Lukijain kysymyksiä

● Miksi kirjassa ’Asiat joissa Jumalan on mahdotonta valehdella’ sanotaan, että kiertotähti Pluto löydettiin niiden vaikutusten takia, joita sillä oli Uranus- ja Saturnus-kiertotähtiin? Eikö Neptunus ole lähempänä Plutoa kuin Saturnus? – L. P., USA.

Tätä seikkaa ei käsitellä Raamatussa, mutta edellä mainittu raamatullinen oppikirja käyttää sitä vain valaistakseen sitä tosiasiaa, että jonkin ihmissilmälle näkymättömän olemassaolo voidaan todeta sen aiheuttamista vaikutuksista.

Kirjan ’Asiat joissa Jumalan on mahdotonta valehdella’ sivulla 11 sanotaan Plutosta: ”Se löydettiin ensi kerran vuonna 1930. Pluton olemassaolo aavistettiin kuitenkin jo vuonna 1905. Miksi? Koska oli huomattu sen vaikuttavan tietyllä tavalla Uranus- ja Saturnus-kiertotähtiin. Sitä ruvettiin kutsumaan planeetta X:ksi. Kun näiden vaikutusten perusteella tehtiin matemaattisia laskelmia, niin todettiin, että tämän kiertotähden täytyi olla noin 5 920 000 000 kilometrin päässä auringostamme, ja siten lopulta voitiin suunnata riittävän voimakas kaukoputki sitä kohti ja valokuvata se. Näin oli erään tähtitieteilijän ennustuksen avulla ja 25 vuoden tutkimusten jälkeen kellertävän kiertotähden Pluton olemassaolo todistettu.”

Jotkut kysyjät ovat ilmaisseet ajatuksen, että Pluton olemassaoloa pidettiin luultavana niiden vaikutusten takia, jotka sillä oli Uranukseen ja Neptunukseen, eikä Uranukseen ja Saturnukseen, joka on kauempana Plutosta kuin Neptunus. Eräät tähtitiedettä käsittelevät kirjat esittävät nyt seuraavat tiedot: Tähtitieteilijät ennustivat Uranuksen radan, mutta se ei pysynytkään tällä ennustetulla radallaan. Tämä pani tutkimaan asiaa ja johti kiertotähti Neptunuksen löytämiseen. Kuitenkin havaittiin, ettei Neptunuksen vetovoima täysin selittänyt sitä, ettei Uranus pysynyt lasketulla radallaan. Lisäksi havaittiin vaihteluita Neptunuksenkin liikkeessä. Tämä kannusti lisätutkimuksiin, tähtitaivaasta otettujen valokuvien tutkimiseen ja johti Pluton löytämiseen vuonna 1930. – Ks. The Encyclopædia Britannica, 1959, 18. osa, s. 92; James S. Pickering, 1 001 Questions Answered About Astronomy, s. 66, 67, 69.

Mutta seuraava tri S. A. Mitchellin, Yhdysvaltain Virginian yliopiston Leander McCormickin observatorion johtajan, kiinnostava lausunto on vuoden 1932 The Americana Annualin sivulla 79: ”Neljännesvuosisata sitten alkoi olla ilmeistä, että sekä Uranus että Saturnus poikkesivat lasketuilta radoiltaan enemmän kuin voitiin panna Neptunuksen häirinnän tiliin. Monet tutkijat tarttuivat pulmaan, mm. Amerikassa Percival Lowell ja W. H. Pickering . . .”

Tätä asiaa koskevien tiedustelujen johdosta lähetettiin kysely New Yorkin kaupungissa olevalle American Corporation’ille ja kysyttiin juuri mainitun lausunnon tarkkuutta. Amerikkalaisen tietosanakirjan (The Encyclopedia Americana) vanhempi toimittaja vastasi: ”Eräs virkatoveri, joka on perehtynyt nykyiseen tähtitieteeseen, sanoi minulle, että tri Mitchellin lausunto on oikea ja tosiseikat esitetään samalla tavalla monissa teksteissä. Hän lisää: ’Neptunuksen olemassaolo aavisteltiin ennen sen löytöä Saturnuksen ja Uranuksen häiriöistä. Kun Neptunus löydettiin, niin havaittiin, että (veto-)voimat eivät selittäneet Saturnuksen ja Uranuksen kaikkia häiriöitä – jokin muu kiertotähti vaikutti niiden ratoihin. Näistä tosiseikoista laskettiin yhdeksännen kiertotähden Pluton asema.’”

Voitaisiin ohimennen huomauttaa, että tavallisesti on parempi palata tietolähteeseen, joka on peräisin aivan läheltä jotakin tapahtumaa. Samanaikaiset tiedemiehet ja historioitsijat ovat kosketuksessa itse todellisten olosuhteitten kanssa ja voivat siksi tavallisesti paremmin antaa luotettavaa tietoa siitä, mitä heidän omana aikanaan tapahtuu. Siksi katsoimme käytännölliseksi vuoden 1932 The Americana Annualin käyttämistä Pluton vuonna 1930 tapahtunutta löytämistä koskevana tietolähteenä.

Ottaen huomioon edellä olevat tiedot kirja ’Asiat joissa Jumalan on mahdotonta valehdella’ ei siis sano perusteettomasti sivulla 11: ”Pluton olemassaolo aavistettiin kuitenkin jo vuonna 1905. Miksi? Koska oli huomattu sen vaikuttavan tietyllä tavalla Uranus- ja Saturnus-kiertotähtiin.”

● Ottaen huomioon sen, mitä on sanottu uudessa kirjassa ’Asiat joissa Jumalan on mahdotonta valehdella’, onko meidän ymmärrettävä, että toisilla kiertotähdillä on varmasti eläviä luomuksia? – R. B., USA.

Ei, kirja ei sano niin. Tämän julkaisun sivulla 386 ja 387 oleva kappale 24 kuuluu: ”Maapalloomme liittyy kautta iankaikkisuuden erikoinen piirre, jollaista ei ole millään muulla kiertotähdellä koko rajattomassa avaruudessa. Se on oleva maailmankaikkeudessa kautta ikuisuuden loistavana näytteenä Jehovan ylistykseksi. Ei niin, että se olisi ainoa kiertotähti, joka milloinkaan tulee olemaan asuttu, vaan että se on ainoa kiertotähti, johon kaiken hyvän Luoja lähetti ainosyntyisen Poikansa ihmiseksi ja kuolemaan uhrina vapauttaakseen kiertotähden asukkaat synnistä ja sen rangaistuksesta, kuolemasta. Se on oleva ainoa kiertotähti, jossa Jehova on Poikansa Jeesuksen Kristuksen välityksellä taistellut ’Jumalan, Kaikkivaltiaan, suuren päivän sodan’ osoittaakseen olevansa kaikkia taivaassa ja maan päällä olevia vihollisiaan voimakkaampi ja saattaakseen itsensä kunniaan Kaikkeuden Suvereenina. – Jer. 50:25; Ps. 140:8; Apt. 4:24.”

Ydinasia on tämä: Milloinkaan enää ei Jumalan Pojan tarvitse kuolla uhrina elävien luomusten vapauttamiseksi synnistä ja kuolemasta. Jehova Jumalan ei tarvitse enää koskaan saattaa itseään kunniaan Kaikkeuden Suvereenina. Nämä asiat on kerta kaikkiaan loppuunkäsitelty maapallolla. Vaikka Luoja jonain tulevana aikana kansoittaisikin toisia kiertotähtiä – mitä me emme tiedä – ei silti tarvitse uusia Jeesuksen uhria eikä Jehovan suvereenisuuden kunniaan saattamista. Nämä kysymykset on ratkaistu jo ainiaaksi. – Hepr. 9:28; 10:12.

Maailman tiedemiehet ja muut ovat paljon pohtineet, onko tänä aikana elämää toisilla kiertotähdillä. Paljoakaan ei tiedetä varmasti. Raamattu osoittaa ehdottomasti, että on olemassa suuret määrät henkiluomuksia, mutta se ei ilmoita, onko toisissa kiertotähdissä aineellisia luomuksia. – Ilm. 5:11; Matt. 26:53.

Kristittyjen ei kuitenkaan tarvitse antaa niiden pohdiskelujen häiritä itseään, jotka koskevat elämää toisilla kiertotähdillä nykyään tai tulevaisuudessa. Ihminen pantiin maan päälle, ja meille sanotaan Raamatussa, että vanhurskaat ihmiset elävät jatkuvasti täällä läpi iankaikkisuuden. (Ps. 37:29; 115:16; Saarn. 1:4) Voimme olla vakuuttuneita tästä, mitä tahansa Jumala paljastaneekin tulevaisuudessa muiden kiertotähtien elämästä. – Ks. vuonna 1914 julkaistun Kuvanäytös Luomisen sivulta 96 (4. painoksen s. 192) kappaletta 3.