Onko Raamattu yhtäpitävä sinun kirkkosi kanssa?

MONET ihmiset ajattelevat, että heidän uskontonsa ei kehoita lukemaan Raamattua. Michael de la Bedoyere sanoi kirjoittaessaan Lontoon Catholic Heraldiin, että ”siitä huolimatta, että hänellä oli ollut poikkeukselliset tilaisuudet siihen, mitä voitaisiin sanoa korkeatasoiseksi katoliseksi koulutukseksi, ei koskaan tehty mitään hänen kehoittamisekseen lukemaan Uutta Testamenttia, puhumattakaan Vanhasta”.

Kirkon johtajien hyväksymät lentolehtiset sanovat kuitenkin: ”Roomalaiskatolinen kirkko pitää Raamattua maailman suurimpana Kirjana. . . . Jumala on sen Tekijä.” ”Miksi kirkko kehoittaa lukemaan Raamattua? Koska se tietää, että Jumalan täytyy ravita meitä, jotta me kasvaisimme, kehittyisimme henkisesti, tulisimme kypsiksi kristityiksi.”

Mutta miksi heitä ei ole todellisesti kehoitettu lukemaan ”maailman suurinta Kirjaa”, jonka Tekijä on itse Jumala? Saattaisiko olla, että Raamattu opettaa toisin kuin kirkko? Eräs katolinen ilmoituslehtinen sanoo: ”Katolilaiset, jotka eivät etsi täydellistä selitystä uskolleen Raamatusta, eivät hämmästy, kun he eivät löydä sellaisia sanoja kuin ’paavi’ tai ’kiirastuli’.”a

Mutta ovatko he hämmästyneitä? Eivätkö he ihmettele koskaan, miksi apostolit, joiden otaksuttiin olevan niin hyviä katolilaisia puhuvat kovin vähän sellaisesta, eivätkä edes mainitse kertaakaan paavia eikä heidän kirkkonsa nimeä, ei kardinaaleja, kolminaisuutta, eikä kiirastulta, ei messua, pyhää eukaristia, synninpäästöä, kuvien käyttöä, pyhäpäiviä eikä kulkueita? Miksi he eivät koskaan sanoneet toisiaan ”Hänen pyhyydekseen”, ”Kunnianarvoiseksi” eikä ”Isäksi”, ja miksi he eivät maininneet monta muutakaan seikkaa, mitkä ovat niin yleisiä kirkossa? Kun sinä luet Raamattua, niin sinä varmaan ajattelet, että apostoleilla oli aivan eri uskonto.

Ja niin heillä olikin!

On hämmästyttävää, mitä sinä oppisit kuuntelemalla apostoleja ja heidän henkeytettyjä kirjoituksiaan. Lukemalla 1. Timoteuksen kirjeen 3:2–5 sinä saisit tietää, että piispalla 1) saattaa olla vaimo ja että 2) hänelle annetaan opetusta lastensa kasvatuksesta. Piispalla saattaa olla lapsia? Miten se eroaakaan katolisen kirkon nykyisestä käytännöstä!

Jos sinä luet 1. Timoteuksen kirjeen 4:1–3 katolisesta Douay-käännöksestä, niin sinä opit tietämään, että ne, jotka ”luopuvat uskosta ja noudattavat villitseviä henkiä ja riivaajien oppeja”, kieltävät menemästä naimisiin ja käskevät olemaan syömättä lihaa. Eikö tämä järkyttäisi pappiakin, joka lukisi sitä perjantaina? Mutta katolinen Raamattu sanoo kumminkin niin, ja Paavali, eräs suurimmista apostoleista, kirjoitti sen henkeytettynä!

