JEREMIAN KIRJA

Profetioita ja historiaa, jotka Jeremia kirjoitti Jehovan ohjauksessa. Jeremia valtuutettiin profeetaksi kuningas Josian 13. hallitusvuonna (647 eaa.) varoittamaan eteläistä Juudan valtakuntaa sitä uhkaavasta tuhosta. Profeetta Jesajan toiminnasta ja pohjoisen Israelin valtakunnan kukistumisesta assyrialaisten käsissä oli tuolloin kulunut vajaat sata vuotta.

Järjestys. Kirjan aineisto ei ole aika- vaan aihejärjestyksessä. Tarvittaessa tapahtumien ajankohta on mainittu, mutta suurin osa profetioista soveltuu Juudan kansakuntaan sinä ajanjaksona, jona Josia, Jehoahas, Jojakim, Jojakin ja Sidkia hallitsivat. Jumala sanoi Jeremialle toistuvasti, että kansakunta oli parantumattoman paha, se ei pystynyt muuttumaan. Niille, joilla oli oikea sydämentila, annettiin kuitenkin kaikki mahdollisuudet tehdä parannus ja saada vapautus. Jeremian kirjoitusten järjestys ei vaikuta meidän aikaamme koskevien profetioiden ymmärtämiseen eikä soveltamiseen.

Milloin kirjoitettiin. Suurinta osaa Jeremian kirjasta ei kirjoitettu profetioiden julistamisaikaan. Jeremia ei ilmeisestikään kirjoittanut julistuksiaan muistiin, ennen kuin Jehova kuningas Jojakimin neljäntenä vuonna (625 eaa.) käski häntä kirjoittamaan kaikki siihen mennessä Jehovalta tulleet sanat. Niihin sisältyivät paitsi Josian aikana Juudasta puhutut sanat myös tuomiojulistukset kaikille kansakunnille. (Jer 36:1, 2.) Jojakim poltti tuon kirjakäärön Jehudin lukiessa sitä hänelle. Mutta Jeremialle annettiin tehtäväksi kirjoittaa se uudelleen, minkä hän tekikin sihteerinsä Barukin välityksellä, ja siihen lisättiin monia sanoja. (36:21–23, 28, 32.)

Kirjan muut osat lisättiin ilmeisesti myöhemmin, mm. johdanto, jossa mainitaan Sidkian 11. vuosi (Jer 1:3), muut profetiat, jotka Jeremia kirjoitti samoihin aikoihin kun hänen piti julistaa ne (30:2; 51:60), ja kirje Babylonissa oleville pakkosiirtolaisille (29:1). Myös Sidkian hallituskaudella lausutut julistukset sekä Jerusalemin kukistumisen jälkeiset tapahtumat, aina vuoden 580 eaa. tienoille saakka, lisättiin myöhemmin. Vaikka suuri osa kirjasta perustuikin Barukin kirjoittamaan kirjakääröön, niin kenties Jeremia myöhemmin muokkasi ja järjesteli sitä lisätessään uusia jaksoja.

Oikeaperäisyys. Jeremian kirjan oikeaperäisyys tunnustetaan yleisesti. Vain muutamat kriitikot ovat kiistäneet sen niiden erojen vuoksi, joita on heprealaisen masoreettisen tekstin ja Codex Alexandrinuksessa olevan kreikkalaisen Septuagintan tekstin välillä. Jeremian kirjan heprealaisen ja kreikkalaisen tekstin välillä on enemmän tekstimuunnelmia kuin missään muussa Raamatun heprealaisten kirjoitusten kirjassa. Kreikkalaisen Septuagintan tekstin sanotaan olevan heprealaista tekstiä noin 2700 sanaa eli noin kahdeksasosan lyhyempi. Useimmat tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että tämän kirjan kreikkalainen käännös on puutteellinen, mutta se ei vähennä heprealaisen tekstin luotettavuutta. On esitetty, että kääntäjällä on saattanut olla käytössään eri käsikirjoitusryhmään kuuluva heprealainen käsikirjoitus, jokin erityinen versio, mutta tekstikriittinen tutkimus paljastaa, ettei näin ilmeisesti ollut asian laita.

