SIION

Alun perin jebusilaisten linnoitus, josta ryhdyttiin käyttämään nimeä ”Daavidin kaupunki” (1Ku 8:1; 1Ai 11:5). Vallattuaan Siioninvuoren Daavid teki siitä kuninkaallisen asuinpaikkansa (2Sa 5:6, 7, 9). (Ks. DAAVIDIN KAUPUNKI.) Jehovan sanat ilmaisevat Daavidin hallinneen Jumalan voideltuna Siionista käsin: ”Minä, niin, minä olen asettanut kuninkaani Siioniin, pyhälle vuorelleni.” (Ps 2:6.) Siionista tuli Jehovalle erityisen pyhä vuori, kun Daavid siirrätti sinne pyhän arkun (2Sa 6:17). Myöhemmin ”Siion” tarkoitti koko Morianvuorella sijainnutta temppelialuetta (jonne liiton arkku vietiin Salomon hallituskaudella), ja sitä käytettiin myös koko Jerusalemin kaupungista (vrt. Jes 1:8; 8:18; ks. KOHTAAMISVUORI). Koska liiton arkku edusti Jehovan läsnäoloa (2Mo 25:22; 3Mo 16:2) ja koska Siion oli taivaallisen todellisuuden kuva, sitä sanottiin Jumalan asuinpaikaksi (Ps 9:11; 74:2; 76:2; 78:68; 132:13, 14; 135:21) ja paikaksi, josta tulee apu, siunaus ja pelastus (Ps 14:7; 20:2; 50:2; 53:6; 134:3).

Jehova salli babylonialaisten autioittaa Siionin eli Jerusalemin, koska se oli ollut hänelle uskoton (Va 2:1, 4, 6, 8, 10, 13). Myöhemmin Jehova toi katuvan kansansa jäännöksen takaisin Siioniin eli Jerusalemiin profetian täyttymykseksi (Jes 35:10; 51:3; 52:1–8; Jer 50:4, 5, 28; 51:10, 24, 35). Sen vuoksi Jeesus Kristus saattoi ratsastaa Jerusalemiin aasin varsalla ja esittäytyä Siionille kuninkaana ja täyttää siten Sakarjan ennustuksen (Sak 9:9; Mt 21:5; Joh 12:15). Ainoastaan jäännös ilmaisi myönteistä vastakaikua, kun taas uskonnolliset johtajat eivät hyväksyneet Jeesusta kuninkaaksi ja halusivat tappaa hänet. Se merkitsi maalliselle Jerusalemille eli Siionille onnettomuutta ja sitä, että Jehova hylkäsi sen. (Mt 21:33–46.)

Koska maallinen Jerusalem oli hylännyt Jeesuksen, Jehova ei voinut laskea sinne Poikaansa ”koeteltuna kivenä, lujan perustuksen kallisarvoisena kulmakivenä” (Jes 28:16; Ro 9:32, 33; 1Pi 2:6). Hänen täytyi sen sijaan laskea se siihen Siioniin, josta heprealaiskristityille sanottiin: ”Te olette sitä vastoin lähestyneet Siioninvuorta ja elävän Jumalan kaupunkia, taivaallista Jerusalemia, ja myriadeja enkeleitä yleiskokouksessa ja taivaissa kirjattujen esikoisten seurakuntaa ja Jumalaa, kaikkien Tuomaria, ja täydellisiksi tehtyjen vanhurskaiden hengellistä elämää ja Jeesusta, uuden liiton välittäjää.” (Hpr 12:22–24.) Karitsa, Kristus Jeesus, ja ne 144000, jotka on ostettu maasta, seisovat selvästikin tällä taivaallisella Siioninvuorella (Il 14:1–3). (Ks. JERUSALEM; UUSI JERUSALEM.)