Lukijain kysymyksiä

● Sopiiko kristityn harrastaa taikatemppuja vain huvin vuoksi?

Saattaa olla, että joku harrastaa temppujen tekemistä, joilla ei ole mitään yhteyttä taikuuteen eli magiaan eikä demonismiin. Joku voi tehdä vain silmänkääntötemppuja tai sellaisia, joihin sisältyy aistiharhoja. Jos joku näyttäisi siis vain, miten taitava hän voi olla käsistään, uskottelematta siinä olevan mitään taikuutta, niin sellaista huvitusta vastaan ei olisi mitään sanottavaa. Mutta kristityn tulee syvästi harkita, sekaantuuko hän tämän kaltaisiin asioihin vai ei. Voidaan aloittaa yksinkertaisten temppujen suorittamisella, mutta se saattaa johtaa tekoihin, jotka henkilön tieten tai tietämättä jäljittelevät taikuutta. Voitaisiinhan temppujen avulla jäljitellä todellisia taikuusnäytteitä, joita demonit suorittavat, kuten leijailua, esineitten salaperäistä liikuttamista, ektoplasma-aineellistumista jne. Sellainen voisi johtaa tekemisiin pahojen henkivoimien kanssa, koska se on leikkimistä sillä, mitä paholaiset todellisuudessa tekevät.

Erään lontoolaisen naisen kokemus valaisee, mikä vaara siinä on, kun leikitään jollain, mikä muistuttaa paholaisten toimintaa. Hänen kokemuksensa kertoo Nandor Fodor kirjassa The Haunted Mind. Naista kiinnosti taikuus ja hypnotismi, ja hänellä oli niitä käsittelevä laaja kirjasto. Kertomus sanoo:

”Luonani oli nuori poika, joka oli hyvin altis hypnoosille. Piirsin taikaympyrän, panin hänet siihen ja vaivutin hänet hypnoottiseen uneen. Käskin häntä sitten tuomaan esiin Perkeleen! Poika vääntelehti ja huusi. Hän pelkäsi. . . . Mitään ei tapahtunut viidessä ensimmäisessä hypnoottisessa istunnossa, mutta kuudennessa tapahtui, ja se pelästytti minut suunniltani. Taikapiiriin ilmestyi valo. Valaisevasta usvasta tarkkaili minua kaksi silmää – niin suurta kuin kananmunat – kauhein, läpitunkevin katsein, hirvittävin ilmein. Kysyin käheästi, mitä se oli. Poika vastasi – tyystin vieraalla äänellä – ’se Paha, jota sinä pyysit esiintymään, puhuu sinulle’. . . . Olin niin säikähtynyt, että kirkaisin: ’Mene takaisin äläkä palaa enää koskaan! En suvaitse sinua, en halua sinua!’ Valo hävisi suhahtaen, ja kaikki palasi normaaliksi. Mutta minä olin kasvoiltani liidunvalkoinen, ja päiväkausia jälkeenpäin tunsin, että kaikki voimani olivat lähteneet. Poika tunsi samaa. Neljä tai viisi kertaa hänestä tuntui, että jokin voima oli yrittänyt saada hänet valtaansa.”

Taikuudella leikkiminen, vaikkapa vain pilailumielessäkin, on hyvin vaarallista ja merkitsee paholaisten kehottamista todella ilmestymään, niin kuin ne tekivät sen miehen tapauksessa, joka järjesti valeistuntoja havaitakseen vain, että hän sai aikaan toisinaan todella spiritistisiä ilmiöitä. – Clock Without Hands.

Toisinaan temppujen suorittajat yrittävät saada toiset uskomaan suorittavansa jotain yliluonnollista, taikuutta. Siten he voivat itse asiassa joutua tosi vaikeuksiin paholaisten kanssa. Kukaan kristitty ei suinkaan halua väittää omaavansa yliluonnollisia voimia eikä antaa sellaista vaikutelmaa, että hän on babylonilaisen taikuuden harjoittaja, koska se on Jumalan tuomitsema. (5. Moos. 18:10, 14) Kristityn tulee pitää myös mielessään, että ihmiset, jotka tuntevat hänet ja pitävät häntä Jumalan palvelijana, saattavat katsella paheksuvasti taikuutta muistuttavia temppuja, ja jotkut voivat kompastuakin. Kristitty voi hyvinkin näin ollen havaita, että niin sanottujen ”taika”-temppujen harrastaminen ei ole edullista. – Fil. 1:10; 1. Kor. 6:12.

● Mikä Heprealaisten kirjoitusten ennustus sanoi Matteuksen 2:23:nnen mukaisesti, että Jeesusta oli ”kutsuttava Nasaretilaiseksi”?

Joosef, Maria ja nuori Jeesus asettuivat Nasaretiin vietettyään jonkin aikaa Egyptissä ja palattuaan Palestiinaan. Matteus kertoo: ”Niin hän [Joosef] nousi, otti lapsen ja hänen äitinsä ja meni Israelin maahan. Mutta kun hän kuuli, että Arkelaus hallitsi Juudeaa isänsä Herodeksen jälkeen, niin hän pelkäsi mennä sinne. Ja hän sai unessa Jumalalta käskyn ja lähti Galilean alueelle. Ja sinne tultuaan hän asettui asumaan kaupunkiin, jonka nimi on Nasaret; että kävisi toteen, mikä profeettain kautta on puhuttu: ’Hän on kutsuttava Nasaretilaiseksi’.” – Matt. 2:19–23.

Jeesuksen kutsuminen Nasaretilaiseksi viittaa ilmeisesti siihen, että häneen sovelletaan heprealainen sana netser. Tämä sana merkitsee ’oksa’ tai ’vesa’. Sitä käytettiin profeetallisesti Jeesuksesta Jesajan 11:1:sessä, jossa sanotaan: ”Mutta Iisain kannosta puhkeaa virpi, ja vesa [netser] versoo hänen juuristansa.” On huomattava, että Jeesuksen kotikaupungin nimi Nasaret johtuu ilmeisesti tästä samasta heprealaisesta sanasta netser ja merkitsee ’oksakaupunki’.

Vaikka Heprealaisista kirjoituksista ei näy voitavankaan lainata mitään nimenomaista lausuntoa, missä sanottaisiin, että Messiasta tultaisiin kutsumaan Nasaretilaiseksi, niin Jesajan 11:1:sen ”vesaa” koskeva ennustus täyttyi siis Jeesuksessa Kristuksessa. On myös otettava huomioon Nasaret-nimen merkitys. Nämä tekijät yhdessä osoittavat totuudenmukaiseksi Matteuksen 2:23:nnen henkeytetyn lausunnon, että Jeesusta oli ”kutsuttava Nasaretilaiseksi”.