Kylvä runsaasti ja niitä runsaasti

ON olemassa sanonta: ”Mitä enemmän uhraat, sitä enemmän saat.” Tämä sananparsi kuulostaa kuitenkin paremmalta, kuin mitä se todellisuudessa on. Kuinka paljon enemmän monet ovatkaan tuhlanneet aikaa, tarmoa ja rahaa johonkin suunnitelmaan kuin toiset ja ovat kuitenkin hyötyneet vähemmän, koska ”aika ja aavistamattomat tapahtumat” kohtaavat kaikkia ihmisiä? Mutta sääntö, minkä apostoli Paavali mainitsi kirjoittaessaan maailmallismielisille, hyvinvoiville Korinton kristityille, pitää paikkansa poikkeuksetta: ”Joka niukasti kylvää, se myös niukasti niittää, ja joka runsaasti kylvää, se myös runsaasti niittää.” – Saarn. 9:11, Um; 2. Kor. 9:6.

Miksi? Koska se, mikä oli apostoli Paavalin mielessä, ei ollut mikään aineellista omaisuutta oleva palkinto, vaan paljon parempi – se palkinto on ’Jehovan siunaus, mikä tekee rikkaaksi ja mihin hän ei lisää mitään tuskaa’ ja ’onni, mitä on antamisessa enemmän kuin saamisessa’. – Sananl. 10:22, Um; Apt. 20:35, Um.

Huomaa myöskin, että Raamatun periaate panee pääpainon laadulle eikä määrälle. Joku saattaa antaa paljon ja kuitenkin niukasti; toinen saattaa antaa vähän ja kuitenkin runsaasti. Siksi apostoli huomautti tässä yhteydessä: ”Sillä jos on alttiutta, niin se on otollista sen mukaan, kuin on varoja, eikä sen mukaan, kuin niitä ei ole.” – 2. Kor. 8:12.

Tarkastelemmepa mitä ihmisten suhteita tai yritystä tahansa, niin sääntö ’joka runsaasti kylvää, se myös runsaasti niittää’ soveltuu siihen. Se on sovellettavissa naapureitten välisiin suhteisiin, työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin, kauppiaan ja asiakkaan välisiin suhteisiin ja niin edelleen. Jeesus osoitti sen sanoen: ”Antakaa, niin teille annetaan. Hyvä mitta, sullottu, pudistettu ja kukkurainen, annetaan teidän helmaanne; sillä millä mitalla te mittaatte, sillä mitataan teille takaisin.” Näin ei tietenkään tapahdu jokaisessa yksityisessä tapauksessa; on olemassa joitakin hyvin itsekkäitä yksilöitä, mutta yleensä ihmiset tekevät niin, sillä yleinen sääntö on, että anteliaisuus on tarttuvaa samoin kuin saituuskin. – Luuk. 6:38.

Miten tämä periaate soveltuukaan perhepiirissä! Aviopuolisot, jotka kylvävät runsaasti aikaa, hellyyttä, huomaavaisuutta, rakkautta ja kärsivällisyyttä, havaitsevat puolisoittensa tekevän samoin, ja ne, jotka kylvävät niukasti näitä ominaisuuksia, myöskin niittävät niitä niukasti. Vanhemmat, jotka kylvävät runsaasti, mitä tulee aikaan, kiinnostukseen, kärsivällisyyteen, rakkauteen ja kuriin lapsia kohtaan, niittävät runsaasti siten, että heidän lapsensa tuottavat heidän sydämelleen ilon. Perussyy nykyajan nuorisorikollisuuteen on epäilemättä vanhempien haluttomuus kylvää runsaasti, kun heidän lapsensa ovat kysymyksessä, uhraamalla henkilökohtaisia huvejaan suodakseen heille aikaa, huomiota ja hellää kiintymystä, mitä he tarvitsevat kehittyäkseen nuhteettomiksi henkilöiksi. – 5. Moos. 6:5–7; Ef. 6:4.

Tämä periaate soveltuu varmasti oppimiseen, henkilökohtaiseen tutkimiseen. Oppilas, joka kylvää runsaasti aikaa ja tarmoa ahkeraan opiskeluun, niittää runsaasti saaden mielensä täyteen tietoa ja hyvän todistuksen. Sama on totta kristillisestä palveluksesta. Jos joku ponnistelee ahkerasti ostaen viisaasti sopivaa aikaa Raamatun tutkimista varten, erottaen säännölliset ajat siihen, ehkä vielä lukien matkustaessaan tai odottaessaan jotakuta henkilöä tai autoa tai junaa, hän tulee ”työntekijäksi, joka ei työtään häpeä, joka oikein jakelee totuuden sanaa”. – 2. Tim. 2:15.

Periaate ”joka runsaasti kylvää, se myös runsaasti niittää” soveltuu rukoukseenkin. Ovatko meidän rukouksemme näköpiiriltään tai sisällykseltään niukkoja, vai ovatko ne runsaita molemmissa suhteissa? Jos me kylvämme runsaasti kokouksessa, ajatellen muita itsemme ja perheemme lisäksi ja jos me pitkitämme rukousta ilmaisten täydellisesti itsemme sen sijaan että kiiruhtaisimme sen loppuun koneellisella tavalla, silloin me myös voimme toivoa niittävämme runsaasti Jehovan siunausta. Sen tähden meitä kehotetaan ”rukoilemaan lakkaamatta” ja olemaan ”rukouksessa kestävät”. Niin, ”älkää mistään murehtiko, vaan kaikessa saattakaa pyyntönne rukouksella ja anomisella kiitoksen kanssa Jumalalle tiettäväksi, ja Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi, on varjeleva teidän sydämenne ja ajatuksenne Kristuksessa Jeesuksessa.” – 1. Tess. 5:17; Room. 12:12; Fil. 4:6, 7.

Tämä raamatullinen periaate kylvämisestä ja niittämisestä soveltuu myös opettajan ammattiin, kasvattajan uraan. Kasvattaja, opettaja tai yliopiston professori, joka antaa niukasti oppilailleen, ei löydä työstään tyydytystä. Mutta se, joka antaa runsaasti aikaansa, voimaansa, harrastustaan ja itseään, niittää runsaasti saaden osakseen heidän arvostuksensa ja nähden heidän edistyvän kenties maisterin- tai tohtorinvihkiäisiin asti.

Tämä pitää erikoisesti paikkansa kaikkein suurimmanarvoisesta opettajan ammatista, kristillisestä palveluksesta. Jos kristitty palvelija kylvää runsaasti Jumalan totuuden siementä lähistöllään asuvien ihmisten sydämiin, hän niittää runsaasti. Ja jos hän tutkii Raamattua jonkun kanssa ja osoittautuu anteliaaksi harrastuksessaan ja käyttää paljon aikaa hänen kanssaan – ehkä tehden lyhyitä käyntejä hänen luokseen silloin tällöin myös sellaisina päivinä, jolloin heillä ei ole tutkistelua – hän voi toivoa niittävänsä runsaasti.

Tämä periaate voi selittää hyvin, miksi toisinaan seurakunnan julistajalla, jonka velvollisuudet sallivat hänen käyttää vain rajoitetusti aikaa palveluksessa, saattaa olla näytettävänä enemmän hedelmiä työstään kuin sillä, jolla on enemmän aikaa käytettävänään. Koska hän kylvää runsaasti, hän on kokosydäminen kaikessa, mitä hän tekee; hän on erittäin kiinnostunut alueellaan asuvista ihmisistä – hän käy uudelleen kaikissa kodeissa, missä ei oltu kotona, ja tekee uusintakäyntejä joka paikkaan, missä oli vähäisenkin kiinnostuksen kipinää. Ne, joille hän johtaa raamatuntutkisteluja, tajuavat hänen vilpittömyytensä ja tuntevat toiminnan välttämättömyyden siitä, mitä he oppivat. Pian he käyvät seurakunnan kokouksissa ja liittyvät häneen palveluksessa. Sellaisesta anteliaasta palveluksesta niitetyt tulokset ovat runsaat.

Kylväköön jokainen siksi runsaasti kaikilla ihmissuhteiden ja inhimillisen yrityksen aloilla. Siten tekemällä jokainen varmasti niittää runsaasti, ellei luonnontuotteita, niin ainakin hengellisiä siunauksia.