Judaistit

Judaisteilla tarkoitetaan tavallisesti ensimmäisellä vuosisadalla eläneitä juutalaisia, jotka väittivät olevansa kristittyjä mutta pitivät edelleen kiinni Mooseksen laista sekä juutalaisten tavoista ja perinteistä; etenkin ympärileikkaus oli heille tärkeä.

Judaistien opetukset rajoittivat kristittyjen vapautta ja aiheuttivat erimielisyyksiä kristillisessä seurakunnassa ensimmäisellä vuosisadalla. Apostoli Paavali varoitti heidän opetuksistaan, varsinkin Galatalaiskirjeessä, jossa hän sanoi heitä ”valeveljiksi” (Ga 1:7; 2:4, 5; 4:9, 10; 6:12, 13; ks. myös Ap 15:1, 2). Myös 2. Korinttilaiskirjeen 11:5, 13:ssa mainituilla ”väärillä apostoleilla” on saattanut olla samanlaisia näkemyksiä. Judaistien vaikutus jatkui nähtävästi useita vuosia, koska Paavali viittasi heidän käsityksiinsä muissakin kirjeissään (Kol 2:11, 16, 17; Tit 1:10, 11).

Sanaa ”judaisti” ei esiinny Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa, mutta ensimmäisellä vuosisadalla elänyt juutalainen historioitsija Flavius Josefus mainitsi heidät kirjoituksissaan (Juutalaissodan historia, 2. kirja, 18. luku, s. 235: ”juutalaisten ystävät”). Paavali käytti samaan sanueeseen kuuluvaa kreikan verbiä Galatalaiskirjeen 2:11–14:ssä, kun hän kertoi oikaisseensa Pietaria Syyrian Antiokiassa, koska tämä kieltäytyi syömästä taustaltaan ei-juutalaisten kristittyjen kanssa. Jakeessa 14 verbi Iūdaízō on vastineella ”pakottaa” käännetyn verbin rinnalla ilmauksessa ”pakottaa – – elämään juutalaisten tapojen mukaan”.