Sen ymmärtäminen, mitä henki on
JUMALAN kirjoitettu sana on viisauden aarteisto, mutta miten kukaan voi hyötyä sen rikkauksista, jollei hän tutki sitä ja hanki sen täsmällistä ymmärtämistä? Tästä annetaan hyvä neuvo Sananlaskujen 4:7:nnessä (Um): ”Viisaus on tärkeintä. Hanki viisautta, ja kaikella hankkimallasi hanki ymmärrystä.”
Raamatussa käytettyjen ilmaisujen eri merkitysten tunteminen on tärkeä tekijä ymmärryksen hankkimisessa. Sanalla ”henki” esimerkiksi on ainakin seitsemän eri merkitystä. Jollei joku tunne näitä merkityksiä, hän ei voi ymmärtää täsmällisesti niitä raamatunpaikkoja, joissa tätä sanaa on käytetty.
Heprean ja kreikan kielissä, joista Raamattu on käännetty, sana ”henki” sisältää tuulen, liikkeessä olevan ilman kaltaisen näkymättömän voiman, perusajatuksen. Tästä syystä sanotaan Jehova Jumalaa, Jeesusta Kristusta ja enkeleitä hengiksi. Ihminen ei voi nähdä heitä, mutta heillä on voima, mikä voidaan tehdä havaittavaksi ihmiselle niiden vaikutusten välityksellä, mitkä se aikaansaa maan päällä. Meille sanotaan Johanneksen 4:24:nnessä, että ”Jumala on Henki”, ja 1. Korinttolaiskirjeen 15:45:nnessä kutsutaan ylösnoussutta Jeesusta Kristusta ”eläväksitekeväksi hengeksi”. Enkeleistä sanoo Heprealaiskirjeen 1:7 (Um): ”Hän tekee enkelinsä hengiksi.”
Henkeä vastaava heprealainen sana on ruah ja kreikkalainen sana pneuma. Jotkut raamatunkääntäjät kääntävät heprealaisen sanan nešamáh hengeksi Jobin 26:4:nnessä ja Sananlaskujen 20:27:nnessä, mutta huolellisemmat käännökset käyttävät tässä sanaa ”hengitys” eikä henki. Tämä sana nešamáh on se, mitä on käytetty 1. Mooseksen kirjan 2:7:nnessä siitä elämän hengityksestä, mikä pantiin Aadamiin häntä luotaessa. Sen käyttö tässä ilmaisee, että Jumala puhalsi Aadamin sieraimiin kirjaimellisesti hengityksen. Mutta se toimiva elinvoima, minkä Jumala antoi hänelle saattaen hänet tietoiseen olemassaoloon, oli ruah eli hänen henkensä. Tätä toimivaa elinvoimaa ei mainita nimenomaan 1. Mooseksen kirjan 2:7:nnessä, mutta siihen viitataan muualla. – 1. Moos. 6:17; 7:22; Saarn. 12:7.
Se elinvoima eli elämän peruste maallisissa luomuksissa, mitä ylläpidetään hengittämällä, on yksi ”hengen” merkityksistä. Jobin 27:3:nnessa on tätä sanaa käytetty tässä merkityksessä. ”Niin kauan kuin minussa vielä henkeä [hengitystä, Um] on ja Jumalan henkäystä [henkeä, Um] sieramissani.” Heprealaista sanaa nešamáh on käytetty kirjaimellisesta hengityksestä tässä raamatunkohdassa, jota vastoin sanaa ruah on käytetty hengestä eli elinvoimasta.
Sana henki ilmaisee toisinaan henkilön mielentilaa. Tämä on sellaista, mitä ei voida nähdä, mutta se ilmenee näkyvällä tavalla henkilön lausunnoissa tai teoissa. Psalmissa 34:18 (Um) tarkoitetaan selvästi mielentilaa sanalla henki: ”Jehova on niiden lähellä, joilla on särkynyt sydän, ja ne, joilla on murtunut henki, hän pelastaa.” Niin kuin kivi murskataan vasaralla, katuva ihminenkin tuntee olevansa murtunut, kun Jumalan sana tekee hänelle selväksi hänen syntiensä vakavuuden. Hän etsii nöyrästi anteeksiantoa samoin kuin ne ihmiset, jotka saivat ”piston sydämeensä” tuntien syyllisyyttä sen johdosta, mitä Pietari sanoi heille helluntaina. (Apt. 2:37) ”Murtunut henki” ilmaisee siis sellaisen henkilön mielentilan, joka on tullut tietoiseksi synneistään ja hengellisestä tarpeestaan.
Viha on mielentila, mikä ilmaistaan toisinaan sanalla ”henki”. Tuomarien 9:23:nnessa tarkoitetaan tätä mielentilaa sanoilla ”paha henki”. Sitä käytettiin niistä pahoista tunteista, mitkä heräsivät Abimelekin ja Sikemin maanomistajien välillä. Tämä sama vihamielisyys on ilmaistu Saarnaajan 10:4:nnessä (Um) sanoilla ”hallitsijan henki” joka nousee jotakuta vastaan. Sananlaskujen 25:28:nnessa se on ilmaistu sanomalla: ”Kuin kaupunki, varustukset hajalla, muuria vailla, on mies, joka ei mieltänsä [henkeänsä, Um] hallitse.” Sellainen on mies, joka ei hallitse vihaansa.
Aivan erilaisen merkityksen sanalle ”henki” tapaamme 1. Timoteuksen kirjeen 4:1:sessä. Siinä se ilmaisee henkeytetyn ilmaisun eli lausunnon ajatuksen. Sama koskee 2. Tessalonikalaiskirjeen 2:2:sta, missä on kreikkalainen sana pneuma, jonka jotkut raamatunkäännökset ovat kääntäneet sanalla henki. Kristittyjä varoitetaan, ”ettette anna minkään hengen ettekä sanan ettekä minkään muka meidän lähettämämme kirjeen heti järkyttää itseänne”. Sanat ”henkeytetty ilmaisu” ilmaisevat selvästi tässä ”henki”-sanan ajatuksen, ja ”Pyhien kirjoitusten Uuden maailman käännös” käyttää niitä siten.
Siihen näkymättömään tarmoa antavaan voimaan, minkä Jehova Jumala panee toimimaan tahtonsa toteuttamiseksi, voidaan viitata hänen pyhänä henkenään. 1. Mooseksen kirjan 1:2 tarkoittaa tätä voimaa, mikä oli vaikuttamassa luomistyössä, sanoessaan: ”Jumalan Henki liikkui vetten päällä.” Sama koskee Jobin 33:4:ttä: ”Jumalan henki on minut luonut.” Hänen toimiva, väkevä voimansa suoritti työn. Kun sen sanotaan suorittaneen luomistyön, vaikka Jumala onkin Luoja, niin se on samaa kuin sanottaisiin sähkön nostavan hissiä, vaikka moottori suorittaakin todellisuudessa työn.
Jeesuksen Kristuksen maan päällä ollessaan suorittamat ihmetyöt tehtiin Jumalan hengen, hänen toimivan voimansa, avulla. ”Jos minä Jumalan Hengen voimalla ajan ulos riivaajia, niin on Jumalan valtakunta tullut teidän tykönne.” (Matt. 12:28) Tämä sama toimiva voima antoi Simsonille voimaa sellaisten hämmästyttävien tekojen suorittamiseen kuin tuhannen miehen lyömiseen aasin leukaluulla ja kaupungin porttien poiskantamiseen. (Tuom. 15:14, 15; 16:3) Sen avulla pantiin toiset miehet, kuten Johannes Kastajan isä, ennustamaan. (Luuk. 1:67) Se kietoi 120 Jeesuksen Kristuksen opetuslasta helluntaina ja teki mahdolliseksi, että he puhuivat eri kieliä, paransivat sairaita ja herättivät kuolleita. Jumalan henki vuodatettiin heille tässä muodossa, kun hän kastoi heidät siihen. (Apt. 2:17) Sanaa ”henki” on näin ollen usein käytetty tarkoittamaan Jumalan mahtavaa näkymätöntä toimivaa voimaa sen ollessa vaikuttamassa ja suorittamassa hänen tahtoaan.
Kuten olemme nähneet, sanalla ”henki” on ainakin seitsemän eri merkitystä. Sitä on käytetty tarkoittamaan Jehova Jumalaa, Jeesusta Kristusta, enkeleitä, maallisten luomusten elinvoimaa, mielentilaa, henkeytettyjä ilmaisuja ja Jumalan toimivaa voimaa. Kun mielessäsi on nämä merkitykset lukiessasi Raamattua, niin se auttaa sinua lukemaan ymmärtäen. Jumalan sanan huolellisen tutkimisen suoma viisaus avaa eteesi tien, mikä johtaa moniin etuihin Luojan palveluksessa ja lopulta iankaikkiseen elämään. – Matt. 7:14.
Mutta me emme ole saaneet maailman henkeä, vaan sen Hengen, joka on Jumalasta, että tietäisimme, mitä Jumala on meille lahjoittanut; ja siitä me myös puhumme, emme inhimillisen viisauden opettamilla sanoilla, vaan Hengen opettamilla, selittäen hengelliset hengellisesti. – 1. Kor. 2:12, 13.