuuteen”. (Vrt. Mt 5:32:n tutkimisviite, jossa selitetään ”seksuaaliseksi moraalittomuudeksi” käännettyä kreikan sanaa porneía.) Mooseksen lain alaisuudessa aviorikokseksi katsottiin miehen vapaaehtoinen sukupuolisuhde naisen kanssa, joka oli naimisissa tai kihloissa toisen miehen kanssa.
saa sinut tekemään syntiä: Kirjaim. ”kompastuttaa sinut”. Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa kreikan sana skandalízō viittaa kuvaannolliseen kompastumiseen ja voi tarkoittaa sitä, että lankeaa syntiin tai saa jonkun lankeamaan syntiin. Tässä tekstiyhteydessä sana voidaan kääntää ”saa sinut tekemään syntiä” tai ”tulee sinulle ansaksi”. Raamatussa synti voi tarkoittaa Jumalan moraalilain rikkomista, uskon menettämistä tai väärien opetusten omaksumista. Kreikan sanaa voidaan käyttää myös merkityksessä ’loukkaantua’. (Ks. Mt 13:57; 18:7; tutkimisviitteet.)
Gehennaan: Ks. Mt 5:22, tutkimisviite, ja sanasto.
erokirja: Mooseksen laki ei suositellut avioeroa. Vaatimus laatia erokirja ehkäisi hätiköityjä avioeroja ja suojeli naisia. (5Mo 24:1.) Jos mies halusi erokirjan, hänen täytyi todennäköisesti keskustella tehtävään valtuutettujen miesten kanssa, jotka saattoivat kannustaa puolisoita tekemään sovinnon.
jokainen, joka eroaa vaimostaan: Ks. Mr 10:12, tutkimisviite.
seksuaalisen moraalittomuuden: Kreikan sana porneía on yleiskäsite, joka tarkoittaa Raamatussa kaikenlaista luvatonta sukupuolista kanssakäymistä. Siihen sisältyvät aviorikos, prostituutio, naimattomien välinen seksi, homoseksuaaliset teot ja eläimeen sekaantuminen. (Ks. sanasto.)
saattaa hänet vaaraan tehdä aviorikos: Vaimosta ei tule avionrikkojaa vain siksi, että hänestä otetaan ero, vaan hän joutuu silloin vaaraan tehdä aviorikos. Jos mies eroaa vaimostaan muun kuin seksuaalisen moraalittomuuden (kreik. porneía) perusteella, vaimo joutuu tilanteeseen, jossa sukupuolisuhde toisen miehen kanssa merkitsisi aviorikokseen syyllistymistä. Raamatun normien mukaan vaimo ei ole vapaa menemään naimisiin, ellei tilanne muutu siten, että hänestä eronnut mies kuolee tai on hänelle uskoton. Samat normit soveltuvat kristittyyn mieheen, jos hänen vaimonsa ottaa hänestä eron muun kuin seksuaalisen moraalittomuuden perusteella.
eronneen naisen: Ts. muun kuin ”seksuaalisen moraalittomuuden” (kreik. porneía) perusteella eronneen naisen. (Ks. tämän jakeen tutkimisviite, jossa selitetään ilmausta seksuaalisen moraalittomuuden.) Kuten Jeesuksen sanat Mr 10:12:ssa osoittavat (ks. tutkimisviite), sama Jumalan normi soveltuu niin eroa haluavaan mieheen kuin vaimoonkin. Jeesus opettaa selvästi, että jos avioero on otettu muun kuin seksuaalisen moraalittomuuden perusteella ja kumpi tahansa puoliso menee uudelleen naimisiin, hän tekee aviorikoksen. Myös naimaton mies tai nainen, joka menee naimisiin tällaisen eronneen kanssa, syyllistyy aviorikokseen. (Mt 19:9; Lu 16:18; Ro 7:2, 3.)
Te olette myös kuulleet, että – – on sanottu: Ks. Mt 5:21, tutkimisviite.
