Lukijoiden kysymyksiä
◼ Tulisiko meidän Matteuksen 7:13, 14:n ja Luukkaan 13:24:n perusteella päätellä, että ylösnousemuksessakin useimmat hylkäävät tosi palvonnan?
Ei, nämä jakeet eivät tue sellaista päätelmää. Ne liittyvät pikemminkin elämän saamiseen taivaallisessa Valtakunnassa.
Jeesuksen sanat Matteuksen 7:13, 14:ssä ovat osa vuorisaarnaa. Hän sanoi: ”Menkää sisään kapeasta portista, koska se tie on leveä ja avara, joka vie tuhoon, ja monet ovat ne, jotka menevät siitä sisään, kun taas se portti on kapea ja tie ahdas, joka vie elämään, ja harvat ovat ne, jotka löytävät sen.”
Tässä tilaisuudessa Jeesus puhui paljon erityisesti taivaalliseen Valtakuntaan liittyvistä asioista. Hän esimerkiksi aloitti sanoilla: ”Onnellisia ovat ne, jotka ovat tietoisia hengellisestä tarpeestaan, koska taivasten valtakunta kuuluu heille.” Hän sanoi, että puhdassydämiset tulisivat ”näkemään Jumalan” ja että ”taivasten valtakunta” kuuluu ”niille, joita on vainottu vanhurskauden tähden”. (Matteus 5:3, 8, 10) Myöhemmin tuossa samassa puheessa Jeesus puhui tuhoon johtavasta leveästä tiestä ja elämään johtavasta ahtaasta tiestä. Hän lisäsi muun muassa: ”Ei jokainen, joka sanoo minulle: ’Herra, Herra’, tule menemään taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee taivaissa olevan Isäni tahdon.” – Matteus 7:13, 14, 21.
Luukkaan 13:24:n merkitys on samanlainen, kuten tekstiyhteydestä ilmenee. Jeesus kertoi kaksi kuvausta ”Jumalan valtakunnasta”. Myöhemmin häneltä kysyttiin: ”Herra, onko pelastuvia vähän?” Jeesus vastasi: ”Ponnistelkaa tarmokkaasti päästäksenne sisään kapeasta ovesta, koska monet, sanon teille, yrittävät päästä sisään, mutta eivät voi.” ”Monet” viittaa ihmisiin, jotka pyysivät päästä sisään sen jälkeen, kun ovi oli suljettu ja lukittu. Nämä olivat ”epävanhurskauden tekijöitä”, jotka eivät täyttäneet vaatimuksia ollakseen ’Aabrahamin ja Iisakin ja Jaakobin ja kaikkien profeettojen kanssa Jumalan valtakunnassa’. ”Monet” olivat ajatelleet, että he olisivat ensimmäisiä ”Jumalan valtakunnassa”, mutta he olisivat itse asiassa viimeisiä, millä hän ilmeisesti tarkoitti sitä, etteivät he olisi siellä lainkaan. – Luukas 13:18–30.
Tekstiyhteys osoittaa, että Jeesus käsitteli Jumalan taivaalliseen valtakuntaan pääsemistä. Juutalaiset johtajat olivat nauttineet pitkään etuoikeutetusta asemasta, johon liittyi se, että heillä oli Jumalan sana käytettävissään. He tunsivat olevansa hengellisesti rikkaita ja vanhurskaita Jumalan silmissä vastakohtana tavalliselle kansalle, jota he halveksivat. (Johannes 9:24–34) Jeesus kuitenkin sanoi, että veronkantajat ja portot, jotka ottivat vastaan hänen sanomansa ja katuivat, voisivat saada Jumalan hyväksymyksen. – Vrt. Matteus 21:23–32; Luukas 16:14–31.
Tavalliseen kansaan kuuluvilla, joista tuli Jeesuksen opetuslapsia, oli mahdollisuus tulla hyväksytyiksi hengellisiksi pojiksi, kun taivaallista kutsua alettiin esittää helluntaina vuonna 33. (Heprealaisille 10:19, 20) Vaikka suuret ihmisjoukot kuulivat Jeesusta, harvat ottivat hänet vastaan ja saivat myöhemmin taivaallisen toivon. Mutta hengellä voideltujen pientä laumaa, jotka saisivat tuon palkinnon, voitaisiin verrata Jaakobiin, joka on pitkällään pöydän ääressä taivaassa Jehovan (Suuremman Aabrahamin) ja hänen Poikansa (jota Iisak kuvasi) kanssa. Se olisi varmasti tarmokkaan ponnistelun arvoista, mutta useimmat niistä, jotka kuulivat Jeesusta, eivät ponnistelleet.
Näin ollen voimme havaita molempien tapausten tekstiyhteydestä, että Jeesuksen lausunnot (niistä harvoista, jotka ovat ahtaalla elämään johtavalla tiellä ja pelastuvat) viittasivat ensisijaisesti Jumalan hyväksymyksen saamiseen tuohon aikaan, jolloin Hän esitti toivon taivaallisesta elämästä. Suhteellisen harvat niistä, jotka kuulivat totuuden sanoman ja saivat tietää vaatimuksista, ilmaisivat vastakaikua ja osoittautuivat uskollisiksi. – Matteus 22:14; 24:13; Johannes 6:60–66.
On kiinnostavaa, että jopa nykyään, jolloin koko Raamattu on käytettävissä ja viimeisiä päiviä koskevista profetioista monet ovat täyttyneet, suhteellisen harvat osoittavat vastakaikua kristillistä sanomaa kohtaan ja kestävät Jehovan palveluksessa. Tämä on sopusoinnussa Jeesuksen kuvauksen kanssa erilaisista maaperistä. Hän sanoi, että jotkut kuulisivat ”valtakunnan sanan”, mutta Saatana sieppaisi pois sen, mikä on kylvetty. Toiset ottaisivat sanan iloiten vastaan, mutta aikanaan jäisivät pois ahdistuksen tai vainon vuoksi. Vielä jotkut osoittautuisivat hedelmättömiksi ”tämän asiainjärjestelmän huolen ja rikkauden petollisen voiman” takia. – Matteus 13:18–23.
Voimme olla varmoja siitä, että silloin kun miljoonat ja taas miljoonat herätetään kuolleista tuomiopäivän aikana, tilanne on aivan erilainen. Saatana ei ole vapaana sieppaamassa pois totuuden siemeniä, joita kylvetään heidän sydämeensä. Heidän ei tarvitse kamppailla vainoa tai tämän pahan järjestelmän huolia vastaan. Heitä opetetaan vanhurskaassa ympäristössä, ympärillään Jumalan ihmeellisiä tekoja, joihin kuuluu kuolleiden ylösnousemus ja kansojen parantaminen. On totta, että jotkut eivät osoita vastakaikua edes silloin. (Vrt. Johannes 11:45–53.) Mutta on hyvät syyt uskoa, että suurin osa tajuaa sanan merkityksen, osoittaa sille vastakaikua ja pelastuu.