Todellisesti Jehovaan turvaava on vapaa pelosta

JEHOVAN palvelijat ovat vapaita pelosta. Profeetta Jesaja ilmaisi kauan sitten heidän tunteensa kirjoittaessaan: ”Katso, Jumala on minun pelastukseni. Minä turvaan [häneen] enkä pelkää, sillä Jehova, itse Jehova on minun voimani ja lauluni, ja hänestä on tullut minun pelastukseni.” Niin, vaikka koko maailma heidän ympärillään on pelkoa täynnä ”niiden asiain odotuksesta, mitkä ovat kohtaamassa asuttua maata”, niin Jehovan palvelijat eivät pelkää. – Jes. 12:2, As; Luuk. 21:26, Um.a

Mikä vapauttaa heidät pelosta? Pääasiassa heidän pelkonsa Jehovaa kohtaan. Hänen pelkäämisensä karkoittaa kaiken pelon ihmistä tai sitä kohtaan, mitä ihminen saattaa tehdä heille. Tutkimalla Jumalan Sanaa ja pannen käytäntöön sen opetukset he ovat lisänneet luottamustaan Jehovaan, ja niin heidän sydämensä ei häily Jehovan maailman ja Saatanan maailman välillä. He eivät peräänny sovittelemattomasta asemastaan siitä huolimatta, miten monta vihollista heitä vastassa on. – Ps. 112:7.

Myöskin heidän rakkautensa Jehovaan auttaa heitä olemaan vapaat pelosta. Sydämet, jotka pysyvät lujina rakkaudessaan ja antaumuksessaan Jehovaa ja hänen valtakuntaansa kohtaan, säilyvät murheesta ja pelon hirmuvallasta, niinkuin apostoli Johannes sanoo: ”Rakkaudessa ei ole pelkoa, vaan täydellinen rakkaus karkoittaa pelon pois, koska pelko aikaansaa estoa. Se, joka on pelon alainen, ei ole tosiaan tullut täydelliseksi rakkaudessa.” – 1. Joh. 4:18, Um.

Jehovan vastustajat vihaavat myöskin heitä tämän heidän Jehovan puolelle ottamansa asenteen vuoksi, mutta ne, jotka rakastavat Jehovaa, kärsivät iloiten hänen tähtensä. He tietävät, kuka Jehova on, mitä hän on tehnyt ja mitä hän voi tehdä, ja siksi he omaksuvat hänen katsantokantansa hänen ja heidän itsensä vastustajiin nähden. Hänen silmissään ovat maailman kaikki kansat vain pisara sangossa tai tomuhiukkanen vaakakupissa.

Ja miten he osoittavat ’todellisesti turvaavansa Jehovaan’? ’Antamalla köyhille.’ Vaikka Jehovan palvelijat antavat jatkuvasti keskuudessaan oleville köyhille välttämättömiä aineellisia tarvikkeita, niin heidän antamisensa painopiste on hengellisten lahjojen puolella. He eivät huolehdi pääasiallisesti niistä, jotka ovat köyhiä aineellisesti, vaan niistä, jotka ovat tietoisia hengellisestä tarpeestaan, jotka isoavat ja janoavat vanhurskautta. Sellaisille he ovat antaneet ja antavat jatkuvasti runsaasti kokoamatta milloinkaan kolehtia, ottamatta palkkioita tai määräämättä muitakaan maksuja. – Ps. 112:9.

Antaessaan köyhille Jehovan palvelijat lainaavat todellisuudessa hänelle, sillä nuo köyhät ovat hänen köyhiään, joten Jehova pitää olevansa velkaa noille ylevämielisille antajille. Miten hän sitten maksaa niille, jotka auliisti antavat köyhille? Täyttämällä heille lupauksensa, joista yksi on se, että heidän vanhurskautensa pysyy iäti. – Sananl. 19:17.

[Alaviitteet]