Älä ole levoton
MEIDÄN aikamme on levottomuuden täyttämä. Maailma hoipertelee kriisistä toiseen pitäen ihmiskuntaa vakituisen kuohunnan tilassa.
Kukaan ei voi säästyä tämän taistelun vaikutukselta, koska se on maailmanlaajuinen. Aasiassa, Afrikassa, Euroopassa ja Pohjois- ja Etelä-Amerikassa tapahtuu rotumellakoita, vallankumouksia, sissisotia ja muita mullistuksia pelottavassa tahdissa. On nälänhätää, ruttoa, maanjäristyksiä ja alituisesti uhkaava atomisodan tuho.
Ihmiset, jotka ovat panneet toivonsa ja luottamuksensa tähän asiainjärjestelmään, ovat ymmärrettävästi levottomia, sillä he huomaavat maailman johtohenkilöitten ehdottamien parannuskeinojen pettävän kerran toisensa jälkeen. Jeesus Kristus ennustikin, että ihmiset kaikkialla ”menehtyvät peljätessään ja odottaessaan sitä, mikä maanpiiriä kohtaa”. Ei missään näy olevan pysyvyyttä eikä turvallisuutta. – Luuk. 21:26.
Jeesus kehotti kuitenkin pahenevista maailman olosuhteista huolimatta kristittyjä olemaan pelkäämättä, huolestumatta. ”Kun nämä alkavat tapahtua”, hän sanoi, ”nostakaa päänne, sillä teidän vapautuksenne on lähellä.” Ja varhaiskristitty apostoli Pietari sanoi: ”’Älkää antako heidän pelkonsa peljättää itseänne, älkääkä hämmästykö’, vaan pyhittäkää Herra Kristus sydämissänne.” – Luuk. 21:28; 1. Piet. 3:14, 15.
Ei ole helppoa pysyä pelottomana ja vapaana huolen taakasta, kun toimeentulomahdollisuudet tai henki ovat uhattuja. Vaaditaan lujaa uskoa Jumalaan. Ihmisen täytyy uskoa, että Jehova Jumala on olemassa ja että hän pitää huolen niiden hyvinvoinnista, jotka palvelevat häntä. Vain jos voi luottaa Jumalaan ja hänen suojelemis- ja huolenpitokykyynsä, voi pysyä tyynenä ja rauhallisena koettelemusten ja vaikeuksien piirittämänäkin.
Tässä yhteydessä ei voida liiaksi korostaa sitä, miten tärkeätä on pysytellä lähellä Jumalaa rukouksessa, sillä se on levottomuuden välttämisen avain. Huomaa, miten apostoli Paavali kiinnitti Filippin varhaiskristittyjen huomion tähän. Hän kirjoitti: ”Älkää mistään murehtiko, vaan kaikessa saattakaa pyyntönne rukouksella ja anomisella kiitoksen kanssa Jumalalle tiettäväksi, ja Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi, on varjeleva teidän sydämenne ja ajatuksenne Kristuksessa Jeesuksessa.” – Fil. 4:6, 7.
Jos pysyt lähellä Jehova Jumalaa rukouksessa ja tutkimalla hänen Sanaansa Raamattua, niin käsität, miksi maailman olosuhteet ovat kääntyneet pahempaan päin. Silloin käy selväksi, että nykyiset vaikeudet täyttävät Jeesuksen ennustuksen olosuhteista, joiden piti olla tunnusomaisia nykyisen jumalattoman asiainjärjestelmän lopulle. Sinä näet sen tähden, että Jumalan valtakunta on nyt käsillä ja että Jumala pyyhkäisee pian maan päältä pois kaikki jumalattomuuden jäljetkin ja saattaa vanhurskautta rakastavat uuteen rauhaisaan ja onnelliseen järjestykseen. – Matt. 24:3–14, 32–34; 2. Tim. 3:1–5; Dan. 2:44; Ilm. 21:3, 4.
Tämä tieto auttaa sinua välttämään levottomuuden. Vaikka hallituksetkin muuttuisivat ja jumalankielteiset ainekset saisivat ohjakset käsiinsä, niin et joudu pakokauhun valtaan eikä sinulle tule sellaista pakkomiellettä, että olisi parempi paeta toiseen paikkaan. Sinä ymmärrät, ettei ole mitään maantieteellistä paikkaa, missä olisi tosi rauhaa ja turvaa, sillä ahdistus voi iskeä minne hyvänsä maan päällä. Sinä odotat sen tähden Jumalalta apua ja rukoilet jatkuvasti hänen henkeään ja ohjaustaan. Sinä toimit apostolin kehotuksen mukaan ja ’heität kaikki murheesi hänen päällensä, sillä hän pitää sinusta huolen’. – 1. Piet. 5:7; Ps. 55:23.
Mutta eikö Jeesus sanonut tässä yhteydessä: ”Kun teitä vainotaan yhdessä kaupungissa, paetkaa toiseen”? (Matt. 10:23) Eikö tämä osoita, että kristittyjen tulee paeta vainoalueilta? Miten Jeesuksen opetus on ymmärrettävä?
Jeesus ei neuvonut pakenemaan pelossa. Hän oli juuri käskenyt opetuslapsiaan ’pudistamaan tomut jaloistaan’ ja menemään toiseen paikkaan, kun ihmiset eivät ottaneet heitä vastaan – ei pelosta, vaan tavoittaakseen henkilöitä, joille voisivat saarnata Valtakunnan sanomaa. Samoin Jeesus neuvoi opetuslapsiaan pakenemaan toiseen kaupunkiin, kun ne, jotka hylkäsivät sanoman, vainosivat heitä jossakin kaupungissa. Niinpä kun Paavalin henki oli uhattuna Damaskossa hänen saarnaamisensa takia, niin hän lähti kaupungista salaa yöllä, ja kun vaino teki Paavalille ja Barnabaalle saarnaamisen jatkamisen Ikonionissa mahdottomaksi, niin he pakenivat toisiin kaupunkeihin. – Apt. 9:23–25; 13:49–14:6.
Mutta Jeesus ei tarkoittanut, että kristittyjen olisi lakattava saarnaamasta sen pelosta, mitä voi tapahtua heille, niin kuin hänen seuraavat sanansa ilmaisevat: ”Älkää siis peljätkö heitä. . . . Minkä minä sanon teille pimeässä, se puhukaa päivän valossa. Ja minkä kuulette kuiskattavan korvaanne, se julistakaa katoilta. Älkää peljätkö niitä, jotka tappavat ruumiin, mutta eivät voi tappaa sielua; vaan ennemmin peljätkää häntä, joka voi sekä sielun että ruumiin hukuttaa helvettiin [tuhota Gehennassa, Um]. . . . Älkää siis peljätkö.” – Matt. 10:26–31.
Kypsät kristityt eivät jätä palvelustaan niiden ihmisten pelosta, jotka saattavat tappaa heidän liharuumiinsa. Levottomuus heidän henkilökohtaisesta turvallisuudestaan tai siitä, pystyvätkö he saamaan välttämättömät aineelliset tarpeet, ei kuluta heitä. Heidän päähuolensa kohdistuu sen sijaan niiden hengellisiin tarpeisiin, jotka osoittavat vanhurskautta Jumalan edessä. He luottavat siihen, että vahva torni ei ole mikään maantieteellinen paikka maan päällä, vaan ”Herran [Jehovan, Um] nimi on vahva torni; hurskas juoksee sinne ja saa turvan.” – Sananl. 18:10; Matt. 6:25–34; Ps. 37:25, 40; Jes. 41:10.
Miten ilmeistä onkaan, että vahvan uskon kehittäminen ja säilyttäminen Jumalaan on ainoa keino sen levottomuuden voittamiseksi, joka kouristaa ihmisen sydäntä. Katso siis Jehovaan. Pysy lähellä häntä rukouksessa ja totellen hänen käskyjään. Jatka pelottomasti Jumalan totuudensanan saarnaamista sanoen ”hätääntyneille sydämille: ’Olkaa lujat, älkää peljätkö. Katso, teidän Jumalanne! Kosto tulee, Jumalan rangaistus. Hän tulee ja pelastaa teidät.’” – Jes. 35:4.