Raamatun kanta
Pitäisikö sinun pelätä ”maailmanloppua”?
VÄHÄN ennen Jeesuksen maallisen palveluksen loppua jotkut hänen opetuslapsensa kysyivät häneltä: ”Mikä on sinun tulemuksesi ja maailman lopun merkki?” – Matt. 24:3, Kirkkoraamattu.
Tarkoittaako tämä ”maailman loppu” maan ja ihmiskunnan tulista tuhoa? Monet uskovat niin. He uskovat seuraavien apostoli Pietarin sanojen tukevan tätä näkemystä: ”Mutta Herran päivä on tuleva niinkuin varas, ja silloin taivaat katoavat pauhinalla, ja alkuaineet kuumuudesta hajoavat, ja maa ja kaikki, mitä siihen on tehty, palavat.” – 2. Piet. 3:10, KR.
Osoittavatko nämä raamatunkohdat tosiaan sen, että kiertotähti Maa kohtaa jonakin päivänä tulisen loppunsa? Tulet huomaamaan, että Raamatun kanta tästä on hyvin valaiseva.
Psalmi 104:5 kertoo, kuinka kauan maa tulee pysymään: ”Sinä [Jumala] asetit maan perustuksillensa, niin että se pysyy horjumatta iankaikkisesti.” (Vrt. Ps. 78:69; 119:90.) Raamatun mukaan maa ja sen päällä oleva ihmisasutus tulevat pysymään ikuisesti. – Jes. 45:18.
Mitä Raamattu näin ollen tarkoittaa maailman lopulla? On hyödyllistä tarkastella, miten eräät nykyiset raamatunkääntäjät ovat kääntäneet tämän ilmaisun. Joitakin esimerkkejä: ’maailmanajan loppu’ (Uusi testamentti nykysuomeksi), ”mailmanajan täyttymys” (Saarisalo), ”aikakauden täyttymys” (Wuest), ”aikakauden päättyminen” (Rotherham), ”asiainjärjestelmän päättyminen” (Uuden maailman käännös). Loppu tulee siis ”maailmanajalle”, ”aikakaudelle” eli ”asiainjärjestelmälle” (kreik. aion), ei kirjaimelliselle maalle ja sen asukkaille.
Paljastava on myös se tosiasia, että Matteuksen 24:3:n nykyiset kääntäjät ovat panneet ”loppu”-sanan tilalle sellaisia sanoja kuin ”täyttymys” ja ”päättyminen”. Jonkin aikakauden päättyminen ei ole yleensä mikään yhtäkkinen tapahtuma. Pikemminkin se voi kestää melko pitkän ajan ja sulautua uuden aikakauden alkuun. Jeesus mainitsi, että ”asiainjärjestelmän päättyminen” voitaisiin tunnistaa monista piirteistä rakentuvan ”tunnusmerkin” avulla. (Matt. 24:3) Niiden joukossa olisi huomattavia sotia, elintarvikepulaa, maanjäristyksiä, epideemisiä sairauksia ja ”laittomuuden lisääntymistä”. (Matt. 24:7–12) Maailman loppu on siis Jeesuksen sanojen mukaan ihmishistorian nykyisen aikakauden päättyminen eli viimeinen osa. Tämä opetus ei ole ristiriidassa sen Raamatun vakuutuksen kanssa, että asuttu maa tulee pysymään ikuisesti.
Mutta entä sitten Pietarin lausunto, jonka mukaan ”taivaat katoavat pauhinalla, . . . ja maa ja kaikki, mitä siihen on tehty, palavat”? (2. Piet. 3:10, KR) Pietarin sanat on ymmärrettävä koko Raamatun tekstiyhteyden valossa. Huomaa esimerkiksi, miten sanoja ”maa” ja ”taivas” käytetään Jesajan kirjassa:
”Kuulkoon maa ja kaikki, mitä siinä on, maanpiiri ja kaikki, mikä siitä kasvaa. Sillä Herra on vihastunut kaikkiin kansoihin ja kiivastunut kaikkiin heidän joukkoihinsa; hän on vihkinyt heidät tuhon omiksi, jättänyt heidät teurastettaviksi. Kaikki taivaan joukot menehtyvät, taivas kääritään kokoon niinkuin kirja. . . . Sillä minun miekkani taivaassa on juopunut vimmaan.” – Jes. 34:1, 2, 4, 5.
