Näemmekö heidät jälleen?
”Olet lähtenyt luotamme iäksi. Se tapahtui niin odottamatta. Mutta kuolemasi jättämistä tuskallisista haavoista huolimatta sydämessämme olet aina meidän kanssamme. Emme koskaan unohda niitä ihania vuosia, joista saimme nauttia kanssasi, emmekä lakkaa toivomasta näkevämme sinut jälleen jonakin päivänä.”
LUXEMBURGIN suurherttuakunnassa jälkeenjääneet sukulaiset ja ystävät ilmaisevat kerran toisensa jälkeen tämänkaltaisia tunteita sanomalehtien kuolinilmoituksissa, joita julkaistaan jonkun läheisen kuoleman jälkeen. Kautta maailman ihmisten mielessä risteilee samanlaisia ajatuksia: lämpimiä muistoja sekä jäätävää epätoivoa menetyksen vuoksi, toivon sekaista epävarmuutta. Sinullakin on saattanut olla tällaisia reaktioita tai olet voinut kuulla niistä joltain ystävältä jonkun läheisen kuoleman jälkeen.
Useimpien ihmisten mielestä toivo nähdä kuolleet omaiset uudelleen on sekava ja epäselvä. Siihen on selvät syyt. Ensinnäkin tuskin kukaan nykyään todella varaa aikaa ottaakseen selvää asiasta. Ja kun joku yrittää tehdä niin, monien uskontojen tästä aiheesta tarjoamat tiedot ovat joko liian epämääräisiä tai liian eriskummallisia ollakseen vakuuttavia.
Kuten ehkä tiedätkin, monien mielestä kuolleiden ainoa ”tuleva elämä” on heidän sukunsa jatkuminen. Olet saattanut kuulla sanottavan, että ihmisten ’elämä jatkuu heidän lapsissaan’. Mutta ovatko kuolleet tällaisessa ”elämässä” tietoisessa olotilassa tai onko jälkeenjääneillä mitään mahdollisuutta nähdä heidät jälleen? Ei ole! Tällainen näkemys ei siksi kovin paljon lohduta!
Koska olemme kiinnostuneita omista omaisistamme, sekä niistä jotka ovat kuolleet että niistä jotka ovat vielä elossa, me kaipaamme vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Jos joku rakkaamme kuolee, näemmekö häntä enää milloinkaan? Jos näemme, niin milloin ja missä? Taivaassako? Vai täällä maan päällä? Mitä toivoa kuolleilla läheisillämme ja meillä todellakin on tulevaisuudessa?
Näihin kysymyksiin liittyy suoraan sanoen hyvä uutinen. Se on hyvä siinä mielessä, että on olemassa varma, ilahduttava toivo. Se on uutinen, koska useimmat ihmiset eivät ole kuulleet tällaista sanomaa, eivät edes uskonnollisista lähteistä.
Ajanlaskumme ensimmäisellä vuosisadalla, kun kristitty lähetystyöntekijä Paavali oli Ateenassa Kreikassa, hän puhui kuolleiden raamatullisesta toivosta. Jotkut kuulijoista olivat tiedonhaluisia, mutta toiset kuuntelivat halveksuvasti. Jotkut filosofit halusivat ryhtyä kiistelemään hänen kanssaan ja sanoivat: ”Mitähän tämä lavertelija oikein tahtoo sanoa?” Toiset väittivät hänen olevan ”’vieraiden jumaluuksien julistaja’. Tämä johtui siitä, että hän julisti hyvää uutista Jeesuksesta ja ylösnousemuksesta.” (Apostolien teot 17:18) Ylösnousemus sisältyi todellakin siihen hyvään uutiseen, joka Paavalilla oli kerrottavanaan!
Mitä mieltä sinä olet siitä, että puhutaan tulevasta ylösnousemuksesta, mahdollisuudesta nähdä kuolleet jälleen elossa? Tuntuisiko se vain turhanpäiväiseltä lavertelulta? Vai vaikuttaako saamasi uskonnollisen kasvatuksen ja henkilökohtaisten mielipiteittesi vuoksi Pyhän Raamatun sanoma kuolleiden toivosta sinusta aivan uudelta ja oudolta, ikään kuin se olisi lähtöisin joltain ’vieraalta jumaluudelta’?
Ateenalaiset sanoivat Paavalille: ”Sinä esität joitakin korvillemme vieraita asioita. Haluamme sen tähden tietää, mitä ne oikein ovat.” (Apostolien teot 17:20) Haluatko sinäkin oppia enemmän siitä toivosta, jonka Raamattu antaa kuolleille omaisillemme ja meille elossa oleville? Jos haluat, tulet huomaamaan seuraavan kirjoituksen olevan sangen mielenkiintoinen.