Toiset panivat merkille heidän uskonsa
KUN joku koettelevassa tilanteessa ollessaan osoittaa lujaa uskoa Jehova Jumalaan, se voi saada vilpittömät tarkkailijat tutkimaan Raamatun sanomaa. Esimerkkinä tällaisesta oli Yhdysvalloissa eräs kansasilainen aviopari, joka oli sikäläisessä metodistikirkossa huomattavassa asemassa.
Vaimo oli tutkinut viittä eri uskontoa melko perusteellisesti ennen kuin oli vakiintunut metodistiksi. Hän oli hyvin aktiivinen kirkon asioissa ja opetti pyhäkoulussa useita vuosia. Hänen aviomiehensä ei kuitenkaan ollut lainkaan kiinnostunut uskonnosta. Hän oli mukana pelkästään miellyttääkseen vaimoaan ja auttoi kirkossa kuljettamalla kolehtilautasta joka sunnuntai. Hänellä ei koskaan ollut niin paljon kiinnostusta uskontoon eikä Jumalaan, että hän olisi edes avannut Raamattua lukeakseen sitä.
Jokin aika sitten tämän avioparin sukulaisilta, jotka ovat Jehovan todistajia, kuoli pikkutyttö. Siksi he ystävällisesti kutsuivat kuolleen tytön vanhemmat asumaan kotiinsa siksi aikaa kun hautajaisjärjestelyjä tehtiin. Tämän todistaja-avioparin osoittama usko ja voima teki syvän vaikutuksen metodistikirkkoon kuuluvaan mieheen ja hänen vaimoonsa. He panivat merkille, että todistajat eivät surreet ylenmääräisesti, kuten ihmiset yleensä tekevät tuollaisena aikana. – 1. Tess. 4:13.
Tuo metodistiaviopari oli myös läsnä hautaustoimituksessa, jonka piti eräs todistaja. Mieheen ja vaimoon teki syvän vaikutuksen, kun esitettiin selvä selitys siitä, miksi ihminen kuolee, ja toivo ylösnousemuksesta. (Room. 5:12; Joh. 5:28, 29) Siksi he alkoivat tutkia Raamattua Jehovan todistajien kanssa. Ensimmäisen kerran mies avasi Raamatun erittäin kiinnostuneena sen totuuden sanomasta.
Vain kahden raamatuntutkistelun jälkeen he pyysivät, että heidän nimensä poistettaisiin kirkon jäsenluettelosta. Heidän kolmannen tutkistelunsa aikana heidät kutsuttiin tulemaan Jehovan todistajien paikallisen valtakunnansalin sunnuntaikokouksiin. He ilmaisivat hämmästyksensä sen johdosta, että he voivat olla läsnä kokouksissa, vaikka olivat vasta alkaneet tutkia Raamattua. Seuraavana sunnuntaina he menivät valtakunnansaliin, ja he olivat tutkineet Vartiotorni-lehdistään siellä käsiteltävän aineiston.
Pian tämän jälkeen he matkustivat varta vasten Kaliforniaan kertoakseen pojalleen vastalöytämästään uskosta ja Raamatun totuuksista, jotka tuottivat heille nyt niin paljon iloa. Poika osoitti suhtautuvansa myönteisesti siihen, mitä hänen vanhempansa kertoivat hänelle, ja on sen jälkeen yrittänyt päästä kosketuksiin paikkakunnallaan oleviin todistajiin.
Kun vanhemmat palasivat kotiin, oli tullut aika pitää Jehovan todistajien kansainvälinen konventti Kansas Cityssä. Heitä kutsuttiin konventtiin. Menisivätkö he sinne, vaikka he olivat vasta palanneet kotiin pitkältä matkalta ja tutkineet vain muutamia viikkoja? He tosiaan tekivät tarpeelliset järjestelyt ollakseen läsnä konventissa ja olivat siellä suurimman osan ajasta. Kaiken huipuksi he tapasivat tuossa konventissa joitakin sukulaisiaan, joita he eivät olleet nähneet vuosiin ja jotka palvelevat nyt Jehovaa.
Mikään ei pidättänyt heitä nyt. He alkoivat käydä kaikissa valtakunnansalin kokouksissa ja valmistautua niihin etukäteen. Pian vaimo alkoi auttaa erästä roomalaiskatolista ystäväänsä tuntemaan Raamattua. Naapureita alkoi ilmaantua tuohon tutkisteluun; kaiken kaikkiaan viisi osoitti aitoa kiinnostusta Jumalan totuuteen. Tuo katolinen ystävä on edistynyt jatkuvasti ja haluaa nyt myös osallistua kokouksiin.
Seuraavaksi aviopari ilmoittautui teokraattiseen palveluskouluun. Molemmat ovat kokeneet ilon pitää ensimmäisen puheensa. Kun he olivat metodistikirkossa, juhlapäivät olivat näytelleet hyvin tärkeää osaa heidän elämässään. Mutta opittuaan Jehovan näkökannan näistä asioista he tekivät nopeasti tarvittavat muutokset. Vuosi sitten he viettivät joulua kuusen ympärillä lihallisen perheensä parissa. Tällä kertaa he viettivät sen todistajien muodostaman hengellisen perheen parissa osallistuen ensimmäistä kertaa evankeliuminpalvelukseen talosta taloon.
Sen johdosta, että tuo aviopari oppi Jumalan totuuden, se on tavoittanut monet muut ihmiset. Avioparin tytär ja hänen perheensä tutkivat nyt Raamattua todistajien kanssa ja käyvät kokouksissa. Kuka olisi voinut tietää, että tyttärensä menettäneen todistaja-avioparin osoittama usko ja toivo tuottaisi sellaisia tuloksia? Mutta ne olivat onnellisia tuloksia, koska toiset panivat merkille heidän uskonsa.