Sekä Jeremian muistiin merkitsemien profetioiden täyttyminen että niiden sisältö todistavat voimakkaasti kirjan oikeaperäisyyden puolesta. Sivulla 977 olevassa taulukossa luetellaan joitakin Jeremian kirjan lukuisista profetioista.

Jumalan periaatteita ja ominaisuuksia. Mainittujen täyttymysten lisäksi kirjassa esitetään periaatteita, joiden tulisi opastaa meitä. Siinä korostetaan, ettei muodollisuuksilla ole mitään arvoa Jumalan silmissä, vaan että hän haluaa sydämestä lähtevää palvontaa ja tottelevaisuutta. Juudan asukkaita kielletään luottamasta temppeliin ja sitä ympäröiviin rakennuksiin, ja heitä kehotetaan: ”Ympärileikatkaa itsenne Jehovalle ja poistakaa sydämenne esinahka.” (Jer 4:4; 7:3–7; 9:25, 26.)

Kirjan monet kuvaukset paljastavat Jumalan ominaisuuksia ja sen, miten hän kohtelee kansaansa. Jehovan suuri rakkaudellinen huomaavaisuus ja armo näkyvät mm. siinä, että hän pelastaa kansansa jäännöksen ja tuo lopulta siihen kuuluvat takaisin Jerusalemiin Jeremian ennustuksen mukaisesti. Jumalan huolenpito rekabilaisista, Ebed-Melekistä ja Barukista kertoo, että hän arvostaa sellaisia, jotka osoittavat huomaavaisuutta hänen palvelijoitaan kohtaan, on kiinnostunut heistä ja palkitsee ne, jotka etsivät ja tottelevat häntä (Jer 35:18, 19; 39:16–18; 45:1–5).

Jehovan kuvaillaan loistavalla tavalla olevan kaiken Luoja, Kuningas ajan hämärään asti, ainoa tosi Jumala. Yksin häntä tulee pelätä; hän oikaisee ja ohjaa hänen nimeään avuksi huutavia, eikä yksikään kansakunta voi kestää hänen tuomiojulistuksensa alaisuudessa. Hän on Suuri Savenvalaja, jonka kädessä yksilöt ja kansakunnat ovat kuin saviastioita, joita hän voi muovata tai jotka hän voi tuhota mielensä mukaan. (Jer 10; 18:1–10; Ro 9:19–24.)

Jeremian kirjassa paljastetaan, että Jumala odottaa hänen nimeään kantavan kansan olevan hänelle kunnian ja ylistyksen aiheena ja että siihen kuuluvat ovat hänelle läheisiä (Jer 13:11). Ne, jotka profetoivat väärin hänen nimessään ja sanovat sellaisten ’olevan rauhassa’, joiden kanssa Jumala ei ole rauhassa, joutuvat tekemään Jumalalle tilin sanoistaan, ja he kompastuvat ja kaatuvat (6:13–15; 8:10–12; 23:16–20). Kansan edessä pappeina ja profeettoina seisovilla on suuri vastuu Jumalan edessä, sillä hän sanoi Juudassa oleville: ”Minä en ole lähettänyt näitä profeettoja, kuitenkin he ovat juosseet. Minä en ole puhunut heille, kuitenkin he ovat profetoineet. Mutta jos he olisivat seisoneet lähipiirissäni, niin he olisivat panneet kansani kuulemaan minun sanojani ja käännyttäneet heidät takaisin pahalta tieltään ja menettelyjensä pahuudesta.” (23:21, 22.)

