Urut – Titicacajärven ”saarten” asukkaita
Uru-intiaanien koti, Titicacajärvi, muodostaa osan länsipuolella olevan Perun ja itäpuolella sijaitsevan Bolivian välisestä rajasta. Vieraillessamme Perussa halusimme välttämättä käydä katsomassa myös näitä tähän ainutlaatuiseen intiaaniheimoon kuuluvia asukkaita kelluvilla ”saarillaan” korkealla Andien vuoristossa.
Saavuttuamme Titicacajärvelle aikaisin aamulla haltioiduimme näkemästämme: syvänsininen taivas heijastui järven tyyneen, hopeanhohtoiseen pintaan. Tiesimme, että koska järvi sijaitsee noin 3800 metrin korkeudella merenpinnasta, se on maapallon korkeimmalla sijaitseva järvi, jolla suuret alukset voivat liikennöidä. Sen koko kuitenkin yllätti meidät, sillä sen pituus on noin 200 kilometriä ja suurin leveys 80 kilometriä.
Kävimme eräässä urujen kylässä, joka oli rakennettu totorakaislasta valmistetun kelluvan ”saarekkeen” päälle. Kun lautan alimmaiset kaislat mätänevät, uru-intiaanit leikkaavat uusia kaisloja ja kiinnittävät ne pesusienimäisen ”saarensa” pinnalle. Teimme purjehdusretken tyypillisellä kaislaveneellä ja yllätyimme siitä, miten vakaita ja kantokykyisiä tuollaiset alukset ovat. Palattuamme takaisin ”saarelle” annoimme lapsille lahjaksi sämpylöitä, joita he näyttivät arvostavan, koska ne erosivat heidän normaalista ruokavaliostaan. Vastalahjaksi kuvasimme heitä heidän rauhallisessa, kelluvassa ympäristössään.
Täkäläinen taru kertoo, että maailmanlaajuisen vedenpaisumuksen jälkeen auringonsäteet loistivat aivan ensimmäiseksi Titicacajärven yllä. On todella vaikuttavaa löytää vedenpaisumuskertomus tuosta Andien vuoriston syrjäisestä kolkasta, joka on niin kaukana Mesopotamiasta ja niin lähellä lautoilla kelluvia uruja! (Vrt. 1. Mooseksen kirja, luvut 6–8.) – Lähetetty.