Matteuksen 23:9 saattaisi herättää jälleen erään kysymyksen mielessäsi. Se esittää Jeesuksen lausunnon: ”Älkää sanoko ketään isäksenne maan päällä, sillä yksi on teidän isänne, joka on taivaassa.” (Dy) Pappi saattaisi sanoa sinulle, että katolilaiset ”ovat hämmästyneitä siitä, että ei-katolilaiset saivartelevat, kun he sanovat pappejaan ’Isäksi’, koska ei-katolilaiset puhuttelevat omaa miespuolista vanhempaansa ’Isänä’”. Mutta jos sinä itse olisit lukenut Jeesuksen lausunnon, niin sinä tietäisit, ettei Jeesus puhunut hänestä, jota sinä sanot miespuoliseksi vanhemmaksi, vaan että hän puhui hänestä, jota sinä sanot uskonnolliseksi johtajaksesi. Järkyttäisikö sinua lukea Raamatustasi, että Jeesus itse kielsi seuraajiaan käyttämästä tällaisia arvonimiä?

Tarkastelkaamme messuakin. Messu on kirkon mukaan ”Herramme ristillä antaman uhrin veretön uudistus”. Mutta Heprealaiskirjeen 10:11, 12 sanoo, että Kristus uhrasi ”yhden ainoan uhrin syntien edestä” niiden juutalaisten pappien uhrien vastakohtana, joita piti uhrata säännöllisesti. Hämmästyttäisikö katolilaisia tietää, että tämä yksi uhri riitti ja että messua ei tarvita?

Entä miten on 1. Korinttolaiskirjeen 15:50:n laita? Hämmästyttäisikö se ihmisiä, jotka uskovat uskonkappaleena, että Marian ihmisruumis meni taivaaseen, kun he lukevat katolisesta Raamatusta, että ”liha ja veri eivät voi omistaa Jumalan valtakuntaa”? Ja olisivatko he vieläkin hämmästyneempiä, kun heidän lukemisensa edelleen osoittaa heille, ettei Raamatun missään kohdassa ole tehty poikkeusta tästä säännöstä, ei Mariankaan ollessa kysymyksessä? Jos tämä oppi olisi tosi, niin apostolit olisivat varmasti olleet kyllin innostuneita siitä kirjoittaakseen sen muistiin.

Mutta protestanttisetkin uskonnot jättävät huomioonottamatta Raamatun nimenomaiset esitykset. Järkyttyykö se protestantti, joka uskoo, ettei sielu kuole koskaan, kun hän saa tietää sen kuolevan? Voit lukea sen itse Hesekielin 18:4:nnestä ja 18:19:nnestä.

Ja järkyttääkö sitä protestanttia, joka uskoo, että jumalattomia vaivataan iankaikkisesti helvetin tulessa, kun hän lukee Saarnaajan 3:19:nnestä, että kuolleet ihmiset ovat poissa olemassaolosta samalla tavalla kuin eläimetkin? Tai onko hän järkyttynyt, kun hän saa tietää, että samat heprealaiset ja kreikkalaiset sanat käännettiin sekä ”helvetiksi” että ”haudaksi” ja että helvetti ei ole sentähden kuumempi kuin kylmät haudatkaan hautausmaalla?

Jumalan kirjoitettu Sana on ”Hengen miekka”. Se erottaa toden väärästä. Se voi leikata syvälle tehdessään siten. Se on eri mieltä paljossa, mitä opetetaan nykyisissä kirkoissa, ja niiltä, jotka hyväksyvät sen, se pyyhkäisee pois väärän ja paljastaa kauan kätkettyinä olleet totuudet. – Ef. 6:17.

Raamattu esittää ongelmia ihmisille, jotka sanovat, että sinun on kutsuttava uskonnollisia johtajia ”Isiksi”, jotka sanovat, että papit eivät saa mennä naimisiin, että lihaa ei saa syödä määräpäivinä, että Kristuksen uhri täytyy uusia messulla, että jumalattomia poltetaan iankaikkisesti helvetissä ja että sielu ei kuole koskaan. Mutta kuka on luotettava auktoriteetti uskonnossa, ihmiset vai Jumala? Vastaus on selvä. Tutki siis Jumalan Sanaa, katso, onko se yhtäpitävä sinun kirkkosi kanssa, ja muuta uskoasi, jos se ei ole!

[Alaviitteet]