DEBIR

(’sisin, takimmainen’).

1. Eglonin kuningas. Eglon oli yksi niistä neljästä pienestä kuningaskunnasta, jotka yhdessä Jerusalemin kuninkaan kanssa hyökkäsivät Gibeonin kaupunkiin, koska se oli tehnyt rauhan Joosuan kanssa. (Jos 10:1–5.) Se että Gibeon antautui Joosualle, synnytti pelkoa, koska se oli omiaan heikentämään yhtenäistä Israelin vastaista rintamaa (Jos 9:1, 2) ja ilmeisesti helpotti samalla Joosuan liikkumista Luvatun maan pohjois- ja eteläosien välillä, minkä ansiosta maa voitiin vallata pala palalta. Joosuan armeija lähti pelastamaan piiritettyä Gibeonia, ja ihmeiden avulla Joosua ajoi Kanaanin sotajoukkoja takaa ja pakotti Debirin ja muut kuninkaat pakenemaan luolaan. Sinne he jäivät loukkuun, kunnes heidät myöhemmin teloitettiin. (Jos 10:6–27.)

2. Kanaanilainen kuninkaankaupunki (Jos 10:38, 39), josta käytettiin myös nimiä Kirjat-Sefer ja Kirjat-Sanna (Jos 15:15, 49; Tu 1:11). Se oli Juudan perintöalueella, mutta siitä tuli kehatilaisten leeviläiskaupunki (Jos 21:9, 15; 1Ai 6:54, 58).

Joosuan sotatoimiin sisältyneestä Debirin valloituksesta on ilmeisesti olemassa kaksi kertomusta. Ensimmäisessä kertomuksessa todetaan yksinkertaisesti, että Debirin väestö tuhottiin (Jos 10:38, 39). Toinen, Joosuan 11:21–23:ssa oleva kertomus on todennäköisesti lyhyt kuvaus samasta valloituksesta (koska jakeessa 18 puhutaan ’monista päivistä, joina Joosua kävi sotaa kaikkia näitä kuninkaita vastaan’), ja siinä kerrotaan lisäksi, että Joosua ”raivasi pois anakilaiset – – Debiristä” ja muista kaupungeista. Tämä lisätieto on ehkä mainittu sen osoittamiseksi, etteivät edes kookkaat anakilaiset, jotka olivat synnyttäneet suurta pelkoa israelilaisvakoojien sydämessä yli 40 vuotta aikaisemmin (4Mo 13:28, 31–33; 5Mo 9:2), olleet osoittautuneet haavoittumattomiksi.

Joka tapauksessa näyttää siltä, että anakilaiset asettuivat uudelleen asumaan Debirin kaupunkiin ja tulivat sinne ehkä Filistean rannikolta (Jos 11:22) sillä välin, kun Israel oli tilapäisesti Gilgalin leirissään tai sotimassa pohjoisessa (Jos 10:43–11:15). Vaikka Joosuan ensimmäiset sotaretket olivat tukahduttaneet vihollisjoukkojen yhtenäisen vastarinnan Kanaanin maassa ja hävittäneet nopeasti maan tasalle kaikki tärkeimmät linnoitukset, niin tämäntyyppinen sodankäynti ei ilmeisesti suonut mahdollisuutta pystyttää varuskuntia, niin että kaikkien tuhottujen kaupunkien paikat olisi pystytty pitämään israelilaisten hallussa. Niinpä Debir vallattiin tai puhdistettiin vihollisista toistamiseen, ja sen toteutti Otniel, joka kunnostautui kaupungin valloituksen yhteydessä ja sai siitä hyvästä vaimokseen Aksan, veteraanisoturi Kalebin tyttären. (Jos 15:13–19; Tu 1:11–15.)

Sitä, missä Israelin historian vaiheessa tämä toinen valloitus tapahtui, ei pystytä saamaan täsmällisesti selville. Tuomarien kirja alkaa ilmauksella ”Joosuan kuoleman jälkeen”, ja sitä seuraa kertomus siitä, miten Kaleb valloitti Debirin (Tu 1:11–15). Tämä merkitsisi joidenkuiden mielestä sitä, että Juuda valtasi Debirin Joosuan kuoleman jälkeen ja että Joosuan 15:13–19:ssä oleva samantapainen kertomus lisättiin myöhemmin Joosuan mukaan nimettyyn kirjaan. Joidenkuiden mielestä Tuomarien 1:1 taas on vain muodollinen johdanto, joka yhdistää sen Joosuan kirjaan, ja he väittävät, että Kaleb olisi tuskin odottanut vuosikausia, kunnes Joosua kuoli, ennen kuin hän ajoi anakilaiset pois hänen omaisuudekseen luvatulta maa-alueelta. Tämän vuoksi he katsovat Tuomarien kirjan selostuksen vain toistavan Joosuan kirjan kertomuksen.

Raamatunoppineet ovat esittäneet erilaisia ehdotuksia siitä, missä kohdin Juudan vuoristoa Debir sijaitsi. Aiemmin se samastettiin Tell Beit Mirsimiin, joka sijaitsee n. 20 km Hebronista länsilounaaseen. Nykyään se samastetaan kuitenkin Khirbet Rabudiin, joka on n. 13 km Hebronista lounaaseen.

Debirin vanha nimi Kirjat-Sefer (Jos 15:15; Tu 1:11) tarkoittaa ’kirjan kaupunkia’. Tämä on saanut jotkut otaksumaan, että Debir oli kanaanilaisten uskonnollisen ja juridisen oppineisuuden keskus ja paikka, jossa säilytettiin julkisia luetteloita.

3. ”Akorin alatasangolla” sijainnut paikka, joka mainitaan Juudan rajojen luettelossa (Jos 15:7). Vaikka sen tarkkaa sijaintipaikkaa ei tiedetäkään, jotkut maantieteilijät uskovat, että nimi on säilynyt Jerikon lounaispuolella olevan Thoghret ed-Debrin nimessä sekä Akorinlaakson oletettua sijaintipaikkaa lähempänä olevan Wadi Debrin nimessä.

4. Gadin rajalla Gileadissa sijainnut paikka (Jos 13:26). Tämän Debirin katsotaan tavallisesti olevan sama paikka kuin Lo-Debar, Makirin kotipaikka (Makir piti vierainaan Mefibosetia ja myöhemmin Daavidia) (2Sa 9:4–6; 17:27–29). Jotkut arvelevat Gadin Debirin olevan Umm ed-Dabar, joka sijaitsee 16 km Galileanmerestä etelään.