Uskotko todella että Jumala on olemassa?

USEIMMAT maailman asukkaat tunnustavat uskovansa Jumalaan. Tunnustatko sinä? Jos tunnustat, niin voit pitää esitettyä kysymystä (”Uskotko todella että Jumala on olemassa?”) toisille tarkoitettuna. Ehkä mieleesi muistuu Ps. 14:1: ”Hullu sanoo sydämessänsä: ’Ei ole Jumalaa’”, ja sovellat sen ateisteihin ja agnostikkoihin. Mutta voisiko tämä jae tarkoittaa muitakin kuin tällaisia ihmisiä?

Ehdottomasti se voi. ’Hulluksi’ käännetty heprealainen sana viittaa moraaliseen, ei älylliseen vajavuuteen. Tämä psalmi ei sen tähden puhu etupäässä niistä, jotka sanovat avoimesti: ”Ei ole Jumalaa”, vaan päinvastoin niistä, jotka kieltävät Jumalan ”sydämessänsä”. He eivät toisin sanoen alistu elämässään hänen valtaansa. He ilmaisevat sillä, että häneltä puuttuu voimaa tai mielenkiintoa.

He ovat suuresti sellaisten ihmisten kaltaisia, jotka kieltäytyvät tunnustamasta oikeusistuimen määräysvaltaa. Oikeusistuin on olemassa, mutta he kieltäytyvät tunnustamasta sen oikeudenkäyttövaltaa itseensä nähden. Sen tähden sanoilla ”minä uskon että Jumala on olemassa” on todellista merkitystä ainoastaan siinä tapauksessa, että henkilö hyväksyy Jumalan sanan, hänen määräysvaltansa elämässään. Hyväksytkö sinä?

Onko Jumala sinulle niin todellinen, että hänen lakinsa vaikuttaa sinun moraaliisi – silloinkin, kun toiset ihmiset eivät tarkkaile sinua? Monet syyllistyvät varastamiseen tai sukupuoliseen moraalittomuuteen, jos heille annetaan siihen tilaisuus. Tämän varmistamiseksi tutkijat jättivät äskettäin auton erääseen keskitasoa olevaan New Yorkin kaupungin lähiöön ja panivat sen näyttämään hylätyltä. Mitä tapahtui? Time-lehti kertoo:

”Kymmenen minuutin sisällä heidän ajoneuvonsa luo saapuivat ensimmäiset vierailijat. Tutkijain muistikirja sanoo masentavin sananheitoin: ’Kolmihenkinen perhe ajaa luo, pysähtyy. Kaikki nousevat autosta. Hyvin pukeutunut äiti, jolla on Saks Fifth Avenuen [tavaratalon] ostoskassi, seisoo auton luona jalkakäytävällä vahdissa. Noin 8-vuotias poika pysyy koko ajan isän luona, tekee huomioita ja auttaa. Isä, jolla on yllään siisti urheilupaita, lomahousut ja tuulitakki, tarkastelee autoa, avaa tavarasäilön, penkoo sen läpikotaisin; avaa oman autonsa tavarasäilön, joka on täynnä työvälineitä, ottaa metallisahan, sahaa minuutin verran. Nostaa akun ulos ja panee sen omaan tavaratilaansa. Nostaa koko jäähdyttimen pois ja sijoittaa sen autonsa takalattialle. Perhe ajaa pois.’ . . . Koko toimitus kesti vain 7 minuuttia.” – 28.2.1969, s. 65.

Uskovatko tällaiset ihmiset todella Jumalan olevan olemassa? He saattavat kyllä elää sellaisen kansan keskuudessa, joka väittää olevansa kristitty. Mutta uskovatko he todella Jumalan pysyvän Sanassaan, joka sanoo: ”Älä varasta”? Ilmeisesti eivät. – Room. 13:9.

Mutta tosi kristityt ovat erilaisia. Silloinkin, kun toiset eivät näe heitä, usko, että Jumala on todellinen, estää heitä tekemästä väärin. Heidän Jumalan pelkonsa on tervettä. Lisäksi vakuutetaan, että Jumala tarkkailee aina. (Hepr. 4:13) Mutta tärkeintä on, että heidän rakkautensa Jumalaa kohtaan Persoonana ja kaiken sen arvostus, mitä hän on tehnyt, herättää halun miellyttää häntä. Kristitty tietää, että ”rakkaus Jumalaan on se, että pidämme hänen käskynsä”. – 1. Joh. 5:3; 4:19.

Aito usko Jumalaan auttaa myös säilyttämään kristillisen puolueettomuuden. Koulussa tai työpaikalla, erossa toisista kristityistä, joku voi tuntea, että häntä painostetaan osallistumaan muotomenoon, joka osoittaisi hänen olevan ’osa maailmasta’. Jeesus sanoi kuitenkin, että hänen opetuslapsensa ”eivät ole maailmasta”. (Joh. 17:16) Tällaisessa tilanteessa Mooses on kristitylle erinomainen esimerkki.

Mooses ilmestyi yhä uudelleen faaraon eteen ja pyysi häntä vapauttamaan Jumalan kansan Egyptistä. Faarao oli ylpeä mies, joka väitti olevansa jumala. Häntä ympäröi vaikuttava neuvonantajien, vartijoiden, orjien ja pappien hovi. Pelästyttikö se Mooseksen laiminlyömään tehtävänsä? Raamattu sanoo hänen olleen ”pelkäämättä kuninkaan vihaa”. Miksi?

Koska Mooses ”ikäänkuin näki sen, joka on näkymätön, niin hän kesti”. Tapa, jolla Jehova menetteli Mooseksen ja muiden jumalisten ihmisten kanssa, oli ”ilmeinen todistus” (Um) Jumalan todellisuudesta. Mooses keskitti siten uskossa kokosydämisen huomionsa Jehovaan. Mooses ei pelännyt edes maailman mahtavinta miestä! Onko Jumala yhtä todellinen sinulle? – Hepr. 11:1, 27; Neh. 4:14; 2. Tim. 4:17.

Jos jonkun usko Jumalan olemassaoloon on aito, niin se vaikuttaa edelleen suotuisasti hänen asenteeseensa elämää kohtaan. Miten niin?

Hän hyväksyy sen, mitä Jumala sanoo Sanassaan siitä, miksi olosuhteet nykyisessä pahassa asiainjärjestelmässä ovat sellaiset kuin ne ovat. Jos yhteiskunnallinen eriarvoisuus, sairaus tai köyhyys kohtaa häntä elämässä, hän ei kiellä Jumalaa. Jos kuolema kaataa häneltä jonkun rakkaan omaisen, ei murhe voita häntä kokonaan. Hän tietää, miksi tällaista tapahtuu.

Hän uskoo sen, mitä Jumala sanoo ’niiden uusien taivaitten ja sen uuden maan’ läheisyydestä, ’joissa vanhurskaus asuu’. Kristitty löytää näin ollen syytä iloon ja kestää henkilökohtaisissa koetuksissaan. Tämä jopa ”kaunistaa kasvot”. – Sananl. 15:13; 1. Tess. 4:13; 2. Piet. 3:13.

Millainen vastakohta tällainen ihminen onkaan niille, joilta puuttuu jumalinen toivo! Tämän eron valaisemiseksi tarkastele sitä, mitä V. M. Martin sanoo ”eksistentiaalifilosofian” vaikutuksista sen kannattajiin:

”Nämä eksistentialistit tekevät vähän jos lainkaan yrityksiä väittääkseen Jumalan olemassaolon puolesta esitettyjä perinteellisiä todistuksia vastaan; ateismia pidetään yksinkertaisesti selviönä. . . . Tällainen ateismi voisi selittää sen sairaalloisen synkkyyden, kasvavan levottomuuden ja elämän silkan järjettömyyden, mitä usein tapaa eksistentialismissa . . . Jumalan puuttuminen tekee kuolemasta ehdottomuuden, ehdottomuuden, jota jotkut pitävät järjettömänä typeryytenä, toiset naurettavana luonnottomuutena. . . . Ihmisen olemassaolon synkkä puoli [saa] äärimmäisen suuren korostuksen. Pettymys, mielipaha ja murheet kuuluvat kaikkeen ihmisen elämään, mutta eksistentialismi näyttää keskittyneen niihin. Eksistentialistisessa kirjallisuudessa on hyvin vähän iloa ja iloisuutta.”

Osoittaako sinun elämänkatsomuksesi, mielenlaatusi, että sinä uskot todella Jumalan olevan olemassa?

Se aika on lähellä, jolloin Jehova voimakkaasti painaa todellisuutensa kaikkien ihmisten mieleen Raamatun mainitsemassa ”suuressa ahdistuksessa”. (Matt. 24:21) Miten ”suuri ahdistus” vaikuttaa sinuun? Se riippuu siitä, mitä sinä nyt teet. Jehovan todistajat kehottavat sinua tutkimaan Raamattua kanssaan ilmaiseksi. Opi tuntemaan se toivo, mikä heillä on. Hanki parempi ymmärrys siitä, mitä todella merkitsee sanoa: ’Minä uskon, että Jumala on olemassa.’