Tässä kuten muissakin raamatunkirjoissa Jumalan pyhän kansakunnan katsotaan olevan hänen vaimonsa, ja uskottomuus häntä kohtaan on ”porttoutta” (Jer 3:1–3, 6–10; vrt. Ja 4:4). Jehova itse pysyy kuitenkin horjumattoman uskollisena liitoilleen (Jer 31:37; 33:20–22, 25, 26).

Kirjassa on monia oivallisia periaatteita ja kuvauksia, joihin muut raamatunkirjoittajat viittaavat, samoin kuin lukuisia vertauskuvia ja profeetallisia malleja, jotka soveltuvat nykyajan kristittyyn ja hänen sananpalvelukseensa ja joilla on tärkeä merkitys hänelle.

[Tekstiruutu s. 976]

JEREMIAN KIRJAN KOHOKOHTIA

Selostus Jeremian kautta annetuista Jehovan tuomiojulistuksista sekä kertomus profeetan omista kokemuksista ja Babylonin toimeenpanemasta Jerusalemin tuhosta

Kirjoittaminen alkoi noin 18 vuotta ennen Jerusalemin kukistumista ja päättyi noin 27 vuotta tuon tapauksen jälkeen

Nuori Jeremia valtuutetaan profeetaksi

Hänen täytyy ’repiä’ sekä ’rakentaa’ ja ’istuttaa’

Jehova vahvistaa häntä tehtävää varten (1:1–19)

Valtuutuksensa mukaisesti Jeremia ’repii’

Hän paljastaa Juudan jumalattomuuden ja julistaa Jerusalemin tuhon olevan varma; temppelin olemassaolo ei pelasta uskotonta kansakuntaa; Jumalan kansa joutuu pakkosiirtolaisuuteen Babyloniin 70 vuodeksi (2:1–3:13; 3:19–16:13; 17:1–19:15; 24:1–25:38; 29:1–32; 34:1–22)

Tuomioita julistetaan Sidkiaa ja Jojakimia vastaan samoin kuin vääriä profeettoja, uskottomia paimenia ja epäuskoisia pappeja vastaan (21:1–23:2; 23:9–40; 27:1–28:17)

Jehova ennustaa monien kansakuntien, mm. babylonialaisten, kärsivän nöyryyttäviä tappioita (46:1–51:64)

Jeremia ’rakentaa’ ja ’istuttaa’ tehtävänsä mukaan

Hän viittaa israelilaisten jäännöksen ennallistamiseen ja ”vanhurskaan vesan” herättämiseen (3:14–18; 16:14–21; 23:3–8; 30:1–31:26; 33:1–26)

Lisäksi hän ilmoittaa Jehovan tekevän uuden liiton kansansa kanssa (31:27–40)

Jehovan ohjauksesta Jeremia ostaa pellon valaistakseen sitä, että Israel varmasti palaa pakkosiirtolaisuudesta (32:1–44)

Hän vakuuttaa rekabilaisille, että he säilyvät elossa, koska he tottelivat esi-isäänsä Jonadabia; heidän tottelevaisuutensa paljastaa Israelin tottelemattomuuden Jehovaa kohtaan (35:1–19)

Hän ojentaa Barukia ja vahvistaa tätä vakuuttamalla, että tämä säilyy elossa tulevassa onnettomuudessa (45:1–5)

Jeremia joutuu kärsimään rohkean profetoimisensa takia

Häntä lyödään, ja hänet pannaan yöksi jalkapuuhun (20:1–18)

Hänen tappamisekseen punotaan salajuonta sen vuoksi, että hän julistaa Jerusalemin tuhoa, mutta ruhtinaat pelastavat hänet (26:1–24)

Kuningas polttaa Jeremian kirjakäärön; Jeremiaa syytetään väärin babylonialaisten puolelle siirtymisestä, ja hänet pidätetään ja pannaan arestiin (36:1–37:21)

Lopulta hänet pannaan liejuiseen vesisäiliöön kuolemaan; Ebed-Melek pelastaa hänet, ja Ebed-Melekiä luvataan suojella tulevassa Jerusalemin tuhossa (38:1–28; 39:15–18)