Jehovalle: Vaikka Jeesus ei lainaakaan suoraan mitään nimenomaista Raamatun heprealaisten kirjoitusten kohtaa, hänen mainitsemansa kaksi käskyä sisältävät saman ajatuksen kuin esimerkiksi 3Mo 19:12, 4Mo 30:2 ja 5Mo 23:21. Näissä raamatunkohdissa on heprealaisessa alkutekstissä Jumalan nimi, jota edustaa neljä heprean konsonanttia (translitteroituina JHWH). (Ks. liite C.)
Älkää vannoko lainkaan: Jeesus ei kieltänyt vannomista kokonaan, sillä Jumalan laki, joka salli valojen ja juhlallisten lupausten antamisen tärkeissä tilanteissa, oli edelleen voimassa (4Mo 30:2; Ga 4:4). Sen sijaan hän kielsi vannomasta kevyesti ja harkitsemattomasti, jolloin vannominen olisi merkityksetöntä.
älkää taivaan kautta: Antaakseen sanoilleen painoa ihmisillä oli tapana vannoa ”taivaan”, ”maan”, ”Jerusalemin” ja jopa oman ”päänsä” eli elämänsä kautta (Mt 5:35, 36). Juutalaiset kiistelivät keskenään siitä, kuinka sitova vala oli silloin kun sitä ei vannottu Jumalan nimen vaan jonkin luodun kautta. Jotkut ilmeisesti ajattelivat, että he pystyivät perumaan tällaisen valan ilman seuraamuksia.
suuren Kuninkaan: Ts. Jehova Jumalan (Mal 1:14).
se, mikä ylittää nämä, on Paholaisesta: Tai ”se, mitä tämän lisäksi sanotaan, on Paholaisesta”. Kaikki, joista tuntuu, että heidän on aina pakko vahvistaa yksinkertaista vastausta ”kyllä” tai ”ei” vannomalla, osoittavat pohjimmiltaan, ettei heihin voi luottaa. He ovat samanhenkisiä kuin Saatana, ”valheen isä” (Joh 8:44).
Paholaisesta: Tai mahd. ”siitä, mikä on pahaa”. Kreik. ponērós. (Ks. sanasto.)
Te olette kuulleet sanottavan: Ks. Mt 5:21, tutkimisviite.
Silmä silmästä ja hammas hampaasta: Jeesuksen aikana näitä Mooseksen lain sanoja sovellettiin väärin henkilökohtaisen koston oikeuttamiseen (2Mo 21:24; 3Mo 24:20). Tätä lakia voitiin kuitenkin soveltaa vasta kun asia oli viety oikeuteen ja nimitetyt tuomarit olivat päättäneet sopivasta rangaistuksesta (5Mo 19:15–21).
läimäyttää sinua oikealle poskellesi: Vastineella ”läimäyttää” käännetty kreikan verbi rapízō merkitsee tässä tekstiyhteydessä ’lyödä kämmenellä’. Läimäytyksen tarkoitus ei siis todennäköisesti ollut vahingoittaa vaan provosoida tai loukata. Jeesus opetti, että hänen seuraajiensa ei tulisi maksaa loukkausta samalla mitalla.
anna hänelle myös päällimmäinen vaatteesi: Juutalaismiehillä oli usein päällään kaksi vaatetta: alimmainen vaate (kreik. khitṓn, ihoa vasten pidettävä pitkä- tai lyhythihainen tunika, joka ulottui polviin tai nilkkoihin) ja päällimmäinen vaate (kreik. himátion, väljä, viittamainen vaate tai vain suorakulmainen kangaskappale). Vaatetta voitiin käyttää velan panttina (Job 22:6). Jeesus tarkoitti, että rauhan säilyttämiseksi hänen seuraajiensa tulisi olla halukkaita luopumaan paitsi alimmaisesta vaatteestaan myös arvokkaammasta päällimmäisestä vaatteestaan.
pakottaa sinut kulkemaan: Tai ”pakottaa sinut palvelemaan”. Viittaa pakolliseen palvelukseen, jota Rooman viranomaiset saattoivat vaatia kansalaiselta. He pakottivat palvelukseen esimerkiksi ihmisiä tai eläimiä tai ottivat käyttöönsä mitä tahansa he katsoivat tarvitsevansa voidakseen hoitaa tehtävänsä viivytyksittä. Kyreneläinen Simon joutui kantamaan Jeesuksen kidutuspaalua, kun roomalaiset sotilaat ”pakottivat hänet palvelukseen” (Mt 27:32).
kilometrin: Kirjaim. ”mailin”. Luultavasti roomalainen maili, joka oli 1 479,5 m. (Ks. sanasto, ”Maili”, ja liite B14.)
lainata: Ts. lainata korotta. Mooseksen laki kielsi israelilaisia perimästä korkoa köyhiltä maanmiehiltään (2Mo 22:25) ja kannusti lainaamaan puutteenalaisille avokätisesti (5Mo 15:7, 8).
Te olette kuulleet sanottavan: Ks. Mt 5:21, tutkimisviite.
Rakasta lähimmäistäsi: Mooseksen laki käski israelilaisia rakastamaan lähimmäisiään (3Mo 19:18). Vaikka sana ”lähimmäinen” tarkoitti yksinkertaisesti toista ihmistä, joidenkin juutalaisten mielestä heidän lähimmäisiään olivat vain toiset juutalaiset, varsinkin ne, jotka noudattivat suullisia perinteitä, ja kaikki muut olivat vihollisia.
vihaa vihollistasi: Mooseksen laissa ei ollut tällaista käskyä. Jotkut juutalaiset rabbit uskoivat, että käskyyn rakastaa lähimmäistä sisältyi kehotus vihata vihollista.
Rakastakaa: Käskymuodossa olevat verbit ilmaisevat tässä jatkuvaa tekemistä.
Rakastakaa vihollisianne: Jeesuksen neuvo on sopusoinnussa Raamatun heprealaisten kirjoitusten hengen kanssa (2Mo 23:4, 5; Job 31:29; San 24:17, 18; 25:21).
sekä niille, jotka toimivat oikein, että niille, jotka eivät toimi: Tai ”sekä vanhurskaille että epävanhurskaille”. (Ks. sanasto, ”Vanhurskaus”.)
veronkantajatkin: Monet juutalaiset keräsivät veroja roomalaisille vallanpitäjille. Näitä juutalaisia vihattiin, koska he tekivät yhteistyötä vihatun vieraan vallan kanssa ja lisäksi perivät enemmän veroa kuin oli säädetty. Muut juutalaiset tavallisesti karttoivat veronkantajia ja niputtivat heidät yhteen syntisten ja prostituoitujen kanssa (Mt 11:19; 21:32).
tervehditte: Tervehtimiseen kuului se, että toivotettiin toisille hyvää vointia ja menestystä.
veljiänne: Tarkoittaa koko Israelin kansaa. He olivat veljiä keskenään, koska heillä oli yhteinen esi-isä Jaakob ja he kaikki palvoivat samaa Jumalaa Jehovaa. (2Mo 2:11; Ps 133:1.)
muihinkin kansoihin: Tarkoittaa ei-juutalaisia, jotka eivät palvoneet Jumalaa. Juutalaisten mielestä he olivat jumalattomia, epäpuhtaita ihmisiä, joita piti karttaa.
täydellisiä: Tässä käytetty kreikan sana voi merkitä ’sellaista, josta ei puutu mitään’, tai ’kypsää’ tai sitten jonkun auktoriteetin asettamien normien mukaan ’moitteetonta’. Vain Jehova on ehdottoman täydellinen, joten kun sanaa käytetään ihmisistä, se tarkoittaa suhteellista täydellisyyttä. Tässä tekstiyhteydessä tarkoitetaan sitä, että kristityn täytyy rakastaa Jehova Jumalaa ja toisia ihmisiä täydesti, mikä on mahdollista syntiselle ihmisellekin.