”Hyvin arvokas tapaaminen”
GERARD-niminen ranskalainen nuorimies lähti kesällä 1984 kuuden kuukauden pituiselle seikkailulle, pyöräretkelle Yhdysvaltoihin ja Kanadaan. Majesteettiset Kalliovuoret ihastuttivat häntä, rauhalliset puistot tekivät hänet levollisiksi, mutta se, mitä hän näki Montmagnyssa Quebecissä Kanadassa, teki häneen suurimman vaikutuksen; se muutti koko hänen elämänsä kulun.
Sunnuntaina syyskuun 16. päivänä Gerard oli kiertelemässä Montmagnya, kun hän huomasi, että tien sivuun oli pysäköity pitkä rivi autoja. Seuraavaksi hän näki rakennuspaikan, jolla hyöri satoja ihmisiä. ”Mitä täällä tapahtuu?” hän kysyi työntekijältä, joka parhaillaan ohjasi liikennettä. Vaikka miehellä oli kiire, hän ehti selittää Gerardille, että kaikki nämä työntekijät olivat Jehovan todistajia, jotka käyttivät viikonloppunsa salin rakentamiseen uskonnollisia kokouksiaan varten. Gerard ei tiennyt, että hän oli saapunut paikalle juuri kahden päivän valtakunnansalihankkeen viimeisinä kuumeisina tunteina. Häneen teki vaikutuksen kaikki se, mitä hän näki ja kuuli. Sinä iltana hän kirjoitti päiväkirjaansa: ”Illalla tapasin Jehovan todistajia. He ovat rakentaneet talon kahdessa päivässä. Heitä oli paikalla yli tuhat. Hyvin arvokas tapaaminen.”
Pian sen jälkeen Gerard palasi Ranskaan. Kaksi vuotta myöhemmin, 26. heinäkuuta 1986, hän lähetti kirjeen Jehovan todistajien Montmagnyn valtakunnansaliin. Hän kirjoitti siinä:
’Muistatteko vielä kun puhuitte eräälle Ranskasta tulleelle pyöräilijälle valtakunnansalinne rakennushankkeen toisena päivänä? Tuona päivänä liikenteenvalvoja kylvi siemenen. Muutaman kuukauden kuluttua siitä kotona Ranskassa luonani kävi Jehovan todistajia, ja hyväksyin tarjouksen tutkia Raamattua heidän kanssaan. Koska tulen hartaasta katolisesta perheestä, tutkistelu ei ollut helppo. Mutta Jehova sai siemenen kasvamaan. Kaksi viikkoa sitten minut kastettiin Nantesin konventissa. Kiitän Jehovaa siitä, että hän salli minun löytää totuuden, ja olen kiitollinen kaikesta siitä, mitä se veli opetti minulle tuona sunnuntaina, syyskuun 16. päivänä 1984. Veljellisiä terveisiä seikkailijalta, joka kääntyi totuuteen.’
Millaista iloa Montmagnyn seurakunta tunsikaan, kun Gerardin kirje luettiin sille valtakunnansalissa. Kaikki, jotka olivat mukana rakentamassa salia, tunsivat Salomon seuraavien sanojen paikkansapitävyyden: ”Lähetä leipäsi vetten yli, sillä ajan pitkään sinä saat sen jälleen.” (Saarnaaja 11:1) Valtakunnansalihankkeiden hyvät vaikutukset kestävät tosiaankin pitkään ja ovat monella tapaa kauaskantoisia.