Jerusalemin kukistumisen ja Egyptiin pakenemisen välisiä tapahtumia

Jerusalem kukistuu; kuningas Sidkia vangitaan, hänen poikansa surmataan, ja hänet sokaistaan ja viedään Babyloniin (52:1–11)

Jerusalemin temppeli ja isot talot poltetaan, ja suurin osa kansasta viedään pakkosiirtolaisuuteen (39:1–14; 52:12–34)

Gedalja nimitetään muutamien jäljelle jääneiden israelilaisten käskynhaltijaksi, mutta hänet murhataan (40:1–41:9)

Peloissaan kansa pakenee Egyptiin; Jeremia varoittaa Egyptinkin kukistuvan ja onnettomuuden kohtaavan heitä tuossa maassa (41:10–44:30)

[Tekstiruutu s. 977]

JEREMIAN MUISTIINMERKITSEMIÄ PROFETIOITA

Profetioita joiden hän näki täyttyvän

Sidkian vankeus ja Jerusalemin tuho Babylonin kuninkaan Nebukadnessarin käsissä (Jer 20:3–6; 21:3–10; 39:6–9)

Kuningas Sallumin (Jehoahasin) vallasta syökseminen ja kuolema vankeudessa (Jer 22:11, 12; 2Ku 23:30–34; 2Ai 36:1–4)

Kuningas Konjan (Jojakinin) vieminen vankina Babyloniin (Jer 22:24–27; 2Ku 24:15, 16)

Väärän profeetan Hananjan kuolema vuoden kuluessa (Jer 28:16, 17)

Joidenkuiden rekabilaisten ja etiopialaisen Ebed-Melekin säilyminen elossa Jerusalemin tuhossa (Jer 35:19; 39:15–18)

Profetioita, joiden täyttymyksen historia kertoo

Nebukadressar (Nebukadnessar) hyökkää Egyptiin ja valloittaa sen (Jer 43:8–13; 46:13–26)

Juutalaisten paluu sekä temppelin ja kaupungin rakentaminen uudelleen 70-vuotisen autioituksen jälkeen (Jer 24:1–7; 25:11, 12; 29:10; 30:11, 18, 19; vrt. 2Ai 36:20, 21; Esr 1:1; Da 9:2)

Ammon autioitetaan (Jer 49:2)

Edomin kansakunta karsitaan pois (Jer 49:17, 18) (Herodesten kuoltua Edom lakkasi olemasta kansakunta)

Babylonista tulee pysyvästi autio (Jer 25:12–14; 50:35, 38–40)

Profetioita, joilla on Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten mukaan merkittävä hengellinen täyttymys

Israelin huoneen ja Juudan huoneen kanssa tehdään uusi liitto (Jer 31:31–34; Hpr 8:8–13)

Daavidin huoneesta tulee olemaan mies valtakunnan valtaistuimella ikuisesti (Jer 33:17–21; Lu 1:32, 33)

Se mitä Jeremia puhui muinaista Babylonia vastaan, soveltuu laajemmassa, vertauskuvallisessa merkityksessä Suuren Babylonin kukistumiseen, kuten seuraavat vertailut osoittavat: Jer 50:2 – Il 14:8; Jer 50:8; 51:6, 45 – Il 18:4; Jer 50:15, 29 – Il 18:6, 7; Jer 50:23 – Il 18:8, 15–17; Jer 50:38 – Il 16:12; Jer 50:39, 40; 51:37 – Il 18:2; Jer 51:8 – Il 18:8–10, 15, 19; Jer 51:9, 49, 56 – Il 18:5; Jer 51:12 – Il 17:16, 17; Jer 51:13 – Il 17:1, 15; Jer 51:48 – Il 18:20; Jer 51:55 – Il 18:22, 23; Jer 51:63, 64 – Il 18:21