Mistä kärsimyskukka on saanut nimensä?

TARINA kertoo, että kärsimyskukka sai nimensä roomalaiskatolisilta papeilta 1500-luvulla. He sanoivat, että jotkin kukan osat toivat heille mieleen Jeesuksen Kristuksen kärsimyksen ja kuoleman. Katsohan tarkasti oheista kuvaa, niin voit ehkä seurata selitystä. Pappien mukaan kukan viisi terälehteä ja niiden kaltaiset viisi verholehteä edustivat kymmentä uskollista apostolia, jotka pysyivät Kristuksen lähellä hänen kärsiessään (pappien oli tarkoituksenmukaista jättää laskuista pois kavaltaja Juudas ja Pietari, joka kielsi Kristuksen kolmesti). He näkivät jopa Kristuksen orjantappurakruunun terälehtien yläpuolella olevassa rihmamaisessa lisäteriössä. Viisi hedettä (siitepölyä kehittävää siitoslehteä) edustivat Kristuksen oletettuja viittä haavaa. Sikiäimen yläpuolelle nousevien kolmen emin varret päättyvät nappimaisiin luotteihin melkein kuin suuret naulat. Niiden katsottiin edustavan nauloja, joita Jeesuksen teloituksessa käytettiin. Ei noilta papeilta ainakaan mielikuvitusta puuttunut!

Papit löysivät tämän kauniin kukan nykyisin Latinalaisena Amerikkana tunnetulta alueelta. Nykyään sitä kasvatetaan eri puolilla maailmaa muun muassa monissa kasvitieteellisissä puutarhoissa. Kukan halkaisija vaihtelee puolestatoista viiteentoista senttimetriin, ja värejä on hyvin monenlaisia.

Kärsimyskukkalajeja on nelisensataa, ja tavallisesti niitä kasvaa maapallon lämpimämmillä alueilla. Joillakin lajeilla on jopa syötävä hedelmä, joka maistuu hieman happamelta tai hyvin makealta. Hedelmästä tehdään mehua, marmeladia ja jäätelöäkin. Mahtavan kokoinen granadilla eli passiohedelmä on kuin kurpitsa, ja se voi painaa peräti kolme ja puoli kiloa.

Kuten huomaat, kukka on paljon muutakin kuin sitä, minkä silmä näkee. Koppisiemenisiä eli kukkivia kasveja on noin 250000 lajia! Siinä vasta tutkittavaa innokkaalle kukkaviljelyharrastajalle.

[Kaavio s. 24]

(Ks. painettu julkaisu)

VERHOLEHDET

LISÄTERIÖ

TERÄLEHDET

EMIT

HETEET