EEBENPUU

(hepr. hov·nimʹ).

Sanan uskotaan tarkoittavan Diospyros ebenum -lajista tai saman suvun muista lajeista saatavaa puuta. Puu kasvaa korkeaksi, ja sillä on yksinkertaiset lehdet ja kellomaiset kukat. Pintapuu on pehmeää ja valkoista, mutta sydänpuu, joka saavuttaa korkeintaan noin puolen metrin läpimitan, on hyvin kovaa, tiheäsyistä, kestävää ja väriltään mustaa tai tummanruskeaa. Se voidaan kiillottaa hyvin kiiltäväksi. Näiden ominaisuuksien vuoksi sitä käytetään erittäin mielellään hienoihin huonekaluihin, koriste-esineisiin ja upotustöihin yhdessä norsunluun kanssa. Pakanat tekivät siitä myös epäjumalia.

Eebenpuu mainitaan Raamatussa vain kerran, Hesekielin 27:15:ssä, missä se luetellaan kauppatavarana. Joidenkuiden mielestä siinä mainittu eebenpuu ja norsunluu tuotiin Intiasta tai Sri Lankasta, ehkä yli Arabianmeren, ylös Punaistamerta ja sitten maata pitkin, tai Koillis-Afrikassa sijaitsevasta Nubiasta. Muinaiset egyptiläiset arvostivat sitä suuresti, ja siitä valmistettuja esineitä on löydetty egyptiläisistä haudoista.