GAD

(’hyvä onni’).

1. Jaakobin poika Lean palvelijattaren Silpan kautta, joka synnytti myös Gadin nuoremman veljen Asserin. Kun Gad syntyi Paddan-Aramissa n. 1770 eaa., Lea huudahti: ”Hyvällä onnella!”, ja tästä johtui nimi Gad. (1Mo 30:9–13; 35:26.) Gad meni veljiensä kanssa kaksi kertaa Egyptiin hakemaan viljaa Joosefilta (1Mo 42:3; 43:15). Hän oli noin 42-vuotias muuttaessaan perheineen Egyptiin isänsä Jaakobin mukana 1728 eaa. (1Mo 46:6, 7, 16). Kun Jaakob oli kuolemaisillaan 17 vuotta myöhemmin, hän siunasi 12 poikaansa ja sanoi Gadista: ”Gadin kimppuun hyökkää rosvojoukko, mutta hän hyökkää takimmaisen selustan kimppuun.” (1Mo 49:1, 2, 19.)

2. Heimo, joka polveutui Gadin seitsemästä pojasta. Toisena vuonna Egyptistä lähdön jälkeen heimon sotureita oli 45650. (1Mo 46:16; 4Mo 1:1–3, 24, 25.) Gad kuului samaan kolmenheimonosastoon Ruubenin ja Simeonin kanssa. Heidän leiripaikkansa oli tabernaakkelin eteläpuolella. (4Mo 2:10–16.) Marssittaessa Juudan osasto oli ensimmäisenä, sen perässä tulivat Gersonin ja Merarin leeviläissuvut, jotka kantoivat tabernaakkelia, ja heidän jälkeensä tuli osasto, johon Gad kuului. Eljasaf, Deuelin poika, oli gadilaisten armeijan päällikkö. (4Mo 10:14–20.) Erämaavaelluksen lopussa Gadin taistelukuntoisia miehiä oli vain 40500 eli 5150 miestä vähemmän kuin aikaisemmin (4Mo 26:15–18).

Alue. Gadin heimon miehet harjoittivat samaa ammattia kuin isänsä: he olivat karjankasvattajia (1Mo 46:32). Tästä syystä he pyysivät itselleen Jordanin itäpuolella olevaa karjaseutua. Mooses määräsikin tämän alueen Gadille sekä Ruubenille ja puolelle Manassen heimoa, joilla myös oli paljon karjaa. Mooses asetti kuitenkin ehdoksi sen, että näiden heimojen oli autettava muita Jordanin länsipuolisen alueen alistamisessa. Ne suostuivat tähän mielellään, ja rakennettuaan kiviaitauksia karjalleen ja kaupunkeja pienokaisilleen ne lähettivät oman osuutensa taistelijoita Jordanin toiselle puolelle valloittamaan maata. (4Mo 32:1–36; Jos 4:12, 13.) Gadin alue oli ollut amorilaisilla, jotka israelilaiset olivat lyöneet Mooseksen johdolla (4Mo 32:33; 5Mo 2:31–36; 3:8–20).

Gadin omistama alue käsitti alangot, jotka reunustivat suurinta osaa Jordanin itärannasta, ja se ulottui etelässä melkein Kuolleeseenmereen ja pohjoisessa lähelle Kinneretinmerta. Gadin alueeseen kuuluivat myös korkeat ylätasangot ja Jabbokin purolaakso. Suuri osa Gileadia sisältyi näin ollen Gadin jako-osaan (5Mo 3:12, 13). Gadin rajanaapurina oli pohjoisessa Manasse ja etelässä Ruuben (Jos 13:24–28).

Maan valloituksen jälkeen Joosua antoi Gadin heimoon kuuluville osan saaliista ja lähetti heidät takaisin. Sitten Gad rakensi yhdessä Ruubenin ja Manassen kanssa suuren alttarin Jordanin rannalle. Tämä teki toiset heimot rauhattomiksi, mutta ne tyyntyivät, kun niille selitettiin, että alttari oli rakennettu sen todistajaksi, että Jordanin länsipuolella olevien heimojen tavoin hekin palvoisivat yksinomaan Jehovaa. Alttarin oli määrä olla takeena siitä, ettei Jordanin itä- ja länsipuolella olevien heimojen välillä ollut jakaumaa. (Jos 22:1–34.)

Kaikki tämä oli sopusoinnussa Jaakobin Gadille esittämän siunauksen kanssa: ”Gadin kimppuun hyökkää rosvojoukko, mutta hän hyökkää takimmaisen selustan kimppuun.” (1Mo 49:19.) Heimo ei pelännyt sitä, että sen raja oli yhdestä suunnasta (idästä) avoinna rosvojoukoille. Se ei valinnut asuinpaikakseen idänpuoleista ylänköä siksi, ettei sen olisi tarvinnut taistella Kanaanin maasta. Jäähyväissanoissaan Jaakob ikään kuin käski Gadia lyömään luottavaisesti takaisin rosvot, jotka hyökkäisivät sen kimppuun ja loukkaisivat sen rajoja. Lisäksi gadilaiset ryöstivät ryöstäjiään ja saivat heidät kääntymään pakosalle, minkä jälkeen gadilaiset ajoivat takaa heidän takimmaista selustaansa.

Myös Mooses puhui Gadin hyvistä ominaisuuksista, kun hän sanoi: ”Siunattu on se, joka laajentaa Gadin. Leijonana hänen on asuttava, ja hänen on raadeltava käsivarsi ja päälaki. Ja hän valitsee itselleen ensimmäisen osan, sillä siellä on lainantajan osuus varattuna. Ja kansan päämiehet kokoontuvat. Hän toteuttaa Jehovan vanhurskauden ja hänen Israelia koskevat oikeudelliset päätöksensä.” (5Mo 33:20, 21.)

Gadin alueella sijainnut Gileadin Ramot oli yksi Mooseksen asettamista turvakaupungeista (5Mo 4:41–43). Muita leeviläiskaupunkeja Gadin alueella olivat Mahanaim, Hesbon ja Jaser (Jos 21:38, 39). Dibonin kaupunki, josta kuuluisa Mesan kivi löydettiin 1868, oli yksi niistä monista kaupungeista, jotka gadilaiset rakensivat uudelleen, kun he ottivat alueen haltuunsa (4Mo 32:1–5, 34, 35).

Gad tuki Daavidia. Kun Daavid oli rajoitusten alaisena Saulin takia, useat Gadin poikien armeijan päälliköt ylittivät tulvivan Jordanin ja tulivat hänen tuekseen Juudassa sijaitsevaan Siklagiin. Heidän kuvaillaan olleen ”urhoollisia, väkeviä miehiä, sotaan varustettuja armeijamiehiä, jotka pitivät suurta kilpeä ja pistokeihästä valmiina, miehiä joiden kasvot olivat kuin leijonien kasvot, ja he olivat nopeita kuin gasellit vuorilla. – – Vähäisin vastasi sataa ja suurin tuhatta.” (1Ai 12:1, 8–15.) Kun he taistelivat hagrilaisia ja näiden liittolaisia vastaan, heistä (sekä Ruubenista ja Manassesta) sanottiin: ”He huusivat sodassa avukseen Jumalaa, ja hän kuuli heidän rukouksensa, koska he luottivat häneen.” Sen johdosta he saivat haltuunsa valtavan määrän vankeja ja paljon karjaa. (1Ai 5:18–22.)

Jerobeamin puolelle. Valtakunnan jakautuessa Gadin heimo tuki Jerobeamin alaisuudessa toimivaa pohjoista osaa. Vuosia myöhemmin, Jeehun päivinä, ”Jehova rupesi karsimaan pois Israelia pala palalta”, jolloin suojattomalla itärajalla sijainneesta Gadista tuli Israelin pohjoisen valtakunnan ja Syyrian välinen taistelutanner (2Ku 10:32, 33). Lopulta Assyrian kuningas Tiglat-Pileser III valloitti Gadin ja vei sen asukkaat vankeuteen. Tämän jälkeen ammonilaiset saattoivat ottaa haltuunsa tämän alueen. (2Ku 15:29; 1Ai 5:26; Jer 49:1.)

Maan jakamista koskevassa Hesekielin profeetallisessa näyssä Gadille määrätty alue on äärimmäisenä etelässä (Hes 48:27, 28). Ilmestyksen 7. luvussa olevassa Israelin heimojen luettelossa Gad mainitaan kolmantena.

3. Profeetta ja näkyjennäkijä. Daavidin ollessa Saulia paossa ”luoksepääsemättömässä paikassa” Adullamin luolassa Gad neuvoi häntä palaamaan Juudaan. (1Sa 22:1–5.) Kun Daavid pani julkeasti toimeen väestönlaskennan hallituskautensa loppupuolella, Jehova esitti Gadin välityksellä Daavidille kolme vaihtoehtoista rangaistusta. Myöhemmin Gad neuvoi Daavidia rakentamaan Jehovalle alttarin Araunan (Ornanin) puimatantereelle. (2Sa 24:10–19; 1Ai 21:9–19.) Gad osallistui pyhäkössä toimivien muusikkojen organisoimiseen (2Ai 29:25). 1. Samuelin kirjan loppuosan ja koko 2. Samuelin kirjan kirjoittaminen lasketaan tavallisesti Natanin ja Gadin ansioksi (1Ai 29:29).