Tässä kohdassa ”maa” ei selvästikään tarkoita planeettaa vaan ihmisiä, jotka pystyvät ’kuulemaan’. Ja huomasitko, että teloitusmiekka juopuisi verestä ”taivaassa”? Koska Raamattu sanoo, että lihaa ja verta olevia ihmisiä ei asu taivaassa, tämänkin termin täytyy olla vertauskuva jostakin ihmisten maailmassa. (1. Kor. 15:50) Jesajan 34:4:ää selittäessään raamatunoppinut Albert Barnes antaa selventäviä tietoja: ”Taivaankappaleet edustavat usein kuninkaita ja ruhtinaita. Merkitys on se, että tulisi tapahtumaan suuri tuho, että Jumalaa ja hänen kansaansa vastustaneet ruhtinaat ja ylimykset tuhottaisiin.” – Vrt. Jes. 14:12–14; Ilm. 22:16.
Kun Pietari kirjoitti taivaitten ja maan katoamisesta, hän tarkoitti poliittisten ihmishallitsijoitten ja heidän alamaistensa nykyistä järjestelmää. Raamattu ennustaa, että Jumalan valtakunta ”on musertava kaikki ne muut valtakunnat ja tekevä niistä lopun”. (Dan. 2:44) Mutta maa tulee säilymään ja pysymään asuttuna.
Mikä seuraa nykyistä ihmisen hallinnon aikakautta? Pietari kirjoittaa: ”Mutta hänen lupauksensa mukaan me odotamme uusia taivaita ja uutta maata, joissa vanhurskaus on asuva.” (2. Piet. 3:13) ”Lupaus”, josta apostoli puhuu, löytyy Jesajan 65:17:stä, josta luemme: ”Sillä katso, minä luon uudet taivaat ja uuden maan.” Mitä se tarkoittaa?
Pidä mielessäsi, mitä edellä sanottiin Raamatun tavasta käyttää taivaita ja maata vertauskuvina. Alun perin tämä Jesajan ennustus käsitteli Israelin paluuta Babylonin pakkosiirtolaisuudesta. Kun israelilaiset saapuivat kotimaahansa, heistä tuli ”uusi maa” eli uusi yhteiskunta, joka asutti Luvatun maan. Heitä hallitsivat ”uudet taivaat”, nimittäin maaherra Serubbaabel (kuningas Daavidin jälkeläinen), jota auttoi ylimmäinen pappi Joosua. – Hagg. 1:1, 14.
Mutta se, että Pietarin sanojen mukaan kristityt ’odottavat uusia taivaita ja uutta maata’, viittaa tulevaan täyttymykseen. ”Uudet taivaat” ovat Jumalan taivaallinen Valtakunta-hallitus. Sen tottelevaiset maalliset alamaiset muodostavat ”uuden maan”. Apostoli Johannes kuvailee tämän järjestelyn siunauksia seuraavasti:
”Ja minä näin uuden taivaan ja uuden maan, sillä entinen taivas ja entinen maa [nykyiset maalliset hallitukset ja niiden seuraajat] olivat kadonneet, eikä merta enää ole. Sen jälkeen minä kuulin suuren äänen sanovan valtaistuimelta: ’Katso! Jumalan teltta on ihmisten luona, ja hän on asuva heidän kanssaan, ja he tulevat olemaan hänen kansojaan. Ja Jumala itse on oleva heidän kanssaan. Ja hän on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistään, eikä kuolemaa ole enää oleva, eikä surua eikä parkua eikä kipua ole enää oleva. Entiset ovat kadonneet.’ Ja valtaistuimella istuva sanoi: ’Katso! Minä teen kaiken uudeksi.’” – Ilm. 21:1, 3–5.
Maailman loppu on siirtymäaikaa nykyisestä pahuuden ja kärsimyksen aikakaudesta apostoli Johanneksen kuvailemaan ilahduttavaan uuteen järjestykseen. Nykyään elävät ihmiset ovat nähneet sotia, elintarvikepulaa, maanjäristyksiä, laittomuutta ja muita tuon tunnusmerkin piirteitä, jotka merkitsevät nykyisen aikakauden loppua. (Matt. 24:7–14) Sen sijaan että Raamatun opetus maailman lopusta herättäisi pelkoa, sen tulisi olla ilon aihe. Jeesus kehotti niitä, jotka näkisivät ennustetun merkin: ”Kun nämä alkavat tapahtua, nouskaa pystyyn ja nostakaa päänne, koska teidän vapautuksenne on lähestymässä.” – Luuk. 21:28.