HYVÄTSATAMAT

Satama Lasaian kaupungin lähellä; samastetaan Kreetan etelärannikolla olevaan lahteen, jolla on vieläkin nykykreikaksi sama nimi: Kaloi Limenes (Ap 27:7, 8). Tämä lahti sijaitsee n. 8 km Kreetan eteläisimmästä kärjestä, Lithinonin niemestä (Akra Lithinon), itään.

Vankina oleva apostoli Paavali oli purjehtimassa Myrasta (Vähän-Aasian etelärannikolta) Knidoksen kautta Roomaan noin vuonna 58. Suorempi reitti Knidoksesta Roomaan olisi kulkenut Kreetan pohjoispuolitse. Ilmeisesti vastatuulet, jotka puhalsivat mahdollisesti luoteesta, pakottivat merenkulkijat valitsemaan eteläisen reitin Knidoksesta Kreetaan ja purjehtimaan sitten saaren etelärannikon suojassa, kunnes he lopulta saapuivat vaivoin Hyvätsatamat-nimiseen paikkaan. (Ap 27:5–8.)

Ennen kuin alettiin harkita Hyvistäsatamista lähtöä, ”oli kulunut melkoisesti aikaa”, ehkä tuulen laantumisen odottelemiseen tai hitaaseen ja vaivalloiseen matkantekoon. Sovituspäivän paastokin (syyskuun lopussa tai lokakuun alussa) oli jo mennyt, ja purjehtiminen oli näin ollen vaarallista. (Ap 27:9.)

Paavali, joka oli ollut usein vaaroissa merellä ja itse kokenut aikaisemmin ainakin kolme haaksirikkoa (2Ko 11:25, 26), suositteli viisaasti, että laiva talvehtisi Hyvissäsatamissa. (Kertomus ei paljasta, oliko hänen neuvonsa tässä tapauksessa henkeytetty.) Upseeri, jolla oli ilmeisesti päällikkyys, kuunteli kuitenkin kapteenin ja laivan omistajan neuvoa. Hyvätsatamat oli ”sopimaton” talvehtimiseen; useimmat neuvoivat siis lähtemään sieltä, ja merimiehet purjehtivat rannikon edustaa kohti Foiniksia. Hiljaa puhaltava etelätuuli oli petollinen. Pian sen jälkeen laiva tempautui myrskytuulen vietäväksi ja haaksirikkoutui lopulta Maltan rannikolle, n. 900 km lännempänä. (Ap 27:9–15, 39–41; 28:1.)

James Smith kirjoittaa tästä Apostolien tekojen kertomuksesta: ”On kiinnostavaa havaita, kuinka kaikki saamamme lisätiedot kertomuksen tapahtumapaikasta vahvistavat kertomuksen oikeaperäisyyden ja täsmällisyyden. Herra Brownin havaintojen ja myöhempien tutkimusten perusteella vaikuttaa nyt siltä, että saaret suojaavat Hyviäsatamia niin paljon, että vaikkei se olekaan Lutron [otaksuttavasti Foiniks] veroinen, sen täytyy olla oikein hyvä talvisatama, ja kun otetaan huomioon, kuinka äkkiä, usein ja rajusti navakat pohjoistuulet nousevat ja kuinka varmaa oli, että jos sellainen myrsky nousisi matkalla Hyvistäsatamista Lutroon, laiva ajelehtisi pakostakin merelle, oli kapteenin ja omistajan antaman neuvon järkevyys erittäin kyseenalainen, ja pyhän Paavalin antamaa neuvoa voidaan luultavasti perustella jopa merenkulkuopilla.” (The Voyage and Shipwreck of St. Paul, Lontoo 1866, s. 85, alav.)