APOSTOLIEN TEOT
8. luvun tutkimisviitteet
Filippos: Filippos oli nähtävästi yksi niistä ”seitsemästä hyvämaineisesta miehestä”, jotka nimitettiin huolehtimaan päivittäisestä ruoanjakelusta Jerusalemin kreikan- ja hepreankielisille kristityille leskille (Ap 6:1–6). Ap 8. luvussa kerrottujen tapahtumien jälkeen Filippos mainitaan vain Ap 21:8:ssa, jossa häntä sanotaan ”evankelista Filippokseksi” (ks. Ap 21:8, tutkimisviite). Häntä ei pidä sekoittaa apostoli Filippukseen (joissain raamatunkäännöksissä ”Filippos”; Mt 10:3; Ap 1:13), joka jäi Jerusalemiin, kun ”apostoleja lukuun ottamatta kaikki hajaantuivat ympäri Juudean ja Samarian seutuja” (Ap 8:1).
Samarian kaupunkiin: Tai ”erääseen Samarian kaupunkiin”, joidenkin käsikirjoitusten mukaan. Tarkoittaa ilmeisestikin Rooman Samarian-hallintoalueen tärkeintä kaupunkia. Alun perin Samariaksi kutsuttiin sekä Israelin kymmenen heimon valtakunnan pääkaupunkia että koko valtakunnan aluetta. Samaria oli pääkaupunkina siihen asti, kun assyrialaiset kukistivat tuon valtakunnan vuonna 740 eaa., mutta kaupunki oli olemassa koko Rooman vallan ajan. Jeesuksen aikana Samariaksi sanottiin myös Rooman hallintoaluetta, joka oli pohjoisessa sijaitsevan Galilean ja etelässä sijaitsevan Juudean välissä. (Ks. sanasto, ”Samaria”.) Herodes Suuri rakensi Samarian kaupungin uudelleen ja antoi sille nimeksi Sebaste Rooman keisarin Augustuksen kunniaksi. (Sebaste on latinalaista nimeä Augustus vastaavan kreikkalaisen nimen feminiinimuoto.) Tämä nimi on säilynyt nykyisessä arabialaisessa nimessä Sabastiya. (Ks. liite B10.)
Samaria oli ottanut vastaan Jumalan sanan: Monet samarialaiset alkoivat uskoa Jeesukseen sen jälkeen kun hän oli saarnannut samarialaiselle naiselle (Joh 4:27–42). Tämä saattoi laskea perustan sille, että monet samarialaiset ottivat vastaan Filippoksen julistaman sanoman (Ap 8:1, 5–8, 14–17).
Simon – – tarjosi heille rahaa: Tästä Raamatun kertomuksesta tulee termi ”simonia”, joka tarkoittaa varsinkin uskonnollisten virkojen ostamista tai myymistä. Vastauksessaan Simonille Pietari osoitti, että kristittyjen ei pidä yrittää saada ”valtaa” rahalla tai muilla keinoin (Ap 8:19–23; 1Pi 5:1–3).
rukoile hartaasti Jehovaa: Ilmauksella ”rukoilla hartaasti” käännettyä kreikan verbiä käytetään Septuagintassa silloin kun osoitetaan rukouksia ja hartaita pyyntöjä Jehovalle, ja samoissa jakeissa on heprealaisessa tekstissä usein Jumalan nimi (1Mo 25:21; 2Mo 32:11; 4Mo 21:7; 5Mo 3:23; 1Ku 8:59; 13:6). Liitteessä C selitetään, miksi Uuden maailman käännöksessä on tässä jakeessa nimi Jehova, vaikka saatavilla olevissa kreikkalaisissa käsikirjoituksissa on sana ”Herraa” ja sen edessä määräinen artikkeli (kreik. tū Kyríū) (ks. liite C1, liite C3, johdanto, ja liite C3, Ap 8:22). (Ks. Ap 4:31, tutkimisviite, jossa selitetään ilmauksella ”rukoilla hartaasti” käännettyä kreikan verbiä.)
kitkerä myrkky: Kirjaim. ”kitkeryyden sappi”. Kreikan sana kholḗ tarkoittaa kirjaimellisesti maksan erittämää nestettä, jota kerääntyy sappirakkoon. Sappineste on kellertävää tai vihertävää ja erittäin kitkerää, ja sitä tarvitaan ruoansulatukseen. Sappi alettiin yhdistää sellaiseen, mikä on kitkerää tai myrkyllistä, ja siinä merkityksessä sanaa käytetään tässä kohdassa. (Vrt. Mt 27:34, tutkimisviite.)
vääryyden: Tai ”epävanhurskauden”. (Ks. sanasto, ”Vanhurskaus”.)
Rukoilkaa hartaasti Jehovaa minun puolestani: Ks. Ap 8:22, tutkimisviite; liite C3, johdanto; liite C3, Ap 8:24.
Jehovan sanaa: Tällä ilmauksella on yhteys Raamatun heprealaisiin kirjoituksiin, joissa se esiintyy ”sanaa” vastaavan heprean sanan ja Jumalan nimen yhdistelmänä. Ilmaus ”Jehovan sana” on noin 200 jakeessa (esim. 2Sa 12:9; 24:11; 2Ku 7:1; 20:16; Jes 1:10; 2:3; 28:14; 38:4; Jer 1:4; 2:4; Hes 1:3; 6:1; Ho 1:1; Mi 1:1; Sak 9:1). Kun tämä ilmaus on eräässä Septuagintan varhaisessa jäljennöksessä Sak 9:1:ssä, kreikan sanan lógos perässä on Jumalan nimi muinaisheprealaisin kirjaimin kirjoitettuna (). Tämä pergamenttikäärö löytyi Juudean erämaassa sijaitsevasta Naḥal Ḥeveristä Kuolleenmeren läheltä Israelista, ja se on peräisin ajalta 50 eaa. – 50 jaa. Liitteessä C selitetään, miksi Uuden maailman käännöksessä on Ap 8:25:n päätekstissä ilmaus ”Jehovan sanaa”, vaikka monissa kreikkalaisissa käsikirjoituksissa lukee ”Herran sanaa” (ks. liite C3, johdanto, ja liite C3, Ap 8:25).
Jehovan enkeli: Ks. Ap 5:19, tutkimisviite; liite C3, johdanto; liite C3, Ap 8:26.
etiopialaisen: Etiopia oli Egyptin eteläpuolella sijainnut muinainen valtakunta. Antiikin kreikkalaiset käyttivät nimeä Etiopia (Aithiopía, merk. ’palaneiden kasvojen alue’) Egyptin eteläpuolella olevasta Afrikan alueesta. Se tarkoitti suunnilleen samaa aluetta kuin heprealainen paikannimi Kuus, joka viittasi suurin piirtein nykyisen Egyptin eteläisimmän osan ja Sudanin käsittävään alueeseen. Kreikkalaisen Septuagintan kääntäjät käyttivät sanan ”Kuus” vastineena sanaa ”Etiopia” lähes kaikissa kohdissa. Esimerkiksi Jes 11:11:ssä ”Kuus” (”Etiopia”, LXX) mainitaan niiden maiden joukossa, joihin juutalaiset pakkosiirtolaiset hajaantuivat sen jälkeen kun babylonialaiset olivat valloittaneet Juudan. Tässä Ap 8:27:ssä mainittu etiopialainen virkamies on siis voinut olla tekemisissä juutalaisten kanssa kotiseudullaan tai ehkä Egyptissä, missä asui paljon juutalaisia.
eunukin: Kreikan sana eunū́khos tarkoittaa kirjaimellisesti miestä, joka on kastroitu eli jolta on poistettu sukupuolirauhaset. Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan muinaisissa hoveissa tällaisia miehiä määrättiin usein erilaisiin tehtäviin, varsinkin palvelemaan kuningatarta ja sivuvaimoja ja huolehtimaan heistä. Sanaa ”eunukki” alettiin kuitenkin käyttää kastroitujen miesten lisäksi laajemmassa merkityksessä muistakin hovivirkamiehistä. Kreikan sanan tavoin ”eunukkia” vastaava heprean sana (sarís) voi tarkoittaa hovivirkamiestä. Esimerkiksi Potifaria sanottiin ”faraon hovivirkamieheksi [kirjaim. ”eunukiksi”]”, vaikka hän oli naimisissa (1Mo 39:1). Tässä kertomuksessa sanaa ”eunukki” käytetään hovivirkamiehen merkityksessä etiopialaisesta miehestä, joka vastasi kuninkaallisesta aarrekammiosta. Hän oli selvästikin ympärileikattu käännynnäinen, ts. ei-juutalainen, josta oli tullut Jehovan palvoja, sillä hän oli juuri käynyt Jerusalemissa palvomassa Jumalaa (ks. sanasto, ”Käännynnäinen”). Hän ei voinut olla kirjaimellinen eunukki, koska Mooseksen laki kielsi kastroituja miehiä tulemasta Israelin seurakuntaan (5Mo 23:1). Koska tämä etiopialainen oli käännynnäinen, häntä ei nähtävästi pidetty ei-juutalaisena. Näin ollen ensimmäinen kristillisyyteen kääntynyt ei-juutalainen oli ympärileikkaamaton Cornelius (Ap 10:1, 44–48). (Ks. Mt 19:12, tutkimisviitteet, joissa selitetään sanan ”eunukki” kuvaannollista käyttöä.)
kandaken: Kandake ei ole henkilönnimi vaan arvonimi kuten farao ja caesar. Muinaiset kirjoittajat, muun muassa Strabon, Plinius vanhempi ja Eusebios, käyttivät tätä nimitystä Etiopian kuningattarista. Plinius vanhempi (n. 23–79) kirjoitti, että muinaisen Etiopian pääkaupungissa Meroëssa ”on vain muutamia rakennuksia. Sen hallitsijan kerrotaan olleen nainen, kandake, ja tämä nimi on siirtynyt kuningattarelta toiselle vuosikausia.” (Naturalis historia, VI, XXXV, 186.)
Ymmärrätkö: Kreikan verbin ginṓskō perusmerkitys on ’tietää’, ’tuntea’, mutta sillä on myös useita muita merkityksiä, ja se voidaan kääntää vastineilla ”ymmärtää”, ”käsittää”.
hänen sukupolvensa: Tässä Jes 53:8:sta otetussa lainauksessa sana ”sukupolvi” viittaa ilmeisesti syntyperään tai sukutaustaan. Kun Jeesus oli tuomittavana sanhedrinin edessä, sen jäsenet eivät ottaneet huomioon hänen taustaansa: hän oli juuri sellainen kuin luvatun Messiaan piti olla.
kastamasta: Tai ”kastamasta upottamalla”. Kreikan sana baptízō merkitsee ’kastaa’, ’upottaa’. Tässä tekstiyhteys osoittaa, että kasteessa ihminen upotetaan hetkeksi kokonaan veden alle. Jos pelkkä veden valeleminen tai pirskottaminen olisi riittänyt, eunukin ei olisi tarvinnut pysäyttää vaunuja veden luo. Kertomuksesta ei voida päätellä, oliko kyse joesta vai lammesta, mutta joka tapauksessa ”sekä Filippos että eunukki menivät alas veteen” (Ap 8:38). Muistakin raamatunkohdista käy ilmi, että kasteessa ihminen upotetaan veteen kokonaan. Esimerkiksi Jeesus kastettiin suuressa joessa, Jordanissa. Johannes Kastaja päätti kerran kastaa ihmisiä eräässä paikassa Jordaninlaaksossa lähellä Salimia, ”koska siellä oli paljon vettä” (Joh 3:23). Samaa kreikan sanaa baptízō käytetään Septuagintassa 2Ku 5:14:ssä, jossa kerrotaan, että Naaman ”kastautui Jordanissa seitsemän kertaa”. Lisäksi kaste rinnastetaan Raamatussa hautaamiseen, mikä osoittaa, että kastettava upotetaan kokonaan veteen (Ro 6:4–6; Kol 2:12).
Joissain myöhemmissä kreikkalaisissa käsikirjoituksissa ja vanhoissa erikielisissä käännöksissä on lisäksi seuraavat sanat (sanamuodossa on pieniä eroja): ”Filippos sanoi hänelle: ’Jos uskot koko sydämestäsi, se on luvallista.’ Hän vastasi: ’Minä uskon, että Jeesus Kristus on Jumalan Poika.’ ” Näitä sanoja ei kuitenkaan ole varhaisimmissa ja luotettavimmissa käsikirjoituksissa, eivätkä ne todennäköisesti kuulu Apostolien tekojen alkuperäiseen tekstiin. (Ks. liite A3.)
Jehovan henki: Ks. Ap 5:9, tutkimisviite; liite C3, johdanto; liite C3, Ap 8:39.
Asdodiin: Kaupungin heprealainen nimi oli Asdod, mutta ensimmäisellä vuosisadalla se tunnettiin kreikkalaisella nimellä Azotus (Jos 11:22; 15:46; ks. liite B6 ja